1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Konduktööri Markku Mäenpää jää eläkkeelle 42 vuoden jälkeen – yhä harvempi tekee uransa samalla työnantajalla, merkityksellisyys löytyy muualta

Markku Mäenpää aikoi työskennellä VR:lla vain joitain vuosia, mutta viihtyi talossa eläkkeelle asti. Tutkijatohtori Susanna Kultalahden mukaan nyt sitoudutaan työnantajan sijaan omaan uraan tai vaikka esimieheen eikä työ ole enää elämän ainoa merkitys.

Työelämä
Konduktööri Markku Mäenpää junassa
Konduktööri Markku Mäenpää on itsekin ehkä vähän hämmästynyt siitä, että on kulkenut junissa nyt yli 40 vuotta.

Vaasalainen konduktööri Markku Mäenpää on tehnyt pitkän työuran. Ensimmäisiä töitä hän teki jo 14-vuotiaana, mutta vuonna 1979 löytyi työnantajaksi VR. Mäenpää on työskennellyt yhtäjaksoisesti VR:n palveluksessa 42 vuotta.

Tällä hetkellä mies on vuosilomalla, mutta heinäkuun ensimmäinen päivä alkaa eläkeläisen elämä.

– En oikein sitä viitsi vielä miettiä, nyt ollaan ensin lomalla, virnistää Mäenpää.

Savolaiset juuret omaava Mäenpää tuli VR:lle töihin vaimonsa suvun vinkkauksesta.

– Vaimoni kahdeksan enoa työskenteli VR:llä erilaisissa tehtävissä. Heistä vanhin sanoi minulle, että sinä tulet VR:lle töihin ja piste! Kävin sitten asemamestarin luona juttelemassa ja toukokuussa 1979 sitten aloitin, muistelee Mäenpää.

Vaihteleva työ

Mäenpää on pysynyt samassa työpaikassa hyvän yhteishengen, asiakkaiden ja vaihtelevan työn vuoksi. Vaasalaiskonduktööri on monelle tuttu ja hänen avointa sekä ystävällistä luonnettaan kehutaan vähän väliä.

Mäenpää sanoo laskeneensa, että hänelle tulee työn kautta vuoden aikana 55 000 tapaamista.

– Kyllä matkustajat on kaiken a ja o tässä työssä. Meillä on myös työporukan kesken kunnon me-henki, ja se on hemmetin hyvä.

Työn vaihtelevuus on tehnyt sen, että saman työnantajan palveluksessa on voinut tehdä erilaisia töitä ja kouluttautua uusiin tehtäviin. Siihen Mäenpää on ollut tyytyväinen.

Pirstaloituva työura

Todella pitkät työurat saman työnantajan palveluksessa alkavat olla pian harvinaisia.

Nuoremmat ikäluokat ovat pätkätöissä, joko omasta tai työantajien halusta. Yhtäjaksoisia ja pitkiä työsuhteita on vähemmän.

Tutkijatohtori Susanna Kultalahti
Turkijatohtori Susanna Kultalahti sanoo, että henkilö voi olla hyvinkin sitoutunut työyhteisöönsä, omaan työuraansa tai vaikka esimieheensä.Jarkko Heikkinen/Yle

Työn vaihtelevuuden merkitys on nuoremmillekin sukupolville tärkeää. Tutkijatohtori Susanna Kultalahti on tutkinut milleniaalien eli 1980-1995 syntyneiden työelämäkokemuksia ja työuria.

– Ei lähdetä välttämättä tavoittelemaan sitä yhden työnantajan mallia, vaan työura on pirstaleisempi. Liikutaan eri työnantajien välillä tai ollaan samassa organisaatiossa eri tehtävissä. Halutaan paljon vaihtelevuutta.

Merkityksellistä ei olekaan työ

Nuorempien sukupolvien kohdalla puhutaan usein, etteivät he sitoudu työelämään. Kultalahti kuitenkin sanoo, että nuoretkin sitoutuvat, mutta sitoutuminen ei välttämättä kohdistu työnantajaan tai organisaatioon.

Henkilö voi olla hyvinkin sitoutunut työyhteisöönsä, omaan työuraansa tai vaikka esimieheensä.

Merkityksellistä elämässä ei myöskään välttämättä ole työ vaan työn ulkopuoliset asiat.

– On aika radikaali ajatus, että merkityksellisyys tulisi muusta kuin työstä, esimerkiksi harrastuksesta, kun se ennen on ollut nimenomaisesti se työ, sanoo Kultalahti.

Vaikka työurat ovatkin moninaiset ja eroavat aiempien sukupolvien urista, on sama pohja-ajatus kuitenkin olemassa.

– Lähtökohtaisesti jokaisella, oli sitten minkä ikäinen tahansa on se tietty perusturvallisuuden tarve ja tarkoitus tehdä jotain merkityksellistä, sanoo Kultalahti.

Vahingossa pitkälle työuralle

Markku Mäenpääkään ei olisi nelisenkymmentä vuotta sitten arvannut, että ura VR:llä jatkuu näin pitkään. Ajatuksena oli työskennellä rautateillä joitakin vuosia, mutta yhtäkkiä olikin kulunut vuosikymmeniä.

– Aluksi ajattelin, että tämä on semmonen kokeilu – kokeilen miltä tuntuu.

Susanna Kultalahti on niin ikään ollut jo yli kymmenen vuotta Vaasan yliopistolla töissä.

Molempien kohdalla kiteytyy ajatus pitkälle uralle ajautumisesta.

– Se on ollut ennemminkin sattumuksen summa, kuin tietoinen päätös. Huomataan myöhemmin, että näin vain sattui käymään, nauraa Kultalahti.

On selvästi nähtävissä, että työurissa on aiempia vuosikymmeniä enemmän vaihtelua. Osa haluaa tehdä 8-16 -päivää, mutta osalle ihmisistä joustot työajoissa ja työtehtävissä ovat merkityksellisiä.

Juna Vaasan rautatieasemalla
Konduktöörintyön a ja o ovat Markku Mäenpäälle olleet matkustajat.Jarkko Heikkinen/Yle

Vaasalaiskonduktöörin eläkepäivät alkavat heinäkuussa, ja vaikka perheeseen kuuluvat vaimo, lapset ja lapsenlapset todennäköisesti pitävät miehen kiireisenä, on olo hieman haikea.

– Kyllä minulla on semmonen haiku olo. Olisi ollut annettavaa vielä kun kunto on hyvä eikä ikääkään ole vasta kuin 64 vuotta, nauraa Mäenpää.

Työkavereitakin taitaa tulla ikävä, mutta kunhan tilanne sallii, Mäenpää on luvannut kutsua kaverit mökille saunomaan.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 11. toukokuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Joka kolmas työntekijä kokee, ettei ehdi tehdä työtään riittävän hyvin – Sairaanhoitaja: ”Viidessä minuutissa ei ehdi kysyä kuulumisia"

Riikka Lintukangas palasi osittain töihin, kun vauva oli neljän kuukauden, ja huomasi, että se oli yllättävän vaikeaa Kelalle ja tabu