Onko tyhjä ääni annettu ääni? Ei ole, katsoi muun muassa perustuslakivaliokunta 1990-luvulla

Kokoomuksen päätös äänestää tyhjää kaataisi elvytyspaketin, mikäli tyhjät äänet laskettaisiin annettuihin ääniin. Eduskunnan käytännön mukaan tyhjiä ääniä ei kuitenkaan katsota annetuiksi ääniksi enemmistöä tai määräenemmistöä laskettaessa.

Korona-aikana eduskunnan äänestystaulu on näyttänyt usein myös tältä. Historiallisen korkeat poissaolomäärät johtuvat eduskuntaryhmien tekemästä sopimuksesta, jonka mukaan äänestämässä on terveysturvallisuussyistä aina vain osa edustajista. Kuvituskuva. Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta

Kokoomuksen päätös äänestää tyhjää niin kutsutussa EU:n elvytyspaketissa on herättänyt tällä viikolla kiivasta poliittista keskustelua – eikä vähiten siitä, miten äänestystulos lasketaan.

Perustuslakivaliokunta katsoi tällä viikolla, että päätös elvytyspaketista on hyväksyttävä määräenemmistöpäätöksenä. Toisin sanoen se vaatii taakseen kaksi kolmasosaa annetuista äänistä, eikä yksinkertainen enemmistö riitä.

Valiokunta arvioi, että kyseessä on sellainen merkittävä toimivallan siirto Euroopan unionille, että näin on meneteltävä.

Asiaa käsitellään perustuslain 94 pykälässä:

”Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.”

Eduskunnan äänestytaulussa komeilevat sanat JAA, EI, TYHJIÄ ja POISSA. Jos edustaja ei siis ole poissa, hän voi antaa myös tyhjän äänen. Mutta onko tyhjä ääni annettu ääni?

Erilainen tulkinta, erilainen lopputulos

Jos tyhjiä ääni ei lasketa annetuiksi ääniksi, hallituksen pitäisi saada kasaan 108 äänen enemmistö paketin puolesta. Hallituspuolueiden äänet riittävät tähän, vaikka muutama edustaja lipeäisikin rintamasta.

Mutta jos tyhjät äänet laskettaisiin annetuiksi ääniksi, olisi hallituksen saatava tukea myös oppositiosta.

Kun perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja nyt-liike äänestävät pakettia vastaan ja kokoomus tyhjää, ei pakettia kannata kaksi kolmasosaa edustajista.

Asiaa on puitu eduskunnassa toisinaan vuosien varrella

Tyhjiä ääniä ei kuitenkaan lasketa annetuiksi ääniksi. Asian käsittelystä eduskunnan täysistunnossa määrää perustuslain 41 pykälä, ja perustuslakivaliokunta on mietinnössään (10/1998) katsonut seuraavasti:

”Säännön selvennyksenä valiokunta toteaa, että annettuihin ääniin ei lueta tyhjiä eikä hylättyjä ääniä.”

Toisin sanoen: vaikka tyhjä ääni annetaan, se ei ole annettu ääni. Tiettävästi kokoomuksessa on myös tiedusteltu asiaa alan oppineilta, kun kantaan päädyttiin.

Asiaa käsittelee myös valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén teoksessaan Muotoja ja juridiikkaa eduskuntatyössä (siirryt toiseen palveluun).

– Annetuiksi ääniksi luetaan vain annetut hyväksytyt äänet. ”Tyhjää” äänestäneitä tai vaaleissa tai valinnoissa vaalikelpoisuutta vailla oleville annettuja ääniä ei siten lueta mukaan enemmistöä tai määräenemmistöä laskettaessa, Hidén kirjoittaa.

Hän huomauttaa, että eduskunnan alkuaikoina käytiin jonkin verran keskustelua siitä, mitkä annetut äänet oli otettava huomioon. Tulkinta ei kuitenkaan ole ainoastaan 1990-luvun perua.

Esimerkiksi hallintoneuvos Iivar Ahava totesi jo vuoden 1914 teoksessaan Suomen Suuriruhtinaanmaan valtiopäiväjärjestys ja eduskunnan työjärjestys selityksillä varustettuna, että ”tyhjiä lippuja ei lueta annetuiksi ääniksi”.

Juttua varten on haastateltu myös eduskunnan istuntoyksikön päällikköä Antti Linnaa.

Voit keskustella aiheesta 3.5. kello 23:een saakka.

Asiaa käsiteltiin myös Ylen Jaa, ei, tyhjiä, poissa -politiikkapodcastin tuoreimmassa jaksossa. Voit kuunnella jakson alta:

Mikä sai keskustan palaamaan kuilun reunalta takaisin hallitukseen? Voittiko tässä puoliväliriihessä kukaan? Jakso nauhoitettu torstaina ennen hallituksen tiedotustilaisuutta. Toimittajina Robert Sundman ja Helmiina Suhonen. #jetp

Lue myös: