1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lukio

Hakuvelvoite pakottaa lukion päättävät hakemaan opiskelupaikkaa – suurin osa jää kuitenkin ilman, sillä paikkoja ei ole riittävästi

Opintojen jatkaminen heti lukion jälkeen on vähentynyt 15 vuoden ajan. Vuonna 2019 kevään ylioppilaista peräti 70 prosenttia ei jatkanut opintoja heti. Hakuvalvoitteen rikkominen vie työmarkkinatuen, sen noudattaminen taas ensikertalaisen hakijan etuudet.

lukio
Muusa Pennanen katsoo ulos.
Muusa Pennanen ei ollut valmis hakemaan kevään 2020 yhteishaussa, kun lukiokurssit olivat vielä pahasti kesken. Seurauksena oli yhteiskunnan tukien menetys.Jaana Polamo / Yle

Jyväskyläläisen Muusa Pennasen lukio-opinnot vaativat yli neljä vuotta. Opiskelua hidasti vasta viimeisenä opiskeluvuonna diagnosoitu aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD.

Päättötodistuksen saaminen oli viime keväänä pitkään epävarmaa, sillä Pennasella, 21, oli lukiokursseja rästissä. Lopulta hän pääsi suorittamaan niitä aikuislukioon ja sai viimeiset opinnot valmiiksi kesällä.

Tuoreeseen ADHD-diagnoosiin oli sopeutumista ja epävarmuus valmistumisesta painoi, eikä Pennanen hakenut yhteishaussa minnekään – vaikka hänellä ei ollut suunnitelmia, miten välivuoden viettää.

– En vain ollut valmis hakemaan mihinkään, kun yhteishaun aikaan kaikki oli niin pahasti kesken.

Tilastojen valossa yhteiskunnan toive työurien pidentämisestä myös niiden alkupäästä sekä koulutustason kasvu eivät tule ilmi – pikemminkin päinvastoin.

Tutkintotavoitteisten opintojen jatkaminen heti lukion jälkeen on laskenut koko 2000-luvun. Vuonna 2019 tuoreista kevään ylioppilaista 70 prosenttia ei jatkanut opintoja heti syksyllä.

Graafinen esittely siitä, että opiskelua jatkaneiden ylioppilaiden määrä on vähentynyt 2020-luvulle tultaessa.
Vuonna 2005 noin 53 prosenttia tuoreista ylioppilaista ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua syksyllä. Vuonna 2019 määrä on kasvanut 70 prosenttiin.Yle

Vuodesta 1996 lähtien alle 25-vuotiailla kouluttamattomilla nuorilla on ollut velvoite hakea jatko-opintoihin. Hakuvelvoite on yksi nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevistä keinoista. Sillä on myös haluttu kannustaa nuoria opintoihin.

Hakuvelvoitteen rikkomisen seurauksena Pennanen ei saanut työmarkkinatukea, eikä lopulta edes toimeentulotukea, vaan hän jäi kokonaan ilman tuloja.

– Tuli tosi epäonnistunut olo ja tunne, että olen tehnyt tosi väärin.

Muutama tuhat nuori vaille työmarkkinatukea

Pennanen myöntää, ettei hän kunnolla edes tiennyt, mitä hakematta jättämisestä seuraa.

– Minulla ei ollut hajuakaan, mihin haluaisin opiskelemaan, enkä halunnut hakea vain velvoitteen vuoksi, Pennanen sanoo.

Hän ei halunnut joutua tilanteeseen, että tulisi valituksi alalle, joka ei ehkä olekaan oma juttu. Sen jälkeen sisäänpääsy opiskelemaan olisi vaikeampaa, kun hän ei olisi enää hakijana ensikertalainen.

Muusa Pennanen istuu kissa sylissään.
Muusa Pennanen on välivuoden aikana selvitellyt itselleen sopivaa opiskelupaikkaa - ja hoitanut kissoja. Sylissä Niisku. Jaana Polamo / Yle

– Minusta on epäreilua, että puolestani päätetään, milloin minun pitäisi olla valmis tekemään niin isoja ratkaisuja.

Työ- ja elinkeinoministeriön Ylelle tekemän tilaston mukaan viime vuonna hakuvelvoitteen rikkomisen vuoksi ilman työmarkkinatukea jäi lähes 9000 vailla ammatillista koulutusta olevaa 15-24-vuotiasta. Koronavuosi kasvatti määrää edellisistä vuosista noin kolmanneksella.

Hakuvelvoitteen toimivuutta on tarkasteltu sen historian aikana, edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Nyt tekeillä on uusi selvitys nuorten, oppilaitosten ja TE-toimistojen näkökulmasta, ja alustavia tuloksia saadaan aikaisintaan syksyllä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalveluiden erityisasiantuntija Jani Lehto korostaa, että kyse on nuorten hakuvelvoitteen rikkojien kohdalla yleensä lyhytaikaisista edunmenetyksistä. Työmarkkinatuki alkaa juosta, kun nuori ohjataan esimerkiksi työnhaku- ja uravalmennukseen tai koulutus- ja työkokeiluun.

Myös kuntoutuspalvelut ovat mahdollisia, mikäli nuorella on esimerkiksi terveydellisiä haasteita, jolloin tuki maksetaan kuntoutus- tai sairauspäivärahana.

Hallitus myönsi viime syksynä 45 miljoonan euron lisärahoituksen nuorten TE-palveluihin.

“Viranomaispalvelut voivat olla mutkikkaita”

TE-toimiston yhteydenotossa Pennaselle ei muodostunut selkeää kuva siitä, mitä hänen kannattaisi tehdä, eikä hän osannut selvittää asiaa itse.

Erityisasiantuntija Jani Lehto myöntää, että nuoren kannalta monet viranomaispalvelut voivat olla mutkikkaita.

Lehdon mukaan haasteena on, ettei TE-palveluissa tunnisteta nuorten terveydellisiä haasteita riittävän varhaisessa vaiheessa. Siitä seuraa, että nuorten tilanteen arvioinnissa ole käytettävissä riittävästi tietoja.

– Aika harvoin nuori tulee meille esimerkiksi ADHD-diagnoosi edellä, vaikka se olisi meillekin oleellinen tieto. Neuropsykologinen diagnoosi ei anna nuorella parhaita mahdollisia eväitä selvitä yksin viranomaispalveluista.

Lehdon mielestä julkisissa palveluissa olisi tärkeä tunnistaa nuoret, jotka tarvitsevat tukea ja apua.

– Erityisen tuen tarpeen nuorille olisi hyvä olla rinnalla kulkija, joka auttaisi ja ohjaisi. Tällä hetkellä sellaista ovat lähimpänä Ohjaamo-palvelut, jotka tarjoavat nuorille monialaista, matalan kynnyksen palvelua. Lisäksi monissa kunnissa toimii etsivä nuorisotyö.

Haetaan, muttei päästä

Vaikka yli 70 prosenttia tuoreista ylioppilaista ei jatka kirjoituskevään jälkeisenä syksynä opintoja, opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvösen mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteikö opiskelu kiinnostaisi nuoria.

– Korkeakoulutukseen hakeudutaan hanakasti: esimerkiksi vuonna 2019 81 prosenttia haki opintoihin lukion jälkeen. Hakijoiden ja paikkojen välillä on kuitenkin merkittävä epäsuhta: keskimäärin joka kolmas hakija saa opiskelupaikan.

Hyvösen mukaan nuorten ikäluokkien koulutustason nosto ei onnistu ilman lisäpaikkoja. Siitä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö lisää ensi vuoteen mennessä opiskelupaikkoja 10 000:lla - osa niistä otettiin käyttöön jo viime vuonna.

Viime vuoden yhteishaussa aloituspaikoista aikaisempaa suurempi osuus menikin nuorille hakijoille: 19-vuotiaiden ja sitä nuorempi hakijoiden hyväksymisaste nousi 39 prosentista 49 prosenttiin. Hyvösen mukaan opiskelijavalintojen uudistaminenkin on osaltaan vaikuttanut asiaan.

Hyvösen mielestä ensikertalaisen hakijan asemaan liittyy joskus epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä. Hakija on ensikertalainen, kun hänellä ei ole suoritettua tutkintoa tai hän ei ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa.

– Pelkkä hakeminen ei siis asemaan vaikuta.

Aikaa kasvamiseen

Neuropsykologisen diagnoosin viivästyminen aiheuttaa tyypillisesti masennusta ja ahdistusta - niin kävi myös Pennaselle. ADHD:n vuoksi Pennasen oli mahdotonta pysyä tiiviissä opiskelutahdissa mukana.

Muusa Pennanen piirtää läppärille piirtopöydällä.
Muusa Pennanen on kiinnostunut luovista aloista. Harrastuksiin kuuluu muun muassa piirtäminen.Jaana Polamo / Yle

Koko lukioaika oli selviytymistä.

– Kaikki voimat menivät siihen, että pääsin lähtemään kouluun ja edes olemaan siellä. Sen jälkeen ei sitten ollut enää energiaa yrittää oppia uutta asiaa tai kotona tehdä läksyjä, sanoo Pennanen.

Nuorten ahdistus yleisestikin on lisääntynyt – nuorisolääkäri Silja Kosolan mielestä yhteiskunnan koulutuspäätöksilläkin on siihen osuutta.

Hänen mielestään nuorilta vaaditaan taitoja, joita ei biologisista syistä ole edes olemassa, koska aivot kehittyvät 25-vuotiaaksi asti.

– On täysin absurdia ajatella, että 15-vuotiaana pitää tehdä sellaiset ainevalinnat lukioon, joilla sitten haetaan korkeakouluun opiskelemaan. Tämä on mahdoton stressi ja tehtävä suurelle osalle nuorista, sanoo Kosola HUSista.

Koulutuspäätöksillä on haluttu eroon välivuosista, mutta koska miettimisaikaa on vähän, yhä useampi nuori käyttää lukio-opintoihin neljä vuotta.

Kosolan mielestä moni tarvitsisi välivuoden ihan vain kasvamiseen.

Elämää ilman tukirahaa

Muusa Pennasen välivuosi on sujunut pääasiassa piirtäessä, kissoja hoidellessa ja kavereita tavataessa. Työn saaminen koronavuonna osoittautui mahdottomaksi.

Tietokoneen ruudulla näkyy piirtopöydällä piirrettäviä hahmoja.
Elokuvien ja pelien kuvakerronta kiinnostaa Pennasta.Jaana Polamo / Yle

– Eikä minun pääni kestäisi palvelualan hälinää. En voisi olla töissä kaupassa tai huoltoasemalla, ainakaan tällä hetkellä.

Koska Pennanen ei saanut edes toimeentuloatukea, hänen elämänsä rahoittaa äiti.

Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen mukaan toimeentulotulotuella on merkittävä rooli nuorten elämässä, koska työttömyysturvan saantiehdot ovat tiukat.

– Toimeentulotuen saaminen on yleisintä nuorissa ikäryhmissä: 18-24-vuotiaista noin 17 prosenttia saa toimeentulotukea. Nuorten kohdalla on myös muita ikäryhmiä yleisempää, että toimeentulotuki on ainoa tukilähde, sanoo Jauhiainen.

“Pelottaa, että pidetään laiskana”

Jälkikäteen Pennanen on ymmärtänyt, että ADHD:n aiheuttamat ongelmat näkyivät jo peruskoulussa: matematiikassa oli vaikeuksia, tavarat olivat hukassa ja hän myöhästeli. Eniten oli sosiaalisia ongelmia.

– Olin outo. Saatoin olla tosi hyvä kaveri jonkun kanssa kahdestaan koulun ulkopuolella, mutta koulussa jäin yksin. Minun oli vaikea kontrolloida tunteita ja siksi olin mahtava kohde kiusaamiselle.

Arvosanat alkoivat laskea yläkoulussa, koska hän oli hitaampi oppimaan kuin muut.

– Siihen ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota, koska en ollut ihan surkea. Enkä toisaalta ollut niin levoton, että olisin hyppinyt pitkin seiniä. Pikemminkin olin ahdistunut ja masentunut.

Testeihinkin hän meni, koska hän alkoi itse epäillä ADHD:ta.

Muusa Pennanen istuu peilin edessä.
Muusa Pennasta harmittaa, että lukion numeroista ei tullut kovin hyviä. Se harmittaa, koska ne vaikuttavat ainakin hänen jatko-opintoihinsa.Jaana Polamo / Yle

Pennanen on miettinyt, miten paljon paremmin koulu olisi voinut mennä, jos olisin saanut ajoissa oikeanlaista tukea ADHD:n vuoksi.

– Minulla on ihan järkyttävä pelko siitä, että muut ajattelevat, ettei minua kiinnosta opiskelu tai että olen laiska.

Pennanen on tämän vuoden yhteishaussa hakenut kotikaupungin ammattikouluun medialinjalle. Hän ei ole vielä valmis muuttamaan yksin vieraalle paikkakunnalle.

Alavalinnan hän teki puhtaasti kiinnostuksen pohjalta.

– Se on yksi minua kiinnostavista aloista. Haluaisin jo päästä opiskelemaan. Tästä voisi ainakin aloittaa ja katsoa sitten, mihin siitä mennään.

Lue seuraavaksi