1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

THL: Rokotusten kohdentamista pahimmille alueille ei välttämättä tarvita – HUSin Mäkijärvi: Nopeammalla toiminnalla olisi voitu ehkä välttää kuolemia

Jos alueellista kohdentamista ei tarvita, rokotteet tullaan jakamaan hallituksen päättämän rokotusjärjestyksen mukaisesti kaikille sairaanhoitopiireille. HUSin johtajaylilääkärin mukaan kohdentamisesta päättämisessä meni liian kauan.

koronarokote
Sairaanhoitaja ja asiakas rokotushuoneessa Helsingin Messukeskuksessa.
Rokotusten kohdentamisen pahimmille tautialueille piti alkaa toukokuussa, mutta sitä ei ehkä tarvitse tehdä, koska tautitilanne on parantunut.Tiina Jutila / Yle

Rokotusten alueellisesta kohdentamisesta pahimmille tautialueille ei välttämättä tulekaan mitään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoo Ylelle, että tautitilanne on parantunut viime viikkoina (siirryt toiseen palveluun)sen verran, ettei mikään alue täytä enää kohdentamisen tiukkoja kriteereitä.

– Tällä hetkellä näyttää kohdentamisen kannalta huonolta, mutta tautitilanteen kannalta hyvältä. Tänään mikään sairaanhoitopiiri ei täytä kriteereitä. Kaikki sairaanhoitopiirit ovat vaaditun ilmaantuvuusluvun alle, Kontio sanoo.

Koronarokotteita piti kohdentaa toukokuun aikana siten, että Suomeen saapuvat Modernan rokotteen toimituserät ja kolmasosa Astra Zenecan rokotteen toimituseristä jaettaisiin niille sairaanhoitopiireille, joissa on todettu vähintään 100 tartuntaa 100 000:ta asukasta kohden viimeisen kahden viikon aikana.

Lisäksi edellytettiin, että riskiryhmillä ja yli 70-vuotiailla henkilöillä on ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos. Kohdentaminen ei saa myöskään estää tai viivästyttää rokotettua saamasta toista annosta.

Mia Kontio, specialist vid THL.
THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.Privat.

Kontion mukaan eniten koronatartuntoja on tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä noin 91 per sataa tuhatta asukasta kohden, joten kohdentamista ei enää välttämättä tarvita.

– Jos mikään alue ei täytä kriteereitä, siihen ei ryhdytä. Rokotteet jaetaan sitten alueen 16–69-vuotiaiden määrän mukaan.

Myös johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUSista ennakoi, että kohdentaminen jää, koska ilmaantuvuusluku Uudellamaalla jatkanee laskuaan.

Tautitilannetta seurataan viikon välein

Mia Kontio kertoo myös, että päätös alueellisesta kohdentamisesta tehdään keskiviikkona, joten koronatilanne voi vielä jonkin verran muuttua. Laskelmat pitää tehdä jo tällä viikolla, jotta rokotteita voidaan kohdentaa ensi viikosta alkaen.

– Tautitilannetta seurataan aina viikon välein, ja kohdentamisestä tehdään tarvittaessa päätös. Asetus on voimassa vain toukokuun.

THL on jo kysellyt sairaanhoitopiireiltä ja kunnilta, haluavatko ne lisää tarjolla olevia Astra Zenecan rokotteita, mutta tällä hetkellä tarvetta ei ole. Pfizerin ja Biontechin rokotteita on saatu maahan runsaasti.

– Viime viikolla tuli paljon Astra Zenecan rokotetta, melkein 185 000 annosta. Meidän ei kannata laittaa näitä kaikkia kentälle vaan vain tarpeen mukaan. Pfizerin ja Biontechin rokotetta tulee kaikista eniten, noin 200 000 annosta viikossa ja kesäkuun alusta yli 300 000.

Jos kohdentamista ei tarvita, rokotteet tullaan jakamaan hallituksen päättämän rokotusjärjestyksen mukaisesti kaikille sairaanhoitopiireille.

– Esimerkiksi Modernaa jaetaan siten, että määrästä poistetaan kakkosannokset. Loput jaetaan normaalisti kaikkien kesken, jos ei tarvita kohdennuksia.

Koronarokotteita odottamassa pöydällä
Valmiita koronarokotteita Seinäjoen keskussairaalassa. Terveydenhoitajat tarkastavat rokotettavien aikoja tietokoneelta.Pasi Takkunen / Yle

HUSin Mäkijärvi: Tämä oli asia, jolla oli kiire

HUSin Markku Mäkijärvi arvioi, että nopeasti tehdyllä rokotteiden kohdentamisella olisi voitu välttää sairastumisia ja koronakuolemia Uudellamaalla.

– On todella vaikeaa arvioida eksaktia määrää. Luulen, että siihen ei kukaan pysty. Yksilötasolla tällä olisi useammankin Uudenmaan asukkaan kannalta voinut olla merkitystä.

Mäkijärvi sanoo, että näihin päiviin asti kaksi kolmasosaa Suomessa koronaan sairastuneista ja menehtyneistä on ollut Uudellamaalla. Uudellamaalla asuu kolmasosa suomalaista eli noin 1,7 miljoonaa henkilöä.

Mäkijärven mukaan viimeisen kahden kuukauden aikana vajaat 40 henkilöä on menehtynyt koronaan HUSin alueella.

– Täällä tauti on oikeasti ollut ja levinnyt, Mäkijärvi sanoo.

Mäkijärvi huomauttaa, että kansallinen asiantuntijaryhmä antoi selkeän suosituksen kohdentamisesta jo aikaisin keväällä.

– Ajatus oli maaliskuun alkupuolella, että kohdennus olisi tehty suurin piirtein heti. Silloin tilanne oli aivan toinen.

Mäkijärvi sanoo, että kohdentamisesta päättämisessä meni liian kauan. Päätöksenteko vei useampia viikkoja, ja sitä pitkitti vielä kahden viikon lausuntokierros.

– Ymmärrän, että isoja päätöksiä tehdään perustellusti ja kaikkia osapuolia kuunnellen, mutta tämä oli asia, jossa oli jonkin verran kiire.

A-talkissa vieraana olivat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.), STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen ja Husin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.Silja Viitala / Yle

Rokotusjärjestys alueellisten erojen takana

Rokotteiden kohdentamisen hyödyistä pahimmille epidemia-alueille on kiistelty kevään aikana. Hallitus teki päätöksen kohdentamisesta tiukoilla ehdoilla huhtikuun puolivälissä lausuntokierroksen jälkeen.

Suurin osa sairaanhoitopiireistä vastusti rokotteiden jakamista enemmän pahiten koronasta kärsiville alueille.

Kymmenet ihmiset ovat myös tehneet kantelun oikeusasiamiehelle rokotusjärjestyksestä ja Astra Zenecan rokotteesta.

Kantelijat ovat protestoineet sitä, että etelän runsasväkisissä kaupungeissa on aloitettu jo työikäisten rokotukset, kun taas syrjäisemmillä paikkakunnilla edes kaikki riskiryhmäläiset eivät ole saaneet koronarokotetta.

THL:n Mia Kontion mukaan pelkkää alueellista rokotuskattavuutta ei kannata nyt tuijottaa, koskakuntiin on lähetetty aluksi rokotteita vain kohderyhmien mukaan, ei koko väestön.

Rokotteita on jaettu ensin terveydenhuollon ammattilaisten, sitten ikääntyneiden määrän mukaan. Vasta viime viikosta lähtien rokotteita on jaettu koko väestöpohjan perusteella.

– Tämä tarkoittaa, että kuntiin, joissa on vanhempia ihmisiä, on mennyt suhteellisesti enemmän rokotteita. Kunnat, joissa on nuorempi väestö ovat edistyneet nuorempiin ikäryhmiin nopeammin kuin kunnat, joissa on paljon ikääntyneitä asukkaita.

Hallitus on päättänyt, että riskiryhmien, sosiaali- ja terveydenhuollon koronapotilaita hoitavan henkilökunnan ja iäkkäiden henkilöiden rokottamisen jälkeen muut ihmiset rokotetaan koko maassa ikäryhmittäin.

Rokotukset toteutetaan iän mukaan alenevassa rokotusjärjestyksessä: 60–69-vuotiaat, 50–59-vuotiaat, 40–49-vuotiaat, 30–39-vuotiaat ja 16–29-vuotiaat.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Klo 17.20: Lisätty HUSin Markku Mäkijärven kommentit.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Koronaepidemian hoidosta on tehty oikeusasiamiehelle jo 82 kantelua – Esko Kähkösen ja monen muun mielestä rokotusjärjestys on epäreilu

Ministeri Krista Kiuru: Hallitus tähtää vapaampaan elämään jo kesäkuussa ja muuttaa siksi rokotusjärjestystä

Pitääkö vantaalainen bussikuski rokottaa ennen kainuulaista myyjää? Rokotusjärjestyksen muuttamisessa kytee lihava riita

Hoitajat ja HUS napit vastakkain rokotusjärjestyksen muuttamisesta, Tehy: "Koronarokottajiakaan ei ole vielä rokotettu"

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta

Lue seuraavaksi