Hyppää sisältöön

Unelma Merenkurkun sillasta muuttui visiosta konkreettisiksi laskelmiksi, jotka on tarkoitus nyt selvittää

Merenkurkun neuvosto on saanut EU:n aluekehitysrahastolta rahoitusta kahteen hankkeeseen, jotka liittyvät Merenkurkun alueen liikenteen kasvuun. Toinen hanke selvittää siltaan tehtyjä laskelmia.

Suomalaisissa suunnitelmissa Raippaluodon silta olisi ensimmäinen siltaetappi kohti Ruotsia. Kuva: Jarkko Heikkinen / Yle

Merenkurkun yli seilaa kohta uusi uljas laiva, mutta siitä huolimatta unelma sillasta on vahvasti elossa.

Kolme kansainvälistä yritystä on kiinnostunut Merenkurkun silta-hankkeesta. Viime kesänä julkisuuteen tullut suomalaistutkijoiden laskelma herätti huomiota ja ranskalainen, brittiläinen ja israelilainen yritys lähestyivät Merenkurkun neuvostoa. Yritykset ovat tehneet omat laskelmansa, miten silta voitaisiin rakentaa ja rahoittaa.

Merenkurkun neuvosto käynnistää nyt hankkeen, joka selvittää ja arvioi laskelmat.

– Meillä pitää olla valmius vastata niihin. Se on merkki jostain, jos he ottavat vapaaehtoisesti yhteyttä meihin ja sanovat, että tämä on mahdollista tehdä ja rahoitustakin voidaan järjestää, sanoo Merenkurkun neuvoston johtaja Mathias Lindström.

– Tämä hanke on aiemmin ollut visio-tasolla ja nyt se on aika konkreettisella tasolla.

Tarkoitus on luoda valmis paketti myös päätöksenteon pohjaksi. Selvityksen tekemiseen on saatu rahoitus EU:n aluekehitysrahastosta.

Uuden laivan pitäisi olla pian liikenteessä. Telakan koronarypäs viivästytti sen valmistumista. Kuva: Rauma Marine Constructions (Havainnekuva)

Akkutehdashankkeet lisäävät liikennettä

Viimeisin iso uutinen Vaasaan suunnitellusta akkumateriaalitehtaasta nostaa odotuksia ja tulevaisuuden uskoa. Vaasasta on tulossa nyt pohjoisen alueen kolmas akkutehdaspaikkakunta Ruotsin Skellefteån ja Norjan Mo i Ranan rinnalle. Kaupungit suunnittelevat yhteistyötä.

Akkutehdasinvestoinnit tulevat lisäämään liikennettä ja logistiikkavirtoja, joten myös sitä on nyt tarkoitus selvittää.

– Tehtaat tarvitsevat raaka-aineita, mistä ne tulevat ja miten lopputuotteet liikkuvat. Millaisia virtoja voidaan odottaa syntyvän näiden perustamisen seurauksena, miettii Lindström.

Kuljetusvirtoja tulee tutkimaan Nordic Battery Belt Logistics -hanke, jonka vetovastuu on Vaasan, Kokkolan, Skellefteån ja Mo i Ranan kaupunkien kehitysyhtiöillä. Tarkoitus on inventoida ja myös miettiä suunnitelma sille, miten kuljetuksia voidaan parantaa yhdessä, yli valtiorajojen.

– Kaikki alueet tarvitsevat tietoa ja sehän on vahvuus, jos voimme tehdä tämän yhdessä. Tieto luo myös paremmat edellytykset uusille investoinneille ja se parantaa meidän kilpailukykyämme kansainvälisessä kilpailussa, sanoo Lindström.

Miten edetään ja edetäänkö?

Kumpikin selvitys käynnistyy mahdollisimman pian jo kevään aikana. Lindström kertoo, että siltaan liittyvä eli Kiinteä yhteys -hanke kilpailutetaan ja siihen etsitään ammattitaitoinen puolueeton selvittäjätaho.

– Kummastakin saadaan tärkeää käytännön tietoa. Saadaan arvioitua konkreettiset ehdotukset, mitä on tullut kiinteään yhteyteen. Se lisää tietoa siitä, miten voidaan edetä ja edetäänkö ylipäätään, huomauttaa Lindström.

Viime aikoina on iloittu useista myönteisistä uutisista. Lindström listaa Vaasa-Uumaja välin uuden laivan, sähkölentokonehankkeen Merenkurkun yllä ja tietenkin Johnson Mattheyn aiesopimuksen akkutehdasinvestoinnista.

– Merenkurkun alueella tapahtuu nyt todella paljon ja ne ruokkivat toisiaan. Uskon vahvasti, että vielä hyviä uutisia on tulossa lisää tälle alueelle, toteaa Lindström.

Raippaluodon silta valmistui vuonna 1997 ja se oli valmistuessaan Suomen pisin. Kuva: Mari Latva-Karjanmaa / YLE