1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pääsykokeet

Yliopistot selvittävät pääsykokeiden myöhentämistä – Lukiolaisten liiton puheenjohtaja: “Tämä olisi varteenotettava diili”

Valintakokeiden myöhentäminen olisi mahdollista vasta muutaman vuoden kuluttua. Muutos vaatii yliopistoilta yksimielisyyttä ja siirtymistä sähköisiin kokeisiin. Myöhentäminen voisi vaikuttaa myös ammattikorkeakoulujen valintakokeiden aikatauluihin.

Pääsykokeet
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas uskoo, että pääsykokeiden myöhentämisestä olisi hakijoille enemmän hyötyä kuin haittaa. Benjamin Suomela / Yle

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas on iloinen kun kuulee, että yliopistot alkavat selvittää pääsykokeiden järjestämistä nykyistä myöhemmin.

– On todella hyvä, että tätä on alettu miettimään. Jos tämä vielä saataisiin mahdollisimman pian käytäntöön, se olisi tosi hienoa.

Vaikka yli puolet uusista opiskelijoista valitaan todistusarvosanojen perusteella, moni lukee pääsykokeisiin, koska todistusvalinnat ratkeavat vasta hieman ennen touko-kesäkuussa järjestettäviä kokeita.

Uljas sanoo, että muutoksesta olisi hyötyä etenkin kevään abiturienteille, joille uuden luku-urakan aloittaminen ylioppilaskirjoitusten jälkeen on raskasta. Moni päätyykin viettämään välivuotta.

Jos tämä vielä saataisiin mahdollisimman pian käytäntöön, se olisi tosi hienoa.

Emilia Uljas

– Jonkun verran voi olla haittaa siitä, että kesätöiden aloittaminen saattaa hakijoilla lykkääntyä, Uljas sanoo.

Hän arvioi, että lisäaika pääsykokeeseen valmistautumisessa voisi myös tuoda osalle hakijoista lisää paineita.

– Sen voi ratkaista niin, että julkaistaan pääsykoemateriaaleja myöhemmin, jotta lukemista ei voisi aloittaa aikaisemmin.

Korkeakoulujen opiskelijavalintauudistuksen (siirryt toiseen palveluun) tavoitteena oli, että pääsykokeisiin ei tarvitsisi valmistautua pitkään ja välivuodet vähenisivät. Tiedossa oli, että todistusvalintojen ja pääsykokeiden väliin jäisi vain lyhyt väli ja tähän tulisi etsiä ratkaisuja.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Emilia Uljas.
Emilia Uljas arvioi, että muutoksesta olisi hyötyä etenkin kevään abiturienteille. Benjamin Suomela / Yle

Jos pääsykokeita myöhennettäisiin, tieto opiskelupaikan saamisesta niiden perusteella voisi myös lykkääntyä.

Tämä ei olisi ongelma, jos valinnat saataisiin tehtyä heinäkuun puoliväliin mennessä, arvioi Uljas.

– Tämä olisi varteenotettava diili – hyödyt ohittavat haitat ehdottomasti.

Muutoksia ei ole tulossa vielä vuosiin

Yliopistojen rehtorineuvosto Unifin (siirryt toiseen palveluun) vararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala kertoo, että muutosten selvittäminen on aloitettu. Nopeita ratkaisuja ei kuitenkaan ole luvassa.

Valintakokeiden myöhentämisestä on erilaisia näkemyksiä eri aloilla ja yliopistoissa.

– Tämän vuoden aikana on tarkoitus määrittää yhteisiä aikataulutavoitteita. Isot muutokset vaativat vuosien päähän ulottuvaa suunnittelua. Vuosista 2022–23 ei näissä vielä puhuta.

Alustavasti arvioiden myöhentämisessä olisi kyse parhaimmillaan muutamasta viikosta.

Petri Suomala

Vielä ei tiedetä sitäkään, kuinka paljon valintakokeita voitaisiin myöhentää.

– Hyvin alustavasti arvioiden kokeiden myöhentämisessä olisi kyse parhaimmillaan muutamasta viikosta, sanoo Suomala.

Opiskelijavalintojen aikataulu on tiukka

Yliopistot ovat opiskelijavalinnoissa puun ja kuoren välissä.

Todistusvalinnan perusteena olevien ylioppilastutkintoarvosanojen valmistumista ei voida nopeuttaa. Se vaatisi ylioppilaskirjoitusten aikaistamista. Tämä ei ole käytännössä mahdollista.

Opiskelijavalintojen julkaisemista ei puolestaan voida venyttää myöhemmäksi, koska silloin opintoja ei voitaisi aloittaa elo–syyskuussa.

– Aikataulussa ei nykyisellään ole väljyyttä. Kaikki aika opiskelijavalintojen tulosten julkaisusta opintojen alkamiseen menee varasijamenettelyn toteuttamiseen, Suomala toteaa.

Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala
Petri Suomala kertoo, että yliopistoissa on radikaalina ratkaisuna pohdittu ensimmäisen vuoden opintojen aloittamista myöhemmin syksyllä tai tammikuussa. Tämä kuitenkin tuottaisi paljon ongelmia. Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Paperkokeiden tarkastaminen on hidasta

Todennäköisin ratkaisu löytyy sähköisten valintakokeiden käyttöönotosta myös yliopistoissa.

– Yksi lupaavimmista kehityssuunnista on valintakokeiden digitalisointi.

Sähköisten kokeiden tarkastaminen olisi paperikokeita nopeampaa ja siten kokeita voitaisiin pitää myöhemmin.

Petri Suomala

– Sähköisten kokeiden tarkastaminen olisi paperikokeita nopeampaa ja siten kokeita voitaisiin pitää myöhemmin.

Ilman sähköisten kokeiden käyttöönottoa pääsykokeiden myöhentäminen ei ole mahdollista, arvioi Suomala.

Lukiolaisten liitosta löytyy tukea digikokeiden käyttöönotolle.

– Ylppäreissä on päästy harjoittelemaan sähköisiä kokeita, joten myös korkeakoulujen pääsykokeiden sähköistäminen kuulostaa hyvältä idealta. Se mahdollistaisi myös monipuolisempien aineistojen käytön, Emilia Uljas sanoo.

Valintakokeisiin osallistujien määrä ei juuri vähenisi

Myöhentämisestä huolimatta yliopistojen valintakokeisiin osallistuvien määrä säilyisi suurena.

Suomala muistuttaa, että erityisesti hakupainealoilla vain pieni osa kaikista hakijoista saa paikan todistusvalinnassa.

– Esimerkiksi lääketieteessä noin 7 000 hakijasta hyväksytään todistusvalinnassa vajaat 400 hakijaa. Kokeeseen osallistuvia on noin 6 600.

Varasijamenettelyn vuoksi osa hakijoista saa tiedon todistusvalintapaikasta vasta pääsykokeiden jälkeen.

Todistusvalinnassa valitut ovat voineet päästä kokeen perusteella mieluisampiin opiskelupaikkoihin ja näin paikkoja vapautuu varasijoille jääneille.

Metropolian Myllypuron toimipisteen sisäpihalla pääsykokeisiin tulijoita.
Viime vuonna valintakokeita järjestettiin koronapandemian vuoksi tavallista myöhemmin, koska kokeet olivat koronapandemian vuoksi kaksivaiheisia. Metropolia ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella jonotettin pääsykokeeseen juhannuksen jälkeen. Nella Nuora / Yle

Myös ammattikorkeakouluissa myöhentäminen olisi mahdollista

Yliopistojen valintakokeiden aikataulujen muuttaminen vaikuttaisi myös ammattikorkeakouluihin.

Ammattikorkeakouluissa ei ole pohdittu valintakokeiden myöhentämistä, kertoo AMK-opiskelijavalinnat-konsortion projektipäällikkö Marko Borodavkin.

– AMK-valintakoe toteutetaan normaaliolosuhteissa käytännössä yhden viikon aikana, joten ammattikorkeakouluilla voisi olla mahdollista hiukan myöhentää kokeiden järjestämistä nykyisestä.

Ammattikorkeakouluissa on jo käytössä sähköinen valintakoe, joka sisältää kaikille aloille yhteisiä osioita ja alakohtaisia osioita.

– AMK-valintakoe ei edellytä pitkää valmentautumista. Tämä helpottaa ammattikorkeakouluja todistusvalinnan ja AMK-valintakokeen yhteensovittamisessa.

Projektipäällikkö Marko Borodavkin. 4.5.2021.
Marko Borodavkin sanoo, että jos yliopistot myöhentävät pääsykokeita on korkeakoulujen yhteishaku aikataulutettava uudestaan. Jorge Gonzalez / Yle

Borodavkin korostaa, että mahdolliset muutokset korkeakoulujen valintakokeiden aikatauluihin tulee valmistella yhdessä Opetushallituksen kanssa.

On tärkeää, että opiskelijavalintojen ja yhteishaun aikataulut ovat mahdollisimman selkeä kokonaisuus.

Marko Borodavkin

– On tärkeää, että korkeakoulujen opiskelijavalintojen ja yhteishaun aikataulut ovat mahdollisimman selkeä kokonaisuus hakijoille.

Borodavkinin mukaan kokeiden mahdollisella myöhentämisellä voi olla hakijoille myös hankalia seurauksia.

– Valintakokeiden ja opiskelijavalintojen tuloksien merkittävällä myöhentämisellä olisi myös todennäköisesti vaikutusta muun muassa opiskelijoiden asunnon hankkimiseen ja opiskelupaikkakunnalle siirtymiseen. Tämä on tärkeää huomioida yhteishaun aikatauluja suunniteltaessa.

Borodavkin muistuttaa, että valintakokeisiin tarvitaan valvojia. Valvojien järjestäminen myöhemmin kesällä saattaa olla hankalampaa.

Voit keskustella aiheesta 7. toukokuuta klo 23 asti.

Lue myös:

Opiskelutubettaja Tiia Suomalainen oppi kantapään kautta, mitä lääkikseen pääsy vaatii – näillä 7 vinkillä valintakokeissa voi menestyä

Yliopistojen valintakokeet huolestuttavat hakijoita: osa voi tulla kokeeseen jopa sairaana välttääkseen välivuoden

Yliopistojen valintakokeet järjestetään pääosin kampuksilla – ammattikorkeakouluilla yli 80 000 koepaikkaa

Yliopistojen todistusvalinta valmistui – katso minkälaisilla ylioppilastodistuksilla pääsi lääkikseen, oikikseen, kauppikseen ja psykaan (Vuoden 2020 todistusvalinnat)