1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntapolitiikka

Salausleimasin heilahtaa kunnissa liian herkästi – pohjoissavolainen Kaavin kunta peitteli sisäiset riitansa

Kaavi on kärsinyt vuosia päätöksenteon tulehtuneesta ilmapiiristä ja riitelystä. Asiantuntijan mukaan riitoja ei saisi peitellä salaamalla.

kuntapolitiikka
Muokattu kuva, jossa on yhdistetty kunnanhallituksen esityslistan otsikko sekä kuva kunnatalosta.
Kuvat: Sami Takkinen ja Keijo Salokangas / Yle, kuvanmuokkaus: Matti Kurkela / Yle

Vajaan 3 000 asukkaan Kaavilla on kesästä 2019 lähtien pohdittu, mikä on epäasiallista käytöstä ja mikä ei. Kunnanhallituksen julkisiin pöytäkirjoihin asia päätyi kuitenkin vasta vuotta myöhemmin, kahdeksannella käsittelykerralla. Ennen sitä kaikki asian käsittely salattiin pöytäkirjoista.

Riidassa on kyse siitä, että kunnanjohtaja Ari Sopasen mukaan valtuutetut ovat käyttäytyneet kunnan virkamiehiä kohtaan epäasiallisesti. He taas sanovat halunneensa vain hoitaa valtuutetun tehtäviä.

Kiista on yksi tuoreimmista esimerkeistä riidoista, jotka ovat vaivanneet Kaavin kunnallispolitiikkaa pitkään. Yle haastatteli useita eri puolueiden valtuutettuja ja teki tietopyynnön kunnanhallituksen pöytäkirjan salatuista kohdista selvittääkseen, mistä Kaavin kuntapoliittisessa kipuilussa on tarkemmin kyse.

Paljastui, että ainakin salaamisen suhteen kunnassa liikutaan harmaalla alueella. Runsaan parin vuoden ajalta löytyi parikymmentä salattua päätöstä, joista puolet koski samaa epäasiallisen käytöksen kiistaa.

"Joutavia asioita, joista on lähdetty riitelemään"

Kuntalaisilla on oikeus muodostaa käsityksensä siitä, onko kunnan hallinto järjestetty asianmukaisella tavalla. Heidän pitää pystyä myös muodostamaan käsitys, millä tavalla julkista valtaa kunnassa käytetään.

Kaavilla epäasiallisen käyttäytymisen käsittely on salattu kuntalain mukaan sillä perusteella, että tiedon antaminen vaikeuttaisi asian selvittämistä tai olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa ja kärsimystä asianosaisille.

Vaikka kunta salasi asiaan liittyviä yksityiskohtia vielä helmikuussa 2021, saimme niistä tietoja aluehallintovirastosta, jonne oli tehty kiistaan liittyvä kantelu.

Ylen selvityksen perusteella päätösten salaaminen liittyy olennaisesti kunnanjohtajan ja valtuutettujen tulehtuneisiin henkilösuhteisiin. Kysyimme Kaavilta eri valtuustoryhmien edustajilta, miten riitely vaikuttaa päätöksentekoon ja miten tilanteen voisi ratkaista.

Haastatellut valtuutetut ja yksi valtuustoon uutena pyrkivä ehdokas kertovat samaa viestiä: asioista ei pystytä keskustelemaan asioina. Kiistat ovat henkilökohtaisia ja riidat juontavat jonnekin kauas menneisyyteen, eikä niistä ole päästy yli.

Jarkko Taskinen, Kaavi
Jarkko Taskinen ihmettelee, mistä riidat syntyvät.Sami Takkinen / Yle

Perussuomalaisten valtuutettu Jarkko Taskinen pitää syntyneitä riitoja täysin epäolennaisina.

– Minusta ne on ihan joutavia asioita, joista on lähdetty riitelemään. Meillä olisi päätöksenteossa aiheellisempiakin asioita.

Taskisen mukaan kokouksissa kyseenalaistetaan asioita, koska valtuutetuilla ei ole niistä tarpeeksi tietoa. Samaan viittaa kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta maaliskuun alussa erotettu Eino Miettinen.

– Miten keskustelet valmisteluvaiheessa asioista, jos niitä valmisteleville virkamiehille ei saa esittää kysymyksiä? Sitten asiat tulevat luottamushenkilöille valmiina virkamiehiltä.

Miettinen erotettiin, kun hän oli arvostellut kunnanjohtaja Sopasta. Tilanne liittyi sosiaalijohtajan irtisanoutumiseen, jossa sosiaalijohtaja kertoi tulleensa kunnanjohtajan taholta työpaikkakiusatuksi. Miettinen valittiin valtuustoon 2017 perussuomalaisena, mutta siirtyi Sinisen tulevaisuuden valtuutetuksi. Nyt hän on asettunut ehdolle vasemmiston listalla sitoutumattomana ehdokkaana.

Satu Viljamaa-Dirks, Kaavi
Satu Viljamaa-DirksSami Takkinen / Yle

Rakentava Kaavi -ryhmän valtuutettu Satu Viljamaa-Dirks puhuu myös keskustelun puutteesta.

– Hyvä keskustelu puuttuu siinä vaiheessa, kun asiasta ei ole vielä muodostettu mielipidettä. Sitten kun mielipide on muodostettu, sitä on enää vaikeaa kääntää.

Kokoomuksen valtuutetun Tomi Tiilikaisen mukaan riitely jarruttaa päätöksentekoa. Hänkin on havainnut, että kyse on huonoista henkilökemioista.

– Monella olisi peiliin katsomisen paikka. Kunnioitettaisiin toisten mielipiteitä, annettaisiin asioiden eikä ihmisten riidellä ja pyrittäisiin käyttäytymään toisia kohtaan arvostavasti.

Tiilikainen ei hae enää jatkokautta valtuustossa. Ikävä ilmapiiri vaikutti päätökseen, vaikka se ei ollut suurin syy.

Kaavin valtuustoon ensi kertaa pyrkivä Savon Yrittäjien entinen toimitusjohtaja Arto Nykänen (kesk.) sanoo seuranneensa hämmentyneenä, miten riitoja saadaan aikaan.

– Kuntapäättäjiltä puuttuu näkymä tulevaisuuteen, mitä aiotaan olla muutaman vuoden kuluttua. Kun siitä on sovittu, pitäisi sopia, että valtuutetut kuuntelisivat ja kunnioittaisivat toisiaan.

Elvi Heikkinen, Kaavi
Kiistojen osapuolena ollut Elvi Heikkinen sanoo yrittäneensä vain hoitaa valtuutetun tehtävää.Sami Takkinen / Yle

SDP:n valtuutettu Elvi Heikkinen oli itse osapuolena kiistassa, jossa häntä on syytetty epäasiallisesta käytöksestä virkamiehiä kohtaan.

Hän kertoo yrittäneensä kysellä konsulttiselvityksistä, jotka koskivat kunnan irtisanomisia, lasten kouluruokailuun kohdistuvia säästöjä ja vanhustenhoitoa. Heikkisen mukaan päätökset tehtiin konsulttien esityksen pohjalta ilman, että niitä tuotiin perusturvalautakuntaan tai valtuustoon käsiteltäväksi.

Heikkinen sanoo, että ihmiset eivät enää uskalla sanoa mielipidettään.

– Tulee tunne, että viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä ei saa kysyä, eikä niitä saa kyseenalaistaa. Siinä joutuu silmätikuksi. Ongelma ratkeaisi sillä, että asiaan vastataan ihan asiallisesti, jos jotain kysytään, eikä aleta nokkimaan.

Kunnanjohtaja Ari Sopanen ei halua kommentoida asiaa vedoten johtajasopimukseensa. Hän on perustellut kiistan salaamista yksilön suojalla.

Kunnanjohtaja usein riitojen osapuolena

Vaikka Kaavilla poliittisten ryhmien ja valtuutettujen välillä on riitoja, kertovat valtuutetut myös, että osansa riitelyn jatkumisessa on myös kunnanjohtaja Ari Sopasella.

Useat valtuutetut kertovat samansuuntaisesti, että kunnanjohtaja ei siedä sitä, että hänen näkemyksiään kyseenalaistetaan. Yhdessä valtuutettujen keskinäisten ristiriitojen kanssa tämä heikentää keskustelukulttuuria.

– Kun jotkut esittävät kokouksissa kysymyksiä kunnanjohtajalle, hän vastaa niihin aika kärkkäästi ja jotkut päättäjät saattavat pahoittaa mielensä, kun eivät saa vastauksia siihen, mitä on kysytty, sanoo perussuomalaisten valtuutettu Jarkko Taskinen.

Taskisen havainto on, että riidan toisena osapuolena on usein kunnanjohtaja.

– Minä en ymmärrä sitä, että mistä se lähtee aina muuttumaan epäasialliseksi käytökseksi, minun mielestäni kokouksissa pitäisi saada tuoda mielipiteensä julki ja sanoa asioita niin kuin ne ovat.

Arto Nykänen, Kaavi
Arto Nykänen esittää kovaa kritiikkiä kunnanjohtaja Ari Sopasta kohtaan.Sami Takkinen / Yle

Arto Nykänen sanoo asian vielä suoremmin.

– Sopanen ymmärtää erimielisyyksiä huonosti eikä kuuntele eri mielipiteitä. Hän on luonteeltaan ongelmallinen tyyppi, eikä hänen käytöksensä vastaa sitä, mitä kunnanjohtajan asemassa olevalta odotetaan.

Ari Sopanen ei halua kommentoida arvostelua ja vetoaa edelleen johtajasopimukseensa.

Nykänen kertoo nyt pyrkivänsä siihen, että mikäli hän tulee valituksi valtuustoon ja saa muutaman valtuutetun tuekseen, hän ryhtyy selvittämään, nauttiiko kunnanjohtaja valtuuston luottamusta. Nykäsen mukaan tämä ei ole keskustan ryhmän virallinen linja, mutta hän sanoo saaneensa ajatukselleen kannatusta.

Jos Sopanen irtisanottaisiin, hän saisi korvauksena yhdeksän kuukauden palkan. Ikänsä puolesta hän voisi jäädä myös eläkkeelle. Kaavin kunnanjohtajana hän on toiminut kymmenen vuotta.

Haastatelluista valtuutetuista kokoomuksen Tomi Tiilikainen on ainoana eri mieltä. Hän sanoo tulleensa kunnanjohtajan kanssa hyvin toimeen. Asioiden valmistelun ongelmaan hän toteaa, että valtuutetuilla on myös velvollisuus ottaa asioista selvää. Tietoa on saatavilla, jos valtuutettu on aktiivinen.

Kaavin kunnanhallituksen pöytäkirjasta kokonaan salattu päätöskohta
Kaavin kunnanhallituksen pöytäkirjasta kokonaan salattu päätös.Keijo Salokangas / Yle

Asiantuntija: Kunta ei voi salata koko päätöstä

Kunnan asioiden tiedottamisesta säädetään sekä kunta- että julkisuuslaissa. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kunnissa salataan päätöksiä liian herkästi.

– Julkisuusperiaatteen kannalta tilanne on mennyt viime vuosina väärään suuntaan. Meillä pyritään jopa julkisen vallan keskeisiä asiakirjoja salaamaan tai rajaamaan julkisuuslain ulkopuolelle.

Lain lähtökohtana on asiakirjojen julkisuus. Niistä saa salata ainoastaan laissa erikseen määriteltyjä asioita. Muilta osin ne myös ne asiakirjat, joista tietoa on salattu, ovat julkisia.

Esimerkiksi kunnan käymistä neuvotteluista voi salata liikesalaisuudet, kuten hankintojen yksikköhinnat. Hankinnan kokonaisarvo on silti julkinen tieto.

– Yksityiskohdat jotka liittyvät esimerkiksi hinnoitteluun ovat salassa pidettäviä. Ei ole kuitenkaan mikään liikesalaisuus, että kunta neuvottelee jostain palvelun tuottamisesta. Kunta ei voi salata salassa jotain, joka vaikuttaa kunnan toimintaan laajasti, sanoo Voutilainen.

Voutilaisen mukaan ongelmallisimpia ovat tilanteet, jotka liittyvät kunnan omaisuuden myyntiin. Myynnin valmistelua ei saisi tehdä salassa, koska kunnan asukkailla pitää olla tieto, jotta asiasta voidaan keskustella.

Yksi tällainen tapaus oli aie ulkoistaa Jyväskylän vesilaitoksen toiminta. Suunnitelma vesilaitoksen myynnistä törmäsi julkiseen keskusteluun.

Myös Kaavilla päätöksiä on salattu liikesalaisuuden perusteella. Niissä on käsitelty muun muassa tonttikauppoja ja yhteistyösopimusta hoivayhtiö Attendon kanssa. Kunta salasi myös valokuituyhtiö Savon Kuidun myynnin, kuten kaikki muutkin yhtiön omistajakunnat tekivät.

Toki kuntien päätöslistoilla on salaamisenkin arvoisia asioita. Niitä ovat yksityisyydensuojan piiriin kuuluvat laajasti salassa pidettävät asiat, esimerkiksi sosiaalihuollon asiat ja terveystiedot.

Päätöksentekoon liittyvää riitelyä ei saisi salata kokonaan

Miten kiistaan epäasiallisesta käyttäytymisestä sitten pitäisi suhtautua? Vastakkain ovat virkamiesten ja valtuutettujen näkemykset tapahtumista. Onko asian salaamisessa oikein vedota yksilön suojaan?

Ei ole, sanoo professori Voutilainen. Jos riidat liittyvät julkisen tehtävän hoitamiseen - kuten Kaavilla kiista siitä, onko valtuutettujen käytös virkamiesten toimintaan puuttumista - se ei ole salassa pidettävä asia.

– Jos kunnassa on riitaisuuksia luottamushenkilöiden tai viranhaltijoiden välillä tai viranhaltijoiden välillä, sillä saattaa olla vaikutuksensa myös julkisen vallan käyttöön. Tästä syystä ei niitäkään voida ihan pimennossa pitää, sanoo Voutilainen.

Pelkkä asian epämiellyttävyys ei ole laillinen salaamisen peruste.

Epämiellyttävänä tapauksena voi pitää Kiteen kaupunginjohtajan johtamistavan selvittelyä ja johtajasopimusta, jolla hänelle maksettiin palkkaa virkavapaalla kuukausien ajan ennen eläkkeelle siirtymistä.

Kitee ei halunnut antaa tietoja, jolloin sanomalehti Karjalainen joutui hankkimaan ne (siirryt toiseen palveluun) hallinto-oikeuden päätöksellä.

Valokuva pöytäkirjasta, jonka tekstistä osa on salattu.
Esimerkki tietopyynnöllä saadusta, osittain salatusta Kaavin kunnanhallituksen pöytäkirjasta.Keijo Salokangas / Yle

Riitoihin on haettu ratkaisua monelta eri viranomaiselta

Valtuutettujen ja virkamiesten välisten riitojen lisäksi Kaavin kunnassa on ollut työsuhteisiin tai irtisanomisiin liittyviä riitoja, joita on ratkottu käräjillä ja hallinto-oikeudessa.

Huhtikuun alussa käräjäoikeus tuomitsi Kaavin kunnan korvauksiin äitiysvapaasta aiheutuneen syrjinnän vuoksi.

Kunnanjohtaja Ari Sopanen esitti kunnanhallitukselle, että tuomiosta valitettaisiin hovioikeuteen päätöksen muuttamiseksi. Kunnanhallitus päätti asiasta yksimielisesti toisin, ettei asiasta valiteta. Kunnanjohtaja kirjautti pöytäkirjaan asiasta eriävän mielipiteen.

Kaavin päätöksenteon riitoja ovat ratkoneet viime vuosina myös aluehallintovirasto, hallinto-oikeus ja eduskunnan oikeusasiamies.

Myös poliisille on tehty Kaavin kunnan toiminnasta muutamia tutkintapyyntöjä. Valtuutettu Elvi Heikkinen teki keväällä 2020 tutkintapyynnön poliisille virkamiesten toiminnasta. Hän sanoo halunneensa herätellä virkamiehiä, kun muu ei tuntunut auttavan.

Tapauksessa oli kyse siitä, että kunnanjohtaja ja sosiaalijohtaja valittivat korkeimpaan hallinto-oikeuteen perusturvalautakunnan päätöksestä ilman, että lautakunta tiesi asiasta.

Itse asia koski vammaispalvelulain mukaista kodin kunnostuspäätöstä, josta oli valitettu hallinto-oikeuteen. Poliisi totesi keväällä 2021, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta, eikä esitutkintaa käynnistetä.

Tomi Voutilainen, julkisoikeuden professori Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi VoutilainenYle

“Virkamiesten härkäpäisyyttä pitäisi vähän suitsia”

Kaavi ei ole tietojen salaamisessa mitenkään erityinen poikkeustapaus. Professori Voutilaisen mukaan ylimmät laillisuusvalvojat saavat ruuhkaksi asti valituksia siitä, että kunnat eivät anna pyydettyjä tietoja.

Jotkin korkeimpaan hallinto-oikeuteen viedyt tapaukset ovat sellaisia, että ne olisi voitu hoitaa jo kunnassa, jos julkisuuslakia olisi osattu lukea.

– Joissakin tilanteissa kuntien virkamiesten härkäpäisyyttä pitäisi vähän suitsia. Kunnan johdon pitää nykyisin tiedonhallintalain perusteella huolehtia, että julkisuuslaki ja kuntalain tiedottamiseen liittyvät säädökset osataan. Monissa tapauksissa on tullut esille, että kunnissa ei ole ollut riittävää asiakirjapyyntöjen osaamista, sanoo Voutilainen.

Riitely ja päätösten salailu ei ainakaan lisää kuntalaisten luottamusta päätöksentekoon. Kaavin äänestysprosentti viime kuntavaaleissa oli Suomen kolmanneksi alhaisin: 52,2. Moni haastateltu sanookin, että kunnan päätöksenteon ilmapiiriin voi vaikuttaa kesäkuun kuntavaaleissa.

Millaista päätöksenteko on sinun kunnassasi? Voit keskustella aiheesta 2.5. klo 23 saakka.

Lue seuraavaksi