1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kivunhoito

Kivunhoidossa ja potilaan kohtaamisessa on yhä parannettavaa – selkäkivuista vuosikymmeniä kärsinyt Kari Forsell: "Pitkään hoito oli vain kipulääkettä ja pari vapaapäivää"

Lähes tuhannen ihmisen allekirjoittama joukkokantelu toimitettiin talvella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Se on jo johtanut Valviran selvityksiin. Kipupotilaat toivovat esimerkiksi perusterveydenhuoltoon lisää resursseja ja osaamista kivunhoitoon.

Kivunhoito
Kari Forsell.
Kari Forsell on miettinyt, miksi oikea hoitomuoto hänen selkäsairauteensa löytyi vasta 40 vuoden jälkeen.Kalle Niskala / Yle

Kokkolalainen Kari Forsell istuu puunhalkomiskoneen ääressä painamassa nappia ja vaimo Prani Forsell hoitaa varsinainen pilkkomistyön. Näin omakotitalon puusavotta sujuu parhaiten, koska Karilla on hermoperäinen selkäsairaus, joka ärtyy fyysisestä rasituksesta.

72-vuotiaan Kari Forsellin selkä alkoi oireilla armeija-aikana 1970-luvulla.

– Olen ollut kipupotilaana ikäni. Selässä on ahtaumia ja kun ne tulehtuvat, kipu menee sietämättömäksi.

Kipu alkoi noidannuolena ja Forsell uskoo, että särky on synnynnäistä.

– Pitkään hoito oli vain kipulääkkeitä ja pari vapaapäivää. Vaivaa kyllä haettiin, mutta melko paljon vain riepoteltiin lääkäristä toiseen. Lääkitys oli nelikymppisenä jo vahva ja pää sumea.

Oikea hoito löytyi lähes sattumalta kymmenisen vuotta sitten, kun Forsell pääsi nyt jo lakkautetulle Pietarsaaren kipupoliklinikalle.

– Siellä minulle ehdotettiin lopulta konetta, joka antaa sähköimpulsseja selkään. Sain sen kuutisen vuotta sitten, ja sen jälkeen elämä on hymyillyt, hän kuvailee.

Forsellin piti hakea apua kauan, kunnes oikea hoitomuoto löytyi. Hän tuntee itsensä onnekkaaksi, vaikka toimiva hoitomuoto löydettiin vasta, kun hän oli yli 60-vuotias.

Kaikki kipupotilaat eivät kuitenkaan koe saavansa yhdenvertaista tai oikeudenmukaista apua kipuihinsa.

Lähes tuhat ihmistä allekirjoitti viime vuoden lopussa joukkokantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kipupoliklinikoiden toiminnasta liittyen kipupotilaiden hoitoon.

Oikeusasiamies vahvistaa, että kantelun johdosta on pyydetty selvitys ja lausunto Valviralta. Tutkinta on vielä kesken, joten sen sisällöstä ei lausuta enempää.

Osa kipupotilaista kokee jäävänsä ilman hoitoa

Hämeenlinnalainen Sirpa Tahko on kipukroonikko ja psykologi, joka valmisteli ja toimitti joukkokantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle Päivi Vaarakallion kanssa.

Tahko sai 13 vuotta sitten kaksosraskauden keskenmenon seurauksena lannerankaansa hermojuurivaurion, joka aiheuttaa toiseen jalkaan jatkuvaa kipua ja hermopoltetta.

– Olen ollut itse kipukroonikkona erittäin onnekas, ja saanut alusta lähtien julkiselta sektorilta erittäin hyvää hoitoa. Olen varmasti saanut kaikki mahdolliset ja mahdottomat kivunhoitomenetelmät käyttööni, mitä Suomesta löytyy.

Psykologi Sirpa Tahko.
Sirpa Tahko on itsekin kipukroonikko. Hänen mielestään kipupotilaat saavat usein huonoa hoitoa sairauksiinsa. Dani Branthin / Yle

Tahko kertoo havainneensa, ettei kaikkien tilanne ole yhtä onnekas. Kivunhoito on hänen mielestään epätasa-arvoista.

Hän alkoi saada yhteydenottoja kipupotilailta sen jälkeen, kun hän kirjoitti kivusta kolumneja Potilaan lääkärilehdessä.

Nyt hän ylläpitää verkossa yhdessä Vaarakallion kanssa Kipumatkalla -vertaistukifoorumia, josta allekirjoitukset kerättiin kanteluun kipupotilailta ja heidän läheisiltään.

– Potilaat kertovat saavansa erittäin huonoa hoitoa tai eivät hoitoa ollenkaan. Heitä leimataan päihderiippuvaisiksi tai lääkehakuisiksi. Aika moni jää kokonaan kuulematta tai huomaamatta esimerkiksi päivystyksessä, ja toisaalta ei ole hoitoyksiköitä, jotka hoitaisivat kipupotilaita pitkäjänteisesti, Tahko kuvailee.

Tahkon mielestä syynä on myös se, että kivunhoito on usein vaikeaa ja monimutkaista, eikä siihen ole aina saatu ajantasaista koulutusta. Hän painottaa, että kivunhoidon pitäisi olla yksilölähtöistä.

– Se mikä toimii yhdellä, ei suinkaan aina toimi toisella. Tai tänään tepsivä keino ei aina toimi huomenna. Pitää kokeilla ja säätää ja kuunnella sekä motivoida potilasta.

Lue myös: Kipupotilaat kokevat, ettei heitä oteta vakavasti päivystyksissä – "Pahimmassa tapauksessa annetaan lähete päihdepolille"

STM:n kansallinen selvitys totesi resurssipulan

Kroonisesta kivusta kärsii Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan noin joka viides työikäinen suomalainen.

STM julkaisi vuonna 2017 kansallisen toimintasuunnitelman kroonisen kivun ja syöpäkivun hoitoon (siirryt toiseen palveluun) vuosille 2017-2020. Toimenpide-ehdotuksia oli useita ja tarkoituksena oli luoda yhdenvertaiset, potilaslähtöiset ja laadukkaat palvelut kroonisen ja syövän aiheuttaman kivun monialaiseen ja -ammatilliseen hoitoon.

Selvityksessä todettiin muun muassa, että resurssit kroonisen kivun ja syöpäkivun hoitoon ovat tarpeeseen nähden riittämättömät ja hoidon saamisessa on suuria alueellisia eroja.

STM:n lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä toteaa, että suuri osa toimenpide-ehdotuksista on toteutunut vähintäänkin osittain.

– Tässä tietysti voi olla alueellisia ja yksittäisen asiakkaan kokemukseen perustuen eroja, mitä lähemmäksi kansalaista mennään, hän vastaa.

Pikkujämsä muistuttaa, että arviointia pitää tehdä useasta näkökulmasta ja eri tasoilla, ja arviota tehdään myös omalta kohdalta jokaisessa kunnassa ja sairaanhoitopiirissä.

– Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta korostetaan ehjiä hoito- ja palveluketjuja sekä palveluiden yhteensovittamista. Suurin vastuu kivun hoidosta on perusterveydenhuollossa. Hyvä kivun osaaminen kuuluu terveydenhuollon henkilöstön osaamisvaateisiin.

Forsell korostaa vastaanottoa ja kohtaamista

Kivunhoitoon liittyvistä asioista jaetaan herkästi kokemuksia esimerkiksi vertaistukiryhmissä, mutta harva uskaltaa tulla julkisuuteen huonojen kokemusten osalta siinä pelossa, että julkitulolla on vaikutuksia asianmukaisen hoidon saamiseen jatkossa.

Kari Forsell naurahtaa, että hän uskaltaa jo vanhana miehenä puhua asiasta varsinkin siksi, että asiat ovat nyt paremmin kuin vuosiin.

Mies pitelee kivunhoitoon tarkoitettua laitetta kädessään.
Kari Forsellilla on kädessään laite, jolla voi säädellä selkästimulaattoriaan.Kalle Niskala / Yle

Forsell kuvailee, että hän on joutunut käymään sairaalassa lukemattomia kertoja viidenkymmenen vuoden aikana. Kivunhoitoon ja hänen tilanteeseensa paneutuneita lääkäreitä hän muistaa nimeltä kolme.

– Hädässä olevaa kipupotilasta ei osata aina vastaanottaa. Kipupoliklinikalle pääsy voi kestää kauan. Vastaanotto on tärkeää – se, että otettaisiin potilas vastaan sairaana. Vain harva tietää, miten kipeitä hermokivut voivatkaan olla.

Forsellin mielestä Pietarsaaren hyvin toimineen kipupoliklinikan lakkauttaminen vuonna 2017 oli virhe.

Nyt hän ajaa Kokkolasta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan saakka, kun tarvitsee sairauteensa hoitoa. Hän kuitenkin ajaa mielellään 300 kilometriä vaikka päiväseltäänkin, koska on tyytyväinen nykyiseen palveluun.

Lue lisää:Pietarsaaren kipupotilaiden tulevaisuus täysin auki – jatkohoito järjestymättä

Kipupoliklinikoille kritiikkiä

Joukkokantelussa kritisoidaan osaltaan myös kipupoliklinikoiden toimintaa. Sirpa Tahkon mukaan kipupotilaat jäävät usein ilman asianmukaista hoitoa ja lääkitystä.

– Joiltakin potilailta on purettu esimerkiksi lääkityksiä linjavedoilla vastoin lakia. Jokaista potilasta pitää hoitaa yksilöllisesti ja häntä parhaiten auttaen. Jos hoito evätään, on ainoa vaihtoehto jälleen palata perusterveydenhuollon pariin.

Hyviäkin kokemuksia toki kipupoliklinikoilta on, Tahko painottaa. Hän kuitenkin uskoo, että nimenomaan kipupoliklinikoilla pitäisi olla tarjolla kaikki ne keinot, joita ylipäänsä terveydenhuollossa on kivunhoidon osalta tarjolla.

Parannettavaa hänen mielestään on kuitenkin jokaisella terveydenhuollon osa-alueella.

Lue myös: Omakantaan ilmestyi merkintä vuosien riippuvuudesta ja kipupotilas järkyttyi – potilastietojen muuttaminen voi olla yllättävän vaikeaa

Perusterveydenhuollolla iso rooli

Kansanedustaja (kok.) Paula Risikko istuu eduskunnan kipu- ja migreeniverkostossa. Ryhmä on perustettu viime vuonna ja verkoston lähtökohta on nostaa esiin kipupotilaiden tilannetta ja pohtia mitä voidaan tehdä, verkoston varapuheenjohtaja Risikko sanoo.

Verkostossa käsiteltiin viimeksi vappuviikolla potilaiden hoitopolkuja yleisellä tasolla.

– Saan itse erilaisilta potilasryhmiltä yhteydenottoja hoitajataustani ja eri järjestöissä mukana olemisen vuoksi. Tällä hetkellä saan eniten viestejä kivuista kärsiviltä ihmisiltä. He kokevat, että he eivät saa riittävästi apua.

Risikon mukaan kivunhoito on pirstaloitunut. Hän olisi valmis perustamaan Suomeen kivunhoidon osaamiskeskuksia, jotka keskittyisivät erityisesti kivunhoitoon.

– Moni kokee, että kukaan ei oikein ota hoidosta koppia. Koska kaikki eivät pääse erikoissairaanhoitoon, pitäisi vahvistaa perusterveydenhuollon palvelua. Ihminen saisi heti terveyskeskuksesta apua, ja nimenomaan moniammatillista, koska kivunhoito on erittäin vaativaa, hän muistuttaa.

Risikon mielestä muutos vaatii kohdennettuja resursseja ja lisäpanostusta.

– Väitän kuitenkin, että se haukkuu hintansa, kun ihmiset voivat esimerkiksi palata nopeammin takaisin normaaliin elämään ja esimerkiksi töihin.

"Joku kyllä jossakin vaiheessa välittää"

Kari Forsell näkee, että ainakin yksi asia voisi viedä kipupotilaan tilannetta nopeastikin eteenpäin.

– Yksi tärkeimpiä asioita on se, että jos lääkäri ei pysty sinua siinä hetkessä auttamaan, niin hän sanoo, että laitetaanpa sinut eteenpäin sellaiselle, joka pystyy, Forsell miettii.

Kipukroonikolla on lopuksi vielä terveisiä muille pitkäaikaisista kivuista kärsiville.

– Pitää jaksaa luottaa, että joku kyllä jossakin vaiheessa välittää.

Kari Forsell tekee vaimonsa kanssa klapeja.
Kokkolalainen Kari Forsell kertoo tavanneensa kivun takia satoja lääkäreitä. Kipupotilaita hän lohduttaa, että joskus vielä osuu kohdalle sellainen henkilö, joka välittää.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 7. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

Kipukroonikkona 47 vuotta: rattijuopon runnomaksi 16-vuotiaana joutunut Arja Pekkala-Matikainen kokeili kymmeniä lääkkeitä ennen kuin löysi oikean

Labradorinnoutaja Jessie varoittaa kipukohtauksesta jo ennakkoon – "Kohtaukset ovat jääneet käytännössä kokonaan pois"