1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. jousimetsästys

Jousella metsästetään myös ruuhka-Suomessa – Katso, miten jousimetsästäjä kiipeää valjaiden kanssa korkealle puuhun kauriita vaanimaan

Jousella metsästäminen edellyttää suoritettua metsästäjätutkintoa. Lisäksi vaaditaan metsästyslain 21 pykälän mukainen jousiammuntakoe hyväksytysti ja valvotusti suoritettuna. Kuukauden kestävä kauriinmetsästysaika alkaa toukokuun puolivälissä.

Jarkko Issukka harjoittelee jousimetsästystä
Jousimetsästäjä vaanii saalista hipi hiljaa puussa. Videolla Jarkko Issukka näyttää, miten puuhun kiivetään valjaiden avulla ja miten jousi nostetaan sinne.

Mutkainen tie vie moottoritieliittymästä kivikerrostalojen ohi hetkessä kauniiseen, espoolaiseen maalaismaisemaan.

Reilu kolmekymppinen Jarkko Issukka kiirehtii Espoon Oittaalle usein työpäivän päätteeksi. Vantaalainen Issukka on harrastanut jousiammuntaa ja -metsästystä nyt kolme vuotta.

– On luksusta tulla toimistosta työpäivän jälkeen tänne ulkoilmaan, luonnon keskelle. Ei kuulu muuta kuin luonnon ääniä. Kaveriporukassa kierrämme maastoon tehtyä jousiammuntarataa ja harjoittelemme metsästyskautta varten, Issukka kertoo.

Yllä olevalta videolta voit katsoa, miten Issukka kiipeää jousen kanssa korkealle puuhun saalista vaanimaan.

Auton takakontista löytyy tarvittavat varusteet, päällimmäisenä musta taljajousi.

– Taljajousi on tosi yleinen metsästyskäytössä. Se on tarkka ja ainut jousi, jonka minä omistan, Issukka toteaa.

Pääkaupunkiseudulla on enemmän metsästäjiä kuin mahdollisuuksia siihen

Vantaalainen Issukka kuuluu espoolaisen jousiammuntaseuran Robin Hoodin jousimetsästystiimiin. Issukan päivätyö on Porvoossa, Robert Paulig Rosteryllä, ja päivät jousimetsästysharrastuksineen venyvät usein pitkiksi.

Pääkaupunkiseudulla jousiammuntaa voi normaaliaikaan harrastaa sisähallien lisäksi ulkona Helsingin Ruskeasuolla, Espoossa ja Sipoossa.

Issukka käy jousineen metsällä sekä kesällä että talvella. Lähin oikea metsästyspaikka sijaitsee läntisellä Uudellamaalla. Kokemusta on myös metsästysreissuista esimerkiksi Ahvenanmaalle.

Issukalle unelmatilanne olisi, jos metsästysapajat sijaitsisivat vähän lähempänä.

Pääkaupunkiseudulla, niin kuin kaikkialla muuallakin, metsästykseen vaaditaan maanomistajan lupa ja suhteita. Täällä niitä on harvalla.

– Harrastamisen mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla vaihtelevat paljon. Meidän jousiammuntaseura pääsee metsästämään läntisellä Uudellamaalla, pienellä pläntillä. Vuosia on Uudellamaalla ollut se tilanne, että enemmän on halukkaita metsästäjiä kuin mitä on mahdollisuuksia liittyä seuraan. Seuraan pääseminen on aika hankalaa, jollei omista maata täältä, hän toteaa.

Jousimetsästys näyttää kasvattaneen suosiotaan lähes koko maassa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Harrastajia on Suomen Jousimetsästäjäinliiton arvion mukaan 10 000–15 000.

Kiipeily ja kalastus johtivat jousimetsästyksen pariin

Jarkko Issukka harrastaa jousiammunnan lisäksi intohimoisesti kalastusta. Hän on harrastanut aiemmin myös kiipeilyä. Se onkin tarpeen, koska jousimetsästäjä vaanii saalista hipi hiljaa puussa. Sinne kiipeäminen tunneiksi vaatii oikeanlaiset varusteet, esimerkiksi koottavan istuintelineen. Kiipeilyvaljaat toimivat yhtä lailla myös puukiipeilyssä.

Ulkoilmaharrastukset ovat olleet monen henkireikä korona-aikaan. Issukka on ollut havaitsevinaan jousiammunta-harrastajien määrän kasvavan jatkuvasti. Issukan havaintojen mukaan harrastajissa on jo lähes yhtä paljon miehiä ja naisia.

– Tasaista kasvua näyttäisi olevan harrastajamäärissä.

Espoolaisen Robin Hood jousiammuntaseuran metsästystiimissä jäseniä on nelisenkymmentä. Aktiivisia metsästäjiä heistä on vain osa.

Pääkaupunkiseudulla metsästetään jopa Kehä ykkösen sisäpuolella, toki maanomistajan luvalla. Jousimetsästäjän voi nähdä esimerkiksi kanijahdissa kaupungin siirtolapuutarhalla.

– Jousimetsästys on mahdollista pienelläkin puistoalueella. Kun ampumamatkat on tosi lyhyitä ja yleensä ammutaan ylhäältä alaspäin, niin se on turvallista. Riskejä ei ole, Issukka vakuuttaa.

Riistaa lautasella kolme kertaa viikossa

Kauriinmetsästysaika on alkamassa toukokuun puolivälissä. Kaurispukkien metsästys jatkuu siitä kuukauden aina kesäkuun puoliväliin. Issukka on mukana jahdissa omalla taljajousellaan.

– Sekä metsäkauris- että valkohäntäpeurakanta Pirkanmaan, Vaasan, Turun ja pääkaupunkiseudun välimaastossa on erittäin runsas tällä hetkellä ja kasvaa voimakkaasti.

Jarkko Issukan metsästysharrastus on jo sen verran tavoitteellista, että perheen ruokapöydässä syödään riistaa kolme kertaa viikossa.

Juttuun korjattu 10.5.2021 klo: 11.50 tieto, että jousella metsästettäessä vaaditaan metsästyslain 21 pykälän mukainen jousiammuntakoe hyväksytysti suoritettuna. Valvotun ammuntakokeen järjestää Riistanhoitoyhdistys eikä metsästysseura kuten jutussa virheellisesti kerrottiin.

Lue myös:

Vain aidoilla pystytään kunnolla estämään kauriiden pääsy pihoihin ja puutarhoihin eteläisessä Suomessa – metsästys ei enää riitä rajoittamaan kannan kasvua

Susi, hylje, valkohäntäkauris – kärjistyneet luontokeskustelut ovat ajan ilmiö, eikä yhteisymmärryksen löytymisestä ole takeita