1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kirjeenvaihto

Suomalaiset miehetkö eivät puhu tunteistaan? Yksi sotilas kirjoitti keskimäärin 1 400 kirjettä, tuntemattomien naisten merkitys oli suuri

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan sotilaat kirjoittivat kirjeitä jopa päivittäin. Tuntemattomista naisista tuli monelle miehelle tärkeimpiä kirjeenvaihtajia, koska heille pystyi paljastamaan vaikeuksista toisin kuin kotiväelle.

Sotilaat lähettivät kirjeitä jopa päivittäin kotirintamalla. Arkistokuva sotakirjeistä. Kuva: Marjut Suomi / Yle

Suomalaiset sotilaat olivat uskomattoman ahkeria kirjeiden lähettäjiä. Kirjeet olivat ainoa keino olla säännöllisesti yhteydessä kotirintamalle. Toisen maailmansodan aikaan tästä tuli ennennäkemätön ilmiö.

Tuoreen Tampereen yliopiston väitöstutkimuksen mukaan sotilaat kirjoittivat perheensä lisäksi innokkaasti kavereilleen ja tuntemattomille naisille.

Sotilaiden kirjeet vaimoille ja äideille ovat saaneet aiemmin suurta huomiota. Väitöstutkija Ilari Taskisen tutkimus osoittaa, että sota-ajan kirjekulttuuri oli paljon laajempi.

Sotavuodet olivat Suomen historian vilkkainta kirjeenkirjoittamisen aikaa. Jatkosodan armeijassa palvellut mies kirjoitti keskimäärin 1 400 kirjettä sodan aikana. Miehet eivät suunnanneet suurta osaa kirjeistään äideilleen ja vaimoilleen vaan veljilleen, kavereilleen ja lukuisille naisille.

Eri ihmiset saivat erilaisia kirjeitä

Sotilaiden kirjeistä kavereille ja naisille ei ole Taskisen mukaan puhuttu, koska ne eivät ole olleet sodan jälkeen muistelemisen arvoisia eivätkä ne ole sopineet käsityksiin miesten sosiaalisista suhteista.

– Miehiä pidetään tavallisesti kyvyttöminä luomaan läheisiä ihmissuhteita eivätkä miehet yleensä puhu ihmissuhteistaan julkisesti, Taskinen kuvaa tutkimustiedotteessa stereotyyppistä käsitystä.

Taskisen väitöstutkimuksen keskeinen havainto on, että miehet kirjoittivat hyvin erilaisilla tavoilla eri ihmisille.

– Perheilleen miehet kirjoittivat tiheästi, jopa päivittäin, koska vaimot ja äidit tarvitsivat kirjeitä helpottamaan huolta vaarassa olevista läheisistään ja tiivis yhteydenpito oli tärkeää perhesuhteiden ylläpitämiselle.

Kirjeissä kotiin vaiettiin taisteluista, koska läheisiä haluttiin säästää huolelta. Veljilleen ja kavereilleen sotilaat kuitenkin kertoivat hyvinkin yksityiskohtaisesti ja innokkaasti taistelukentän tapahtumista.

– Suomalaiset miehet oli kasvatettu sotimaan ja taistelemaan. Sota ja taistelu yhdistivät miehiä, vaikka niitä ei olisi koettu rinta rinnan juoksuhaudoissa. Taistelukokemukset voitiin myös jakaa kirjoittamalla.

Toisaalta veljilleen ja kavereilleen sotilaat eivät kertoneet vaikeuksista. Se kertoo Taskisen mukaan ennakkoluuloista, jotka rajoittivat miesten välisiä suhteita ja vaikuttavat yhä tänä päivänä.

Tuntemattomat naiset kuulivat tunteista

Poikkeuksellisin osa sota-ajan kirjeitä oli Taskisen mukaan sotilaiden ja tuntemattomien naisten laaja kirjeenvaihto.

Sotavuosina kirjekaveruudesta tuli yleistä, ja sanoma- ja aikakauslehdet täyttyivät sadoista kirjeenvaihtoilmoituksista. Taskisen mukaan kirjeillä oli suuri merkitys.

– Tuntemattomista naisista tuli monelle miehelle tärkeimpiä kirjeenvaihtajia. Kirjeen yksityisyydessä sotilaat pystyivät paljastamaan naisille tunteensa ja heikkoutensa, joita läheisille ja kavereille ei uskallettu näyttää.

Tutkimus osoittaa tutkijan mukaan, että myös mies voi näyttää tunteita.

– Sotilaiden ja tuntemattomien naisten kirjoittelu kuvaa sitä, miten miehet pystyivät sodan poikkeusolosuhteissa luomaan intiimejä suhteita, jotka eivät olleet heille tavallisessa elämässä mahdollisia.

Filosofian maisteri Ilari Taskisen historian alaan kuuluva väitöskirja Social Lives in Letters: Finnish soldiers' epistolary relationships, intimate practices, and emotionality in World War II tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston perjantaina.

Onko sinun suvussasi tallella sota-ajan kirjeitä? Voit keskustella uutisesta 4.5. klo 23 asti.