1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyys

Ministeriö toi julki rajusti pienemmät työllisyysvaikutukset kuin hallitus esitti riihessä – arvioissa 30 000 työllisen ero

Valtiovarainministeriö arvioi puoliväliriihessä sovittujen työllisyystoimien vahvistavan julkista taloutta 150 miljoonalla eurolla ja työllisyyden kasvavan noin 11 000 työllisellä.

työllisyys
Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen
Valtiovarainministeriö arvioi työllisyyden kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla noin 11 000 työllisellä. Kuvassa VM:n erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Hallitus pääsi puoliväliriihessä sopuun toimista, joilla tavoitellaan 40 000–44 500:aa työllistä lisää mutta joista aiheutuu myös kustannuksia.

VM arvioi työllisyyden kasvavan puoliväliriihessä esitetyillä toimilla yhteensä vain noin 11 000 työllisellä.

Valtiovarainministeriön johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen sanoo Ylelle, että VM ei tyrmää muiden ministeriöiden laskelmia.

– Lähtökohtana on ollut arvioida kokonaisuuden vaikutuksia julkiseen talouteen. Näissä arvioinneissa ei nyt otettu tavoitteita, arvioita tai skenaarioita huomioon, Kärkkäinen perustelee lukuja.

– Aikaisemminkaan tällaisia potentiaaleja tai skenaariotyyppisiä laskelmia ei ole julkisen talouden vaikutusarvioissa huomioitu.

Hallituksen mukaan työllisyyspäätösten positiivinen vaikutus talouteen on noin 560 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriö (VM) kertoi alustavassa arviossaan perjantaina, että kun kustannukset otetaan huomioon, toimet vahvistavat julkista taloutta pidemmällä aikavälillä noin 150 miljoonaa euroa.

Hallitus on aiemmin päättänyt toimenpiteistä, joilla se on ilmoittanut tavoittelevansa 31 000–33 000:ta lisätyöllistä. Syksyllä tehtyjen päätösten bruttovaikutus talouteen oli noin 700 miljoonaa euroa, mutta koska myös silloin mukana oli myös toimia, jotka lisäsivät valtion menoja, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen, jäi nettovaikutukseksi 300 miljoonaa euroa.

Haatainen pitää kyseenalaistamista kummallisena

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) totesi tänään tiedotustilaisuudessa, että muissakin ministeriöissä tehdyt arviot on tehty normaaliin tapaan.

– Pidän kummallisena, jos [median suunnasta] kyseenalaistetaan, etteikö työ- ja elinkeinoministeriö kykenisi miettimään ja arvioimaan työllisyysvaikutuksia. Tässä on erilaisia näkökulmia, valtiovarainmisteriö tekee omalla tavallaan tietyistä asioista – ja muidenkin ministeriöiden arviot on tehty ministeriöiden virkavastuulla, Haatainen sanoi.

– Osassa toimia ei edes pystytä työllisyysvaikutuksia arvioimaan.

Haataisen mukaan laskelmat antavat aiempaa paremman kuvan siitä, missä kokoluokissa liikutaan.

Olellinen kysymys kuitenkin on, miksi valtion kirstua vartioiva ministeriö päätyy lähes säännönmukaisesti alempiin arvioihin hallitus ja muut ministeriöt (kts. alla oleva taulukko)

Romakkaniemi: Helpompi tehdä päätöksiä, kun ei jouduta puuttumaan rakenteisiin

Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.Matti Myller / Yle

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ei ole yllättynyt siitä, että VM päätyi pienempiin lukuihin. Hän arvioi, että hallituksen tapa laskea työllisyysvaikutuksia on muuttunut koko ajan epämääräisemmäksi.

– Joka kerta, kun on päätöksenteon paikka, liudennetaan niitä työllisyyspäätöksiä, joilla olisi tarkoitus julkista taloutta parantaa, Romakkaniemi sanoo.

– On helpompi tehdä päätöksiä, joilla ei jouduta puuttumaan rakenteisiin tai kenenkään etuuksiin. Se kun ei kaikkia miellytä.

Romakkaniemi ei kiellä, etteivätkö osaamisen kehittäminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan parantaminen ja osatyökykyisten työmahdollisuuksien lisääminen olisi tärkeitä asioita.

– Mutta ne ovat pitkän aikavälin tuottavuuspotentiaalia nostavia toimia sekä sosiaalipolitiikkaa. Ne eivät ole työllisyyspolitikkaa, joilla nostetaan avoimilla markkinoilla lyhyellä aikavälillä työllistymisen mahdollisuuksia.

Pylkkänen: "Vaikutusten arviointi kuuluu kyseiselle ministeriölle"

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen ei ammu alas suoralta kädeltä alas minkään ministeriön tekemiä laskelmia.

– Valtiovarainministeriö lähtee suorista työllisyysvaikutuksista. Muut voivat huomioida välillisiäkin vaikutuksia. Mielestäni niitä ei pidä laittaa paremmuusjärjestykseen, hän toteaa.

– Vaikutusten arviointi kuuluu nimenomaan sen ministeriön tehtävään, jonka toimialueeseen kuuluvaa lakia valmistellaan.

Pylkkäsen mukaan ministeriöiden pitäisi kuitenkin tehdä yhteistyötä ja miettiä yhteisiä arviointikäytäntöjä.

– Ei niin, että eri ministeriöt tekevät samoista lakiehdotuksista eri tulkinnat. Ne pitäisi tehdä yhdessä paikassa ja yhdessä sovitulla menetelmällä.

Päivitetty 15.05: Lisätty Haataisen ja Pylkkäsen kommentit.

Voit keskustella aiheesta 1.5. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Työministeri Haatainen torjuu opposition puheet "tempputyöllistämisestä" ja pitää kunnille tulevaa roolia työllisyyden parantamisessa keskeisenä

Riihen tulokset nostivat heti poliittisen kiistan – Kurvinen ja Halla-aho väänsivät A-Talkissa tiukasti työllisyyden siirtämisestä kunnille

Näistä asioista hallitus päätti riihessä: 370 miljoonan euron leikkaukset edessä vuonna 2023, työllisyystoimille luvataan yli puolen miljardin euron vaikutusta

Lue seuraavaksi