1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Koronaepidemian hoidosta on tehty oikeusasiamiehelle jo 82 kantelua – Esko Kähkösen ja monen muun mielestä rokotusjärjestys on epäreilu

Rokotusjärjestys ja Astra Zenecan rokotteen käyttö ovat koetelleet suomalaisten oikeustajua tänä keväänä. Polvijärveläinen Esko Kähkönen ihmettelee, miksi Pohjois-Karjalassa rokotetaan vasta riskiryhmiä, mutta Vantaalla jo terveitä nelikymppisiä.

koronavirus
Mies katsoo kameraan, taustalla järvi
Esko Kähkösen mielestä rokotusjärjestys on epäoikeudenmukainen, koska siinä ei huomioida alueen yleistä sairastavuutta.Ari Haimakainen / Yle

Polvijärveläinen Esko Kähkönen on suivaantunut. Hänen mielestään koronarokotukset eivät ole edenneet Suomessa oikeudenmukaisesti. Kähkönen teki huhtikuun lopussa kantelun rokotusjärjestyksen perusteista eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Mielestäni rokotusjärjestys on alueellisesti epätasa-arvoinen, koska siinä ei ole otettu huomioon maakuntien yleistä sairastavuutta. Tästä johtuen esimerkiksi Pohjois-Karjalassa vasta pieni osa kakkosriskiryhmään kuuluvista on rokotettu, mutta Vantaalla rokotetaan jo alle viisikymppisiä työikäisiä, Kähkönen sanoo.

Kähkönen ei ole epäoikeudenmukaisuuden tunteidensa kanssa yksin. Pitkin kevättä koronarokotuksiin liittyvät asiat ovat herättäneet vilkasta kansalaiskeskustelua.

Kanteluissa selvä piikki

Yle pyysi eduskunnan oikeusasiamieheltä rokotusjärjestyksestä tehtyjä kanteluja. Oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta. Kuka tahansa voi tehdä kantelun oikeusasiamiehelle, jos epäilee, että viranomainen ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan.

– Koronapandemiaan liittyviä kanteluita on tullut paljon, yhteensä 82 kappaletta. Kanteluiden kirjo on suuri, mutta muutama aihepiiri erottuu. Astra Zenecan rokotteen käytöstä on kanneltu paljon, samoin rokotusjärjestyksestä, sanoo vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Lotta Hämeen-Anttila.

Moni kantelun tehnyt koki epäoikeudenmukaiseksi sen, että Suomessa Astra Zenecan koronarokotteen käyttöä tietyillä ikäryhmillä jatkettiin sen jälkeen, kun rokotteen harvinaiset haittavaikutukset tulivat ilmi.

AstraZeneca -rokotepullo.18.3.2021.
Astra Zenecan koronarokotteen harvinaiset haittavaikutukset ja rokotteen käyttö ovat herättäneet paljon keskustelua.Jorge Gonzalez / Yle

THL:n linjaus asiassa muuttui 21. huhtikuuta. Tuolloin THL tiedotti, että toukokuun alusta lähtien 65–69-vuotiaat voivat saada halutessaan mRNA-rokotteen Astra Zenecan rokotteen sijaan. Suomessa annettavista rokotteista Pfizer Biontechin ja Modernan rokotteet ovat mRNA-rokotteita.

THL:n linjauksen jälkeen tuhannet ihmiset Suomessa peruivat rokotusaikansa huhtikuun lopulta.

Rokotusten alueellinen kohdentaminen kuumensi tunteita

Myös rokotusjärjestyksestä on kanneltu oikeusasiamiehelle paljon. Jos kanteluita tulee samasta aiheesta runsaasti, oikeusasiamies voi koota ne yhteen ja ottaa asian perusteellisemmin selvitykseen omasta aloitteestaan. Näin on tehty rokotusjärjestystä koskevassa asiassa.

Asian käsittely on loppusuoralla ja apulaisoikeusasiamies antaa päätöksensä lähiaikoina, Lotta Hämeen-Anttila kertoo.

– Kantelut koskevat sitä, että koronarokotuksiin liittyvää valtioneuvoston asetusta ei ole noudatettu tai että asetus on kantelijan mielestä vääränlainen.

Yksi kuumista kysymyksistä on rokotusten alueellinen kohdentaminen. Huhtikuun puolivälissä tuli voimaan asetus, jonka mukaan rokotustoimituksia voidaan painottaa vaikeimmille epidemia-alueille, kunhan ikääntyneet ja riskiryhmät ovat saaneet rokotuksen. Näin ei vielä toistaiseksi ole tehty, sillä riskiryhmien rokottaminen on monilla alueilla kesken.

Rokotusten kohdentamisesta on käyty vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Myös sairaanhoitopiirit ovat olleet asiasta erimielisiä.

Sairaanhoitaja ja asiakas rokotushuoneessa Helsingin Messukeskuksessa.
Kanteluita oikeusasiamiehelle on tehty myös rokotusajanvarauksen toimivuudesta. Kuva Messukeskuksen rokotuspisteeltä Helsingistä. Tiina Jutila / Yle

Pohjois-Karjala vasta riskiryhmien alussa, Vantaalla vuorossa jo työikäiset

Myös polvijärveläisen Esko Kähkösen kantelu oikeusasiamiehelle liittyy alueelliseen tasavertaisuuteen. Hänen mielestään alueen yleinen sairastavuus pitäisi huomioida rokotteiden jaossa.

– Jos keskimääräinen sairastavuus Suomessa on 100, se on Pohjois-Karjalassa 120 ja Helsingissä 80. Tästä seuraa huomattava epätasa-arvo siinä, missä tahdissa riskiryhmät ja sen jälkeen työikäiset saadaan rokotettua, Kähkönen sanoo.

Huhtikuun loppuun mennessä koronataudin niin sanottuun toiseen riskiryhmään kuuluvista oli Pohjois-Karjalassa rokotettu neljännes. Esimerkiksi Vantaalla rokotettiin huhtikuun viimeisellä viikolla jo 45–50-vuotiaita terveitä työikäisiä.

THL vahvistaa, että rokotusten alueellisessa jakelussa ei oteta huomioon sitä, kuinka paljon alueella on eri riskiryhmiin kuuluvia tai perussairaita ihmisiä.

– Jakelu tehdään väestöpohjan iän mukaan. Tästä johtuu, että rokotuksissa edetään hieman eri tahtia. Jos alueella on suhteessa paljon riskiryhmiin kuuluvia, heidän rokottamisensa kestää pidempään, ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä sanoo.

Pohjois-Karjalassa riskiryhmät saadaan todennäköisesti rokotettua kahden viikon sisällä, kertoo alueen terveys- ja sosiaalipalveluista vastaavan Siun soten toimialuejohtaja Sirpa Kaipiainen.

– Eli pääsemme aloittamaan työikäisten rokotukset toukokuun puolivälin tienoilla.

Kaipiainen kertoo, että rokotteita on saatu Pohjois-Karjalaan viime viikkoina tasaiseen tahtiin 7000–8000 annosta kerrallaan. Määrän oletetaan pysyvän samana toukokuussa, ellei alueellinen kohdentaminen vaikuta tilanteeseen.

Koronarokotteita odottamassa pöydällä
Rokotuksissa edetään eri tahdissa eri puolilla maata.Pasi Takkunen / Yle

“Asia on periaatteellisesti tärkeä”

Esko Kähkönen halusi tehdä kantelun oikeusasiamiehelle, koska hänen mielestään rokotusjärjestystä koskevat päätökset täytyy selvittää perusteellisesti.

– Perusteet on tärkeää kuulla jo ihan yleisen oikeustajun nimissä, vaikka se ei nykyiseen tilanteeseen ehdikään vaikuttaa, Kähkönen sanoo.

Hän epäilee, ettei kantelulla ole suurempaa merkitystä, mutta pitää sitä periaatteellisesti tärkeänä.

– Minulla ei ole kovin suuri luotto siihen, miten ylin laillisuusvalvonta Suomessa toimii. Aiempien kokemusteni perusteella viranomaiset eivät välttämättä muuta toimintaansa, vaikka se todettaisiin lain vastaiseksi, Kähkönen sanoo.

Oikeusasiamies pyytää kantelua tutkiessaan lausunnot asiaan liittyviltä viranomaisilta. Päätöksessään oikeusasiamies voi antaa huomautuksen tai hallinnollista ohjausta viranomaisille. Järein keino on syytteen nostaminen, mutta se on harvinaista.

Onko tasavertaisuus sinun mielestäsi toteutunut koronapandemian hoidossa? Osallistu keskusteluun. Keskustelu on auki 4.5. klo 23:een asti.

Lue myös:

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta

Milloin työikäiset on saatu rokotettua? Viisikymppiset vuorossa pian monella paikkakunnalla – katso isojen kaupunkien aikataulut

Lue seuraavaksi