1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Metsäomaisuus

Suomalaismetsien vinhaa siirtymistä ulkomaiseen omistukseen hillitään lakimuutoksella – MTK:n metsäjohtaja: "Meno markkinoilla on täysin villiintynyt"

Metsärahastot ja muut instituutiosijoittajat rohmuavat jo neljä viidestä metsätilakaupasta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, arvioidaan Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitosta.

Metsäomaisuus
Ilmakuva nuoresta suomalaisesta talousmetsästä.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan rahastot ja sijoittajat ovat viime vuosina ostaneet jopa puolet kaupaksi tulleista metsätiloista.Ismo Pekkarinen / AOP

Suomalaismetsien siirtymistä ulkomaalaisomistukseen pyritään jatkossa jarruttamaan uudella lakimuutoksella. Maan hallitus päätti kehysriihessään uudistuksesta, jonka seurauksena viime vuosina kiihtyvään tahtiin suomalaismetsiä omistukseensa rohmuavat metsärahastot eivät enää pystyisi hyödyntämään yksityisille metsänomistajille tarkoitettua metsävähennystä.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan uudistuksen on määrä tulla voimaan ensi vuoden alusta.

– Riihessä päätimme rajoittaa metsärahastojen mahdollisuutta hyödyntää metsävähennystä, Leppä sanoo.

Lepän mukaan nyt tehty päätös tukkii tuloverolain porsaanreiän, jota ainakin muutamat metsärahastot ovat hyödyntäneet.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan taustalla on huoli suomalaismetsien siirtymisestä kasvottomille ulkomaisille sijoitajille.

– Meno markkinoilla on täysin villiintynyt viime vuosina, kun mukana on myös paljon ulkomaisia pelureita, Tiirola sanoo.

Tiirola: Etua hyödynnetään perustamalla yhteismetsiä rahastoyhtiöiden kautta

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton mukaan rahastot ja sijoittajat ovat kahmineet viime vuosina erilaisten veroetujen ja rahastoihin tulvivan rahan turvin jopa puolet kaupaksi tulleista metsätiloista. Sijoitusrahastojen metsäomaisuus on noussut muutamassa vuodessa lähelle puolta miljoonaa hehtaaria.

– Rahastoyhtiöt ovat löytäneet porsaanreiän lainsäädännöstä. Jotkut rahastoyhtiöt ovat hankkineet metsätiloja rahastoyhtiön perustaman muodollisen yhteismetsän omistukseen, Tiirola selventää.

MTK:n mukaan metsärahastot ja muut instituutiosijoittajat ovat rohmunneet viime vuosina jopa neljä viidestä metsätilakaupasta Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Sijoitusrahastojen metsäomaisuus on noussut muutamassa vuodessa 400 000 hehtaariin.

Tiirola sanoo, että lainsäätäjä on tarkoittanut metsävähennyksen vain luonnollisille henkilöille, kuolinpesille ja yhteismetsille.

– Sitä ei suinkaan ole tarkoitettu yhtiöille tai rahastoille.

Metsävähennyksen suuruus on 60 prosenttia. Metsänomistaja saa vähentää sen puunmyyntituloistaan.

Avohakkuualue Kainuun Hyrynsalmella.
Suomalaismetsien siirtymistä ulkomaalaisomistukseen pyritään jatkossa jarruttamaan. Kuvassa hakkuualue Kainuun Hyrynsalmella.Timo Sihvonen / Yle

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan mukaan rahasto-omistuksen ongelmana on kasvottomuus ja usein myös lyhyt aikajänne.

– Ilmiöhän on tuttu jo sähköverkkojen kauppojen osalta, vertaa Tiirola.

Tiirola sanoo, että rahaston hankkima suuri metsäomaisuus voi siirtyä yhdellä kaupalla ulkomaiseen omistukseen. Hän muistuttaa, että näin on jo käynyt kahden kokonaisen rahastoyhtiön osalta. Ensin Taaleri myi 14 000 hehtaaria ranskalaiselle vakuutusjätti AXA:lle ja viime kesänä UB (United Bankers) reilun 18 000 hehtaarin suuruisen ensimmäisen rahastonsa Saksaan.

Koska rahastot tähtäävät vain korkeaan tuottoon, rahasto-omistuksen kasvu ei välttämättä tue esimerkiksi metsien monimuotoisuutta.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä uskoo uudistuksen ainakin osaltaan hillitsevän meneillään olevaa kehitystä.

– Tämä on ensimmäinen askel tähän suuntaan. Jatkotoimia pohditaan sitten tarpeen mukaan, Leppä sanoo.

Metsäteollisuus ei näe rahastoja ongelmana

Metsäteollisuuden etujärjestössä Metsäteollisuus ry:ssä toppuutellaan uhkakuvien maalailua. Järjestö ei näe rahastoja ongelmana. Metsäteollisuuden johtajan Karoliina Niemen mukaan rahastot ovat yksi hyvin toimiva omistusmuoto.

Niemi sanoo, että rahastot tähtäävät tehokkaaseen toimintaan ja näin ollen metsistä huolehditaan hyvin.

Niemen käsityksen mukaan rahastojen metsävähennyksen käyttö on ollut varsin vähäistä.

Niemi korostaa, että metsäteollisuudelle tärkeintä on se, että puukauppa toimii.

– Tärkeintä on, että metsiä hoidetaan aktiivisesti, vastuullisesti, pitkäjänteisesti ja että puukauppa toimii, Niemi sanoo.

Hänen mukaansa metsäteollisuudelle on turvattava raaka-aineen saanti vastuullisesti kaikissa tilanteissa.

MTK:n metsäjohtaja Mikko Tiirola sanoo, että kun metsien omistajat ovat maanäärissä seuraukset voivat olla pitkässä juoksussa arvaamattomat.

– Mitä voi tapahtua, jos suomalaismetsiä omistavia rahastoja myydään esimerkiksi venäläisille tai kiinalaisille? Liittyvätkö motiivit enää yksin puuntuotantoon, Tiirola pohtii.

Hänen mukaansa ostajien motiivit voivat olla hyvinkin moninaiset.

– Liittyvätkö ne päästökauppakompensaatioihin tai esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaan? Joka tapauksessa ylisukupolvisuus ja paikallisuuteen sitoutuminen häviävät esimerkiksi suhteessa metsästysseuroihin, Tiirola summaa.

Tiirola: Lakimuutos on vasta ensi askel oikeaan suuntaan

Tiirolan mukaan hallituksen kehysriihessään linjaama uudistus ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa. Tiirolan mukaan luonnollisten henkilöiden ja perinteisten yhteismetsien metsävähennyksen nostaminen parantaisi niiden asemaa metsätilakaupassa ja edistäisi samalla perikuntien purkamista ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksia.

Tiirolan mukaan myös perintökaarta pitäisi laajentaa koskemaan lasten lisäksi esimerkiksi sisarten lapsia.

– Nykyään on paljon myös lapsettomia metsänomistajia. Perintökaaren laajentaminen edesauttaisi metsäomaisuuden säilymistä perhepiirissä ja yksityisessä omistuksessa, Tiirola sanoo.

Tiirolan mukaan rahastosijoittajat ovat veroedun turvin pärjänneet hyvin metsätilakaupassa. Hänen mukaansa yksityisten metsänomistajien on ollut vaikea kilpailla niitä vastaan.

Siksi Tiirola lähtisi valmistelemaan laajempaakin metsäverouudistusta. Nyt rahastoja ja yhtiöitä verotetaan 20 prosentin yhteisöverokannalla ja perhemetsänomistajia 30:n tai 34 prosentin pääomaverokannalla.

– Jos veroa maksaisivat kaikki samalla prosentilla, oltaisiin jo pitkällä, Tiirola summaa muutostarpeita.

Voit keskustella aiheesta 3.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Analyysi: Suomen talouden tukijalka on nyt vahvempi kuin aiemmissa kriiseissä – Metsäteollisuus voi selvitä koronakaaoksesta ensimmäisenä

Lue seuraavaksi