1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kittilä-oikeudenkäynti

Kunnan luottamusjohto saa käyttää laajaa harkintavaltaa – professorin mukaan näin voi tulkita hovioikeuden ratkaisua Kittilä-jupakasta

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää hovioikeuden ratkaisua Kittilä-jupakassa perusteltuna. Hänen mukaansa oikeus paalutti vapauttavalla päätöksellään rajoja sille, mihin asti luottamusjohdon harkintavalta rikosoikeuden kannalta yltää.

Kittilä-oikeudenkäynti
Matti Tolvanen rikos-ja prosessioikeuden professori Itä-Suomen yliopisto
Rikosoikeuden professori Matti Tolvasen mielestä hovioikeuden ratkaisu Kittilä-jutussa osoitti, ettei rikosvastuu iske luottamushenkilöihin kovin helposti. Se on Tolvasen mielestä hyvä asia.Berislav Jurišić / Yle

Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää hallinto-oikeuden ratkaisua Kittilän poikkeuksellisen laajassa virkarikosasiassa perusteltuna. Tolvasen mielestä vapauttava ratkaisu linjaa kunnallisten luottamushenkilöiden harkintavallan rajoja rikosoikeudellisessa mielessä.

Rovaniemen hovioikeus katsoi, että virkarikoksista syytetyt Kittilän kuntapäättäjät eivät syyllistyneet rangaistavaan toimintaan, kun luottamusjohto ja tuolloinen kunnanjohtaja Anna Mäkelä riitaantuivat Levin hissiyhtiöön liittyvissä kiistoissa.

– Vaikka hovioikeuskin toteaa, että jonkinasteista arvosteltavaakin on jäänyt kuntapäättäjien toiminnan suhteen, on kuitenkin katsottu, että harkintavaltaa ei ole sillä tavalla väärinkäytetty, että olisi kyse virkavelvollisuuden rikkomisesta, Tolvanen sanoo.

Käräjäoikeus päätyi samanlaiseen ratkaisuun kaksi vuotta sitten.

Lue lisää: Hovioikeus vapautti kuntapäättäjät Kittilän virkarikosjutussa – Kunnanjohtaja Antti Jämsén: Unohtakaa puheet suhmuroinnista, Kittilässä noudatetaan lakia

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori emerita Terttu Utriainen on kriittisempi.

– Se, että ei tehdä rikoksia ei tarkoita sitä, että toimitaan hyvin ja oikein. Rikosoikeus määrittää ne pesäpallokentän uloimmat rajat, yhteiskunnassa on muitakin normeja, minkä hallinto-oikeuskin totesi.

Tolvanenkin muistuttaa, että tässä jutussa oli kuitenkin kyse nimenomaan rikosasiasta.

– Voihan olla, että valitusprosesseissa ja hallintolainkäytössä päädyttäisiin toisenlaiseen lopputulemaan. Rikosjutussa on katsottu näin. Minusta aikanaan jo käräjäoikeuden tuomio oli hyvin perusteltu ja tämäkin tuomio on sitä.

Vapauttava tuomio tuli Kittilän kuntapoliitikkojen kannalta hyvään aikaan, juuri ennen kuntavaalien ehdokasasettelun päättymistä. Matti Tolvasen mielestä myös ratkaisun sisältö saattaa olla tulevienkin kuntavaalien kannalta merkitsevä.

– Jos olisi ratkaisu ollut toinen ja olisi vaikkapa kaikki tuomittu, se olisi voinut vaikuttaa negatiivisesti haluun lähteä luottamushenkilövaaliin ehdolle. Voi olla helpotus tuleville päättäjille, että rikosvastuu ei kovin helposti iske – niin kuin ei pidäkään iskeä.

Kuntalakeja syytä päivittää?

Utriaisen mielestä koko Kittilän kuntariita lukuisine oikeusjuttuineen osoittaa, että kunnallislainsäädännön päivittämistä pitäisi harkita.

– Perusongelma on se, mikä on kunnanjohtajan asema toisaalta virkamiehenä ja toisaalta toimijana kunnassa, jossa se päätöksenteko on poliittista.

Viime vuosina Lapissa on ollut useita tapauksia, joissa luottamusjohdon ja kunnanjohtajan välinen ristiriita on johtanut kunnanjohtajan erottamiseen.

Lue lisää: Kittilän lisäksi muukin Lappi riitelee, nyt kunnanjohtajan eroa vaaditaan Kolarissa – tutkija näkee taustalla pienten kuntien ylisuuret hankkeet

Rikosoikeuden professori Terttu Utriainen.
Professori emerita Terttu Utriaisen mielestä Kittilän kunnan toimintaan liittyvät oikeusjutut osoittavat, että kunnallislainsäädännön päivittämistä olisi tarpeen pohtia.Sasha Silvala / YLE

Tolvanen puolestaan ei näe tarvetta lainsäädännön rukkaamiselle. Hänen mielestään kiistoissa on enemmänkin kyse siitä, miten eri toimijoiden roolit tunnistetaan. Oikeusjutun viesti on Tolvasen mielestä se, että asioista pitäisi pystyä päättämään yhdessä.

– Laki on kunnossa, näkisin, että tässä pitää enemmän korostaa yhteistyövalmista asennetta. Luottamusmiesten pitäisi ymmärtää roolinsa ja päinvastoin. Lähes poikkeuksetta kuntariidat kulminoituvat siihen, että sitä ei ymmärretä.

Juttu voi jatkua korkeimmassa oikeudessa

Jutun alkulähtö on jo vuonna 2014 alkaneessa kiistassa, joka päättyi kunnanjohtaja Anna Mäkelän myöhemmin laittomaksi todettuun irtisanomiseen. Käräjillä asia tuli vireille vuonna 2017 ja tuomio asiassa annettiin kesällä 2019.

Pitkään tuomiota odottaneiden osallisten kannalta käsittelyn päättyminen nyt saatuun hovioikeuden ratkaisuun olisi epäilemättä helpotus. Matti Tolvasen mielestä syyttäjillä voi olla mielenkiintoa hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Juridisesti tämä on sen verran mielenkiintoinen juttu ja sinne jäi vielä sellaisia juridisia kysymyksiä, että syyttäjillä voi olla valmiutta viedä eteenpäin. Tämä on tietysti ennustamista, mutta voisin kuvitella.

Tolvanen arvelee, että korkein oikeus ei antane valituslupaa koko jutusta, vaan syyttäjien on löydettävä ratkaisusta juridisia "täsmäkysymyksiä".

Syyttäjä on kertonut harkitsevansa valitusluvan hakemista. Aluesyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkisen mielestä keskeisiä syyttäjien argumentteja on jätetty huomioimatta ja ymmärretty väärin.

Tähän mennessä Kittilän kuntarikosasian käsittelyn oikeudenkäyntikulut ovat olleet yhteensä noin 1,7 miljoonaa euroa. Ne maksetaan valtion eli veronmaksajien kukkarosta.

Lue seuraavaksi:

Kittilän laskutussotku jatkumassa Rovaniemen hovioikeudessa

Rovaniemen hovioikeus vapautti Levin hissipomon syytteistä – käräjäoikeuden päätös pysyy voimassa

Moni rikoksesta syytetty Kittilän kunnanvaltuutettu hakee jatkokautta, niin myös Tarmo Salonen: "Oikeusprosessi ei vaikuta päätökseeni millään tavalla"

Lue seuraavaksi