1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lääketeollisuus

Rikkaiden ja köyhien maiden rokotustahdin välille on revennyt kuilu, ja osasyynä ovat patentit – professori ennakoi muutoksia keskittyneelle lääkealalle

Pula koronarokotteista on synnyttänyt laajan keskustelun lääketeollisuuden immateriaalioikeuksista. Asiantuntijoiden mukaan pandemia tulee todennäköisesti jättämään jäljen lääkkeiden ja rokotteiden patentointia koskeviin sopimuksiin.

lääketeollisuus
Hoitaja valmistelee koronarokoteannosta Intian Kashmirissa
Hoitaja valmisteli koronarokoteannosta Intian Kashmirissa 1. toukokuuta. Intiassa vajaa 10 prosenttia väestöstä on saanut vähintään yhden rokoteannoksen.Farooq Khan / EPA

Patenttijärjestelmä on yksi toimivan yhteiskunnan perustuksista.

Se varmistaa, että uutta tekevät yritykset ja yksilöt voivat hyötyä läpimurroistaan. Järjestelmän on tarkoitus kannustaa tekemään keksintöjä.

Mutta patenttijärjestelmää ei ole luotu pandemiatilanteeseen.

Näin sanovat Turun yliopiston kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly ja Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo.

Koronaviruspandemia ja pula rokotteista on herättänyt laajan keskustelun lääketeollisuuden immateriaalioikeuksista ja järjestelmän valuvioista. Syy on siinä, että rokotteiden valmistaminen on muutamien lääkeyhtiöiden käsissä. Ne voivat käytännössä päättää, kuka rokotteita valmistaa, ja määritellä hinnan, jolla niitä myydään.

Ihmiset jonottavat koronarokotetta Intian Mumbaissa
Ihmiset jonottivat koronarokotetta Intian Mumbaissa 21. huhtikuuta. Intiassa on todettu huhti–toukokuun vaihteessa jopa 400 000 uutta tartuntaa päivässä.Divyakant Solanki / EPA

Rikkaiden ja köyhien maiden rokotustahdin välille on syntynyt valtava kuilu. Isossa osassa maailman maita rokotuksia ei ole kunnolla aloitettu, kun samaan aikaan Suomessa ja muissa vauraissa maissa rokotukset etenevät ja laumasuoja alkaa häämöttää.

– On ihan todennäköistä, että lääketeollisuuden patentteja koskeviin sopimuksiin tulee joitakin muutoksia. Rokotteiden jakautumisessa on isoja epäkohtia, eikä nykyinen järjestelmä toimi optimaalisesti. Keskustelu todennäköisesti vain yltyy, Mylly arvioi.

Patentteja säätelevät maiden kansallisen lainsäädännön lisäksi kahdenkeskiset ja kansainväliset sopimukset. Näistä tärkein on Maailman kauppajärjestö WTO:n alainen immateriaalioikeuksia säätelevä TRIPS-sopimus.

Siihen halutaan pandemian ajaksi tehdä muutos. WTO:ssa käsitellään Intian ja Etelä-Afrikan viime vuonna tekemää poikkeuksellista esitystä, jota tukee suuri joukko kehittyviä maita. Maat vaativat, ettei useita sopimuksen kohtia tilapäisesti noudateta koronarokotteiden ja muun muassa koronalääkkeiden sekä niiden valmistuksen osalta. Näin mikä tahansa tuotantoon kykenevä maa voisi alkaa valmistaa esimerkiksi Pfizerin ja Biontechin koronavirusrokotetta ilman yhtiöiden lupaa.

Koronarokotepulloja Saksassa
Lukuisat kehittyvät maat vaativat koronarokotteiden patenttien avaamista ja niihin liittyvän tietotaidon jakamista pandemian ajaksi.Markus Matzel / AOP

Juristi: Pula johtuu immateriaalioikeuksista

Lääketeollisuus ja useat rikkaat maat kuten Yhdysvallat ja Euroopan unioni vastustavat esitystä.

Se on kuitenkin saanut kevään aikana uutta virtaa alleen. Huhtikuussa joukko entisiä päättäjiä ja nobelisteja (siirryt toiseen palveluun) vaati Yhdysvaltoja kannattamaan esitystä. Myös sadat europarlamentaarikot ja kansanedustajat ovat ilmaisseet tukensa esitykselle.

Mediatietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvallat suhtautuu rokotteiden immateriaalioikeuksista luopumiseen aiempaa myönteisemmin. Myös WTO:n uusi pääjohtaja, nigerialainen Ngozi Okonjo-Iweala on painottanut globaalin rokotesaatavuuden merkitystä.

Terveydenhuollon työntekijä pitelee tyhjiä rokotepulloja Intiassa
Terveydenhuollon työntekijä piteli Intian omaa Covaxin-rokotetta sisältäneitä pulloja rokotuspisteellä New Delhissä 10. huhtikuuta.Naveen Sharma / AOP

– Paine on valtava, sanoo Ellen ‘t Hoen.

Hän on immateriaalioikeuksiin ja lääketeollisuuteen keskittynyt juristi, joka toimii Medicines Law & Policy -tutkimuslaitoksen johtajana.

Ellen ‘t Hoenin mukaan on selvää, että pula rokotteista johtuu immateriaalioikeuksista. Hänen mielestään yritysten tulisi jakaa koronarokotteiden valmistamiseen liittyvä tietotaito ja teknologia muille toimijoille – siitäkin syystä, että rokotekehitykseen on ohjattu paljon julkisia varoja. Jo olemassa olevaa tuotantokapasiteettia on saatava paremmin käyttöön, ja samalla on pystytettävä uusia laitoksia, hän sanoo.

Pandemian alussa yrityksiä kannustettiin jakamaan tietoa ja teknologiaa ja antamaan lisenssejä rokotteiden valmistukseen vapaaehtoisesti. Maailman terveysjärjestö WHO perusti viime vuonna alustan tätä tarkoitusta varten.

– Se on pysynyt tähän päivään saakka tyhjänä, eivätkä yritykset ole halunneet osallistua. Siksi asiaa pyritään nyt edistämään oikeusteitse, Ellen ‘t Hoen sanoo.

Pandemian pitkittyminen käy taloudellisesti kalliiksi

Rokotteiden epätasaiseen jakautumiseen liittyy riskejä, jotka koskettavat myös suomalaisia. Pandemia pitkittyy, kun globaali rokotekattavuus uupuu. Uudet virusmuunnokset pääsevät kehittymään ja leviämään, ja ne voivat muuttaa tautitilannetta hyvin nopeasti kuten Intiassa on tapahtunut.

Lisää Afrikan maiden rokotustilanteesta: Afrikassa rokotukset ovat lähteneet hitaasti käyntiin – Jakeluongelmien vuoksi vanhaksi menneitä rokotteita joudutaan tuhoamaan

Pandemian pitkittyminen tulee myös taloudellisesti kalliiksi, sanoo ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee.

Kansainvälisen kauppakamarin tekemän arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) rokotteiden saatavuuteen ja jakeluun liittyvä epätasa-arvo maksaa rikkaille maille satoja miljardeja tai jopa biljoonia dollareita. Epätasaista jakelua on pyritty helpottamaan Covax-ohjelmalla, jota muiden muassa Euroopan unioni rahoittaa. Ohjelmaa on kuitenkin hidastanut resurssipula.

Mutta onko ongelma todella immateriaalioikeuksissa?

Ulkoministeriön Sillanaukee ei näe, että rokotepulan ytimessä olisi kyse patenteista. Ongelma juontuu sen sijaan tuotantokapasiteetin puutteesta. Tilanteeseen on hänen mukaansa vaikuttanut myös politiikan luonne. Kansallinen ja alueellinen etu kiilaa muiden periaatteiden ja järkiperusteiden edelle, Sillanaukee sanoo.

Päivi Sillanaukee, Helsinki, 21.08.2019
Ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee ei pidä patentteja syynä rokotepulalle.Antti Haanpää / Yle

– En nostaisi patentteja tikun nokkaan, sillä muuten yksinkertaistaa tätä asiaa.

Sillanaukeen mukaan vaarana on, että patenttisuojan purkaminen veisi laajemmin pohjaa lääketeollisuuden toiminnalta. Kyse on hänen mukaansa siitä, miten voidaan turvata, että uudenlaisten lääkkeiden ja rokotteiden kehittämiselle on riittävät kannusteet.

Samanlaisia äänenpainoja kuuluu lääketeollisuudesta. Lääkeyhtiö Pfizer sanoo Ylelle lähettämässään kommentissa, että vahva immateriaalioikeusjärjestelmä on elinehto sen toiminnalle. Ilman kansainvälisiä immateriaalioikeuksia uusia rokotteita ja lääkehoitoja ei Pfizerin mukaan ole mahdollista tuoda markkinoille.

Lääkevalmistajia edustavan Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan Sanna Lauslahden mielestä nykyinen patenttijärjestelmä toimii hyvin.

– Jos lähdetään murentamaan patenttijärjestelmää, voi kysyä, millä tavalla seuraava terveyskriisi sitten voitetaan, Lauslahti sanoo.

Tyhjä rokotuskeskus rokotepulasta kärsivän Intian Mumbaissa
Shatabdin sairaalan rotuskeskus Intian Mumbaissa suljettiin 30. huhtikuuta kolmeksi päiväksi rokotepulan vuoksi.Divyakant Solanki / EPA

Myös EU on korostanut Sillanaukeen mukaan sitä, että patenttikysymystä tulee tarkastella pidemmällä aikavälillä. Siksi se ei tue Etelä-Afrikan ja Intian tekemää esitystä.

Professori: Pandemia voi "katkaista kamelin selän"

Toinen koronarokotteiden patenttisuojan purkamista koskeva huolenaihe liittyy turvallisuuteen.

– Rokotteiden valmistaminen vaatii korkeatasoista toimintaympäristöä, tuotannon laadunvalvontaa ja patentteihin liittyvien teknologioiden osaamista ja pystyttämistä. Se vie aikaa eikä ole nopea ratkaisu, Sillanaukee sanoo.

Professori Meri Koivusalo ei ole tästä aivan samaa mieltä.

Meri Koivusalo är professor i global hälsa vid Tammerfors universitet. Hon hoppas att arbetet mot coronaviruset inte stjälper det arbte som görs för att bekämpa malaria.
Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalon mukaan patenttijärjestelmän ongelmat on tiedetty jo pitkään.Jenni Toivonen / Tammerfors universitet

Hänen mukaansa vastaavanlaisia argumentteja käytettiin vuosituhannen vaihteessa, kun aids-kriisi nosti nykyisen pandemian tavoin kysymyksiä lääketeollisuuden immateriaalioikeuksista. Teknologiaa ja osaamista voidaan myös siirtää alueelta toiselle, Koivusalo arvioi.

– Pullonkaula johtuu silti molemmista tekijöistä: sekä patenteista että tuotantokapasiteetin puutteesta.

Koivusalo katsoo, että pandemia voi olla kriisi, joka ”katkaisee kamelin selän” ja saa valtiot havahtumaan lääketeollisuutta koskevan patenttijärjestelmän puutteisiin ja ylipäänsä lääkkeiden ja rokotteiden saatavuusongelmiin.

– Lääketeollisuuden keskittymisen ja patenttijärjestelmän ongelmat on tiedetty jo pitkään. Elämme nyt aikaa, jolloin katsotaan, milloin kynnys ylittyy ja kuinka pitkään lääketeollisuus voi pitää tämän niille suotuisan järjestelmän, Koivusalo sanoo.

Suojapukuun pukeutunut omainen polttohautauspaikalla New Delhissä
Intiassa on raportoitu jopa yli 3 000 päivittäistä koronakuolemaa. Suojapukuun pukeutunut omainen kulki polttohautauspaikalla New Delhissä 1. toukokuuta.Idrees Mohammed / EPA

Myös Sillanaukee pitää hyvänä, että asiasta keskustellaan. Ongelmaksi kun on muodostunut se, että lääkeyhtiöillä on suuret kannustimet kehittää ja tuoda lääkkeitä ja rokotteita maksukykyisille markkinoille eli rikkaille maille. Kehittyvissä maissa esiintyvien yleistenkään tautien hoitoa ei ole kehitetty yhtä ahkerasti.

Intian ja Etelä-Afrikan esitystä käsiteltiin WTO:ssa viimeksi perjantaina. Maiden odotetaan tekevän esitykseen muutoksia, jotta se keräisi laajemman kannatuksen. WTO:ssa päätökset tehdään konsensusperiaatteella, eli niistä on löydyttävä yhteisymmärrys. Siksi esitys ei sellaisenaan etene.

Seuraavan kerran asia on WTO:ssa käsittelyssä todennäköisesti kesäkuun alussa.

Lue lisää:

Näin rokotteista tuli suurvaltapolitiikan väline – USA lupaa miljardi annosta Aasian köyhille, Kiinan ja Venäjän rokotteet suosittuja kehittyvissä maissa

Koronarokotteista on huutava pula, mutta niitä valmistaa vain harva tehdas – Lääkärijärjestö: Se tapahtui, mistä varoitettiin

Lue seuraavaksi