1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vesivarat

Keski-Aasian rajakärhämässä kiistellään tekojärven hallinnasta – Vesipula uhkaa synnyttää konflikteja ympäri maailman

Vesi on ainoa luonnonvara, joka virtaa luonnollisesti maasta toiseen. Konflikteissa se voi olla myös vallan väline. Toistaiseksi kiistelevät maat ovat yleensä pystyneet sopimaan vedenkäytöstä, kertoo asiantuntija.

vesivarat
Vesikiista kiristää jännitteitä Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla
Vesikiista kiristää jännitteitä Kirgisian ja Tadžikistanin rajalla

Ak-Sain kylässä Kirgisian ja Tadžikistanin välisellä raja-alueella sijaitsee pieni, muulle maailmalle tuntematon tekojärvi.

Järvi on kuitenkin elintärkeä molemmille valtioille jopa siinä määrin, että rajan tuntumassa puhkesi huhtikuun lopussa ainakin kolme kuolonuhria vaatinut aseellinen kahakka.

Kirgisia ja Tadžikistan ovat kiistelleet järven vesivaroista vuosia. Kiista kärjistyy ajoittain väkivaltaisuuksiksi. Viime viikolla Ak-Sain kylässä kuultiin kranaattitulitusta.

Kirgisian kartta.
Kirgisian ja Tadžikistanin välillä on kiistaa tekojärvestä lähellä Ak-Sain kylää.Laura Merikalla / Yle

Ak-Sain kiista on esimerkki vesivarojen hallintaan liittyvistä jännitteistä.

Vesitalouteen perehtynyt Aalto-yliopiston professori Marko Keskinen selvittää kärhämän syitä.

– Ei ole kyse pelkästään vedestä vaan siitä, että maiden välinen raja on epäselvä. Tällä on kytkös historiaan. Neuvostoaikaan alueen laidunalueet ja vedet olivat pääosin yhteiskäytön piirissä, mutta maiden itsenäistymisen myötä yhteiskäyttö on loppunut, sanoo professori Keskinen.

Vettä voi riittää, mutta sen jakelu takkuaa

Keski-Aasian rajakahakka on paikallinen, mutta samalla se on esimerkki vesivaroihin liittyvistä geopoliittisista jännitteistä.

– Ikävä kyllä näyttää siltä, että veden käyttöön liittyviä jännitteitä tullaan näkemään monilla alueilla. Osasyynä tähän on kasvava veden käyttö ja sen aiheuttama lisääntyvä veden niukkuus, arvioi professori Keskinen.

Vedestä on jo nyt pulaa isoilla alueilla (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi Aasiassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-Idässä. Vettä on joko niukalti tai sitä on hankala käyttää kehnon infrastruktuurin vuoksi.

– Monilla vesiniukoilla alueilla vettä voi olla välillä liikaakin tulvien muodossa. Koska vedestä valtaosa kuluu maataloustuotantoon, vettä tulisi olla riittävästi etenkin kasvukaudella. Näin ei monilla alueilla aina ole, Keskinen sanoo.

Kalastajia Niilillä Egyptissä.
Etiopian patohanke on Afrikan suurin. Se kiristää Egyptin ja Etiopian suhteita. Egypti saa 90 prosenttia vedestään Niilistä. Khaled Elfiqi / EPA

Myös veden virtauman sääntely lisää jännitteitä. Esimerkiksi Niilillä Suuren etiopialaisen renessanssin patohanke edistää Etiopian sähköntuotantoa, mutta samalla sen vaikutukset maatalouden veden saannille huolestuttavat alajuoksulla sijaitsevaa Egyptiä.

Valtiot eivät ole juurikaan käyneet varsinaisia vesisotia, mutta erityisesti epävakailla alueilla vesivarojen hallinnasta kiistely voi kasvattaa konfliktin uhkaa.

Ääritapauksissa vesi on kiristyksen ja hallinnan väline. Esimerkiksi Syyrian hallitus on tuhonnut vesisäiliöitä Aleppossa.

Äärijärjestö Isis piti puolestaan hallinnassaan patoja Fallujassa ja Hadithassa. Näin he pystyivät aiheuttamaan tulvia tai katkaisemaan vedensaannin shiialaisille ja hallituksen kontrolloimille alueille.

Vesikanistereita jonossa pakolaisleirillä Nigeriassa.
Veden niukkuus lisää ahdinkoa jo valmiiksi epävakailla alueilla. Äärijärjestö Boko Haramia pakenevat ihmiset elävät leirioloissa Nigeriassa. Akintunde Akinleye / EPA

Toistaiseksi vesi yhdistää enemmän kuin erottaa

Professori Marko Keskinen sanoo, että toistaiseksi vesi on kuitenkin enemmän maita yhdistävä kuin erottava tekijä. Keskenään kiistelevät maat ovat pystyneet yleensä sopimaan veden käytöstä.

– Valtioiden välisillä vesisopimuksilla on tärkeä rooli yhteistyössä. Esimerkiksi Kaakkois-Aasian Mekong-jokea kehitetään intensiivisesti ja maat ovat osin erimielisiä kehityksen suunnasta, selvittää professori Marko Keskinen.

– Erimielisyyksistä huolimatta valtiot ovat pystyneet keskustelemaan suunnitelmistaan neljän alajuoksun maan välisen sopimuksen mukaisesti, Keskinen jatkaa.

Vesivarojen hallintaan tarvitaankin selviä pelisääntöjä. Esimerkiksi Kirgisian ja Tadžikistanin välinen, Ak-Sain tekojärven kiista voisi lieventyä rajalinjan selvällä merkitsemisellä ja vesivarojen käyttöä valvovan organisaation perustamisella.

– Veden käyttö voi politisoitua erityisesti suuria rajavesistöjä jakavien maiden välillä. Silloin tarvitaan vesidiplomatiaa, jossa tekninen vesiymmärrys kytkeytyy diplomatiaan ja rauhanvälitykseen. Tässä Suomella on osaamista, Keskinen sanoo.

Marko Keskinen
Aalto-yliopiston professori Marko Keskinen on tutkinut veden ja yhteiskunnan suhdetta. Hän on työskennellyt myös ulkoministeriöissä vesialan vanhempana neuvonantajana. Kukka-Maria Rosenlund / Aalto-yliopisto

Suomalaiselle osaamiselle kysyntää

Tuhansien järvien maa edistää rajaseudun vesiyhteistyötä sekä omissa vesistöissään että kansainvälisesti.

– Suomi on toiminut alueellisesti myös Keski-Aasiassa ja tukenut siellä vesivarojen tasapuolista ja kestävää käyttöä. Esimerkiksi ulkoministeriön tukema FinWaterWEI-hanke on toiminut juuri Kirgisiassa ja Tadžikistanissa, Keskinen kertoo.

Myös molemmat rajavesistöjen käyttöä koskevat YK:n puitesopimukset on saatu aikaan Suomen aloitteesta.

Toisaalta viimeisen vuosikymmenen aikana toteutetut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset ovat tyrehdyttäneet monia alueellisia vesihankkeita.

Kysyntää vesidiplomatialle riittää, sillä vesivaroja tarvitaan käyttöveden lisäksi teollisuuden, energiantuotannon ja elintarvikehuollon turvaavan maatalouden tarpeisiin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Lue myös:

Intialainen miljoonakaupunki on kärvistellyt ilman vettä koko kesän – sama kohtalo odottaa useita suuria kaupunkeja

Miljardit ihmiset kärsivät vesipulasta – Kolme suomalaisyritystä kantaa kortensa kekoon ongelman ratkaisemiseksi

Kuolema Niilillä: Loppuuko Egyptistä vesi? Vakava vesipula uhkaa maailman pisimmän joen varren asukkaita

Ulkopolitiikka: Kapkaupungin nollapäivä väistyi, vesikriisin uhka jäi (siirryt toiseen palveluun)

The Guardian: Early warning tool uses climate data to predict conflict hotpots (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi