Hyppää sisältöön

Egyptistä löytyy yhä upeita muinaisaarteita, viimeksi kokonainen kadonnut kaupunki – suomalaisegyptologi riemastui: mysteerit voivat ratketa

"Sinuhe egyptiläisen ajalta" olevaa Atenin kaupunkia on kutsuttu tärkeimmäksi arkeologiseksi löydöksi sitten Tutankhamonin haudan. Sen toivotaan valottavan ennen kaikkea muinaista arkea. Se tiedetään jo nyt, että olut maistui muinaisegyptiläisille.

Atenin muinaiskaupunki kiehtoo Egyptissä
Atenin muinaiskaupunki kiehtoo Egyptissä

Jossain siellä sen piti olla, Egyptin hiekkaan kätkettynä. Faarao Tutankhamonin kuolintemppeli, jossa papit ja sukulaiset jättivät uhrilahjojaan nuorukaisena kuolleen kuninkaan matkan helpottamiseksi tuonpuoleisessa.

Viime syyskuussa maailmankuulu egyptologi Zahi Hawass tutkimusryhmineen alkoi kaivaa Luxorissa, Kuninkaiden laakson liepeillä, Ramses III:n ja Amenhotep III:n kuolintemppeleiden välistä.

Löytyikin jotain aivan muuta. Ja vielä merkittävämpää. Kokonainen kaupunki kiemurtelevine muureineen, asuinkortteleineen, työpajoineen.

Arkeologit ja työntekijät ovat kaivaneet Atenin kaupunkia esiin Luxorissa syyskuusta saakka. Kaupungista arvellaan löytyneen vasta pieni osa. Kuva: Khaled Elfiqi / EPA

Jo muutaman viikon kaivausten jälkeen löytyi savitiiliä, joissa oli faarao Amenhotep III:n sinetti. Kaupunki juontaa juurensa siis vähintään 3 400 vuoden taakse, noin vuosiin 1390–1352 ennen ajanlaskumme alkua, jolloin Amenhotep III hallitsi. Kaupunkia käytettiin vielä hänen pojanpoikansa Tutankhamonin aikanakin.

– Nyt pitää ajatella Sinuhe egyptiläistä, niin pääsee heti oikeaan aikaan, selventää egyptologi Mia Meri.

Häikäisevä Aten

Kaivausten aikana ilmeni, että kyseessä on todennäköisesti kaikkien aikojen suurin tähän mennessä löydetty muinaisegyptiläinen kaupunki, sanoo tutkimusryhmä tiedotteessaan (siirryt toiseen palveluun). Samalla löydökset vahvistivat, että kyseessä oli kadonnut "tjehen Aten" eli häikäisevä Atenin kaupunki.

Miten se on mahdollista? Vieläpä Luxorissa, jota on tutkittu satoja vuosia?

Hawass itse on aiemmin sanonut, että Egyptin hiekasta voi löytyä vielä aivan mitä tahansa.

Kaupungin olemassaolosta on sitä paitsi tiedetty jo aiemmin. Vuonna 1935 ranskalainen kaivausryhmä etsi sitä, mutta väärästä paikasta: Amenhotep III:n rakennuttamien Memnosin kolossien vierestä, jotka sijaitsivat hänen kuolintemppelinsä edessä. Kaupunki löytyi nyt hieman etelämpänä siitä paikasta.

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

"Mahtava juttu"

Kaupunki osuu kaiken lisäksi aikaan, joka on kiinnostanut egyptologeja jo vuosikymmeniä.

– Ihan sikamahtava juttu! Kaikkein parasta on se, että se menee juuri siihen ajankohtaan, joka on meille egyptologeille ja ehkä muillekin tosi herkullinen. Tiedämme siitä todella vähän, mutta sinä aikana on kuitenkin tapahtunut isoja asioita, Mia Meri hehkuttaa.

Amenhotep III:n aikana auringonpalvonta alkoi nousta. Seuraavaksi faaraoksi nousi Akhenaten, joka kielsi käytännössä koko maan pääjumalan Amonin palvonnan. Akhenaten nosti pääjumalaksi Atonin, auringonjumalan yhden muodon. Viidentenä hallintovuotenaan hän siirsi pääkaupungin Thebasta Amarnaan.

– Emme tiedä, miksi näin on tapahtunut. Tekstejä on säilynyt hyvin vähän, mutta ne antavat jonkinasteisia viitteitä siitä, että Thebasta on lähdetty suunnilleen ovet paukkuen pois. Amonin papiston ja faaraon välillä on ehkä ollut jonkinlainen riita, Meri pohtii.

Aten-jumala kuvattiin auringonkiekkona, josta lähti käsipäisiä säteitä. Reliefissä faarao Akhenaten ja kuningatar Nefertiti uhraavat Atenille. Reliefi on aiempi löytö Amarnasta, jonne Akhenaten siirsi pääkaupungin. Kuva: AOP

Kyseistä aikaa, jota siis myös Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen on tehnyt suomalaisille tutuksi, kutsutaan Amarna-kaudeksi. Noin parikymmentä vuotta kestänyt kausi jatkui Tutankhamonin hallintoaikaan saakka, kunnes hän siirsi pääkaupungin takaisin ja palautti Amonin pääjumalaksi.

Saattaa paljastaa mysteereitä

Nyt löytynyt kaupunki siis saattaisi antaa jotain vinkkejä siihen, mitä tuona aikana oikein on tapahtunut.

– Jos sieltä löytyy yksikin teksti, joka yhtään paljastaa lisää, se on heti sellainen että wou, nyt tiedämme jo paljon lisää. Tietoa on yksinkertaisesti niin vähän, Meri innostuu.

Esimerkiksi sitä ei tiedetä, mitä entisessä pääkaupungissa Thebassa on tuona aikana tapahtunut. Mitä kaupungin asukkaat tekivät?

Se tiedetään, että läheinen haudankaivajien kylä Deir el-Medina tyhjennettiin tai tyhjentyi, koska kuninkaita ei tuona aikana haudattu Kuninkaiden laaksoon. Mitä kylän asukkaille tapahtui, siitä ei ole tietoa.

Meren mukaan ei myöskään tiedetä, mitä Theban temppeleille tapahtui. Olivatko ne yhä toiminnassa? Temppelit kun eivät olleet pelkästään palvelulaitoksia, vaan ne olivat myös aikansa hallintorakennuksia, joissa muun muassa kerättiin veroja ja maksettiin palkkoja.

Kultainen kaupunki

– Kutsun sitä kultaiseksi, koska se on peräisin Egyptin kultaiselta ajalta. Kutsun sitä kadonneeksi, koska se oli kateissa, Hawass sanoi kaupungista Reutersin haastattelussa.

Egyptologi Zahi Hawass tutkii löytöä "kadonneessa kultaisessa kaupungissa". Hawass on kaivausten johtaja. Kuva: Khaled Elfiqi / EPA

Hawass ja muut Egyptin muinaisaarteista vastaavat viranomaiset ovat hehkuttaneet kaupunkia tärkeimmäksi löydöksi sitten Tutankhamonin haudan löytymisen.

– Egyptiläiset tykkäävät kovasti paisutella torvia, koska maan bruttokansantuotteesta tulee todella paljon turismista, ja muinaisen Egyptin historia ja kulttuuri on tärkeässä osassa turismikoneistoa. Mutta tämä on oikeasti potentiaalisesti todella, todella mielenkiintoinen löytö, Meri kommentoi.

Samaa mieltä on Kairon amerikkalaisen yliopiston arkeologi Salima Ikram:

– Ei ole epäilystäkään, tämä on todella ilmiömäinen löytö. Se on kuin pysäytyskuva aikakaudesta – Egyptin versio Pompeijista, Ikram sanoo National Geographicille (siirryt toiseen palveluun).

Se, että Akhenaten siirsi pääkaupungin toisaalle, on todennäköisesti säästänyt kaupungin niin koskemattomana, kun se käytännössä hylättiin kesken kaiken. Ikram kuvaa, että kun kiemurtelevan muurin vierellä kävelee, tuntee, että muinainen egyptiläinen voisi tulla vastaan koska tahansa.

– Se on tajunnan räjäyttävää, hän hämmästeli.

Kiemurteleva muuri on tunnusomainen kaupungille. Syytä sen muotoon ei toistaiseksi varmasti tiedetä. Kuva: DDP / AOP

Kertoo muinaisen Egyptin arjesta

Aiemmin egyptologiassa kiinnosti lähinnä suuret temppelit ja kuninkaiden haudat. Kukapa ei haluaisi löytää toista Tutankhamonin kultaista kuolinnaamiota.

– Se, että tutkitaan normaalien ihmisten elämää, josta löydöt eivät ole niin suureellisia, se on suhteellisen uutta, Meri sanoo.

Egyptologi Mia Meri ja Ptah-patsas Amenhotep III:n ajalta. Ptah on yksi vanhimpia egyptiläisiä jumalia. Häntä kuvataan muumioituneena miehenä. Ptahin sanotaan luoneen maailman ja muut jumalat ajatuksellaan ja puheellaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Tähän mennessä tiedot tavallisten ihmisten elämästä muinaisessa Egyptissä perustuvat ennen kaikkea Deir el-Medinan kylään. Meri kuitenkin muistuttaa, että myös tuon kylän asukkaat olivat paremmassa asemassa.

– Jos ihan rehellisiä ollaan, niin he olivat valtion palkkaamia, heillä oli työsuhdeasunnot ja he saivat palkkansa suoraan visiiriltä. He olivat erikoisammattilaisia eivätkä normaaleja ihmisiä.

– Tietysti nämä temppeleiden välissä asuneet ihmiset eivät hekään olleet normaaleja ihmisiä. Normaalit ihmiset ovat asuneet Niilin itärannalla ja viljelleet maata. Mutta kaikki, mitä saadaan tietää lisää ihmisten elämästä, on jo suuri bonus siihen, mitä nyt tiedetään, Meri jatkaa.

Kuoleman perspektiiviharha

Mielikuviin muinaisesta Egyptistä liittyy aina harha siitä, että elämä olisi pyörinyt pelkän kuoleman ympärillä. Suurin osa löydöistä on tähän mennessä liittynyt hautoihin ja temppeleihin. Meri sanoo, että temppeleissä kuolemaa on käsitelty paljon, koska sitä on pelätty niin paljon.

– Kuolema on toki ollut paljon selkeämmin läsnä kuin meidän elämässämme nyt, koska ihmisten kuolleisuus oli silloin huomattavasti korkeampaa.

Myös Atenista on löytynyt hautausmaa. Sen tutkiminen on vielä aivan kesken. Kuva: Khaled Elfiqi / EPA

Meri kuitenkin muistuttaa, että ihmiset ovat todella nauttineet elämästä vuosituhansiakin sitten. Se selviää hautalöydöistä.

– He ovat rakastaneet bileitä! Elämästä nauttiminen on näkynyt myös esimerkiksi kuvaamalla, kuinka palvelijatar laittaa emännän hiuksia. Toisaalla ryypätään niin että lopulta oksennetaan juhlapöydässä. Nämä kaikki kuva-aiheet löytyvät haudoista.

Olut oli arvossaan

Helmikuussa Egyptistä kerrottiinkin toisesta uudesta löydöstä: maailman vanhimmasta tähän mennessä tiedetystä olutpanimosta. Asiasta uutisoi muiden muassa The Guardian. (siirryt toiseen palveluun)

Panimo löydettiin Abydosista, Niilin rannalta Luxorista pohjoiseen. Se juontaa juurensa ensimmäisen dynastian aikaan noin 3150 eaa.

Tuo panimo tuotti arkeologien mukaan olutta todennäköisesti kuninkaallisiin rituaalisiin tarkoituksiin, mutta kyllä tavalliselle kansallekin maistui.

– Heidän oluensa ei kuitenkaan ollut samanlaista, jota me nyt juomme, vaan se oli sellaista leivästä tehtyä olutta. Leipää murennetaan veteen ja se laitetaan käymään, ja lopputulos on vähän puuron kaltainen. Siinä on promillet, mutta ne eivät ole kovin korkeat, egyptologi Mia Meri selventää.

Juhlaoluissa oli ihan toisenlaiset alkoholipitoisuudet. Niitä myös maustettiin esimerkiksi viikunoilla tai taateleilla.

Muinaisessa Egyptissä vietettiin vuosittain muun muassa Tekh-festivaalia, juopumisen festivaalia, sen kunniaksi että ihmiskuntaa tuhoamaan lähtenyt kulkutautien jumalatar Sekhmet joi liikaa olutta, sammui pellolle ja unohti siksi tuhota ihmiset.

Mia Meri haluaa muistuttaa, että elämä muinaisessa Egyptissä on ollut hyvinkin tutun kuuloista.

– Se on ollut ihan samanlaista säätämistä kuin meilläkin. Naapurit tappelevat keskenään ja oikeutta käydään. Joku on käynyt pöllimässä kuparikirveen ja sitä sitten etsitään koko kylän voimin. Joku pettää tuolla ja toinen pöllii hautoja. Ihmiset eivät ole muuttuneet mitenkään, Meri nauraa.

– Kun mystifioidaan Egyptiä, niin menetetään paljon siitä oikeasta Egyptistä, hän jatkaa.

Rikkaan faaraon kaupunki

Atenin kaupunki näyttää olleen jaettu kolmeen eri alueeseen: asuinalueeseen, teollisuusalueeseen ja varastoalueeseen. Kaupungista on tähän mennessä löytynyt muun muassa säilytysastioita, joissa on kuivatun lihan jäänteitä, nahkasandaalien valmistuspajoja, korupajoja sekä keramiikkaa, lasiesineitä ja kutomistyökaluja.

– Tämä antaa meille harvinaisen näkymän siitä, millaista elämä oli muinaisessa Egyptissä silloin, kun valtakunta oli rikkaimmillaan, Zahi Hawass sanoo Business Insiderin mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Faarao Amenhotep III on Zahi Hawassille tuttu hahmo pitkältä ajalta. Tässä hän esittelee vasta löytynyttä faaraon patsaan päätä Luxorissa 2006. Saksalais-espanjalainen tutkijaryhmä löysi patsaan faaraon kuolintemppelin läheltä. Kuva: Mike Nelson / EPA

Amenhotep III oli faaraoista kenties rikkain. Hän hallitsi valtakuntaa, joka ulottui Sudanista Syyriaan.

– Hän ei koskaan sotinut. Hän vain istui paikoillaan ja laski rahojaan 40 vuotta, joten hän rakensi koko ajan, selventää yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston egyptologi Betsy Bryan.

Bryan ei ollut mukana kaivauksissa, mutta hän vieraili kaupungissa juuri sinä päivänä, kun kaupungista löytyi savisinettiin painettuja hieroglyfejä, joissa sanottiin "Aten löytyy, kun elää totuudessa".

Atenista löytyy runsaasti myös muita nimikkojumalansa Atenin symboleja. Se todistaa, että myös Amenhotep III uskoi Ateniin. Kaupunki on Bryanin mukaan suorastaan faaraon rakkauskirje Atenille.

Kaupungista on kaivettu esiin vasta murto-osa. Sen arvellaan leviävän jopa parin kilometrin alueelle. Sieltä voi siis löytyä vielä vaikka mitä, joka voi muuttaa osaltaan käsitystämme historian kulusta.

Tuntematon aika kiehtoo

Mia Meri sanoo, että häntä kiehtovat juuri löydöt, jotka liittyvät huonosti tunnettuihin aikakausiin. Esimerkiksi pohjoisemmasta Egyptistä, Kairon läheltä Sakkarasta löytyi myös hiljattain merkittävä muumiolöytö, yli sata sinetöityä sarkofagia. Samalta alueelta löytyi hieman aiemmin kymmeniä puuarkkuja.

– Ne sijoittuvat juuri sille ajalle, mistä emme tiedä kauheasti, myöhäiskaudelle ja kolmannelle välikaudelle. Emme aivan tiedä, mitä tapahtuu siinä vaiheessa.

Egyptistä on vielä löytymättä todellisia sensaatioita, kuten Kleopatran, Aleksanteri Suuren tai Nefertitin haudat. Jää kuitenkin nähtäväksi, löytyykö niitä ikinä.

Niitä odotellessa voimme opetella lisää tavallisten ihmisten arjesta vaikka rakkausrunojen (siirryt toiseen palveluun) avulla.

Kun suutelemme, ja hänen lämpimät huulensa ovat puoliksi avoinna, lennän pilvissä ilman olutta! Minkä paratiisi on saavutettu, mikä täyttymys, mikä taivaallinen tapahtumien käänne! Oh, nostakaamme malja Menkatille, Oluen Herrattarelle, mutta pidä suusi tiukasti tytön huulilla!

Kairon ostrakoni numero 25218 (englanninkielisestä käännöksestä suomentanut toimittaja)

Aiheesta aiemmin: