1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistykset perivät Itä-Suomessa hyvin erisuuruisia jäsenmaksuja

metsänomistajat
Oikea ajoitus tekee metsänomistajan puukaupoista kannattavia.
Monet metsänomistajat käyttävät metsänhoitoyhdistystä puukaupoissa kilpailuttamaan ostajat. YLE / Seppo Nykänen

Metsänhoitoyhdistysten (mhy) jäsenmaksuissa on isoja eroja Itä-Suomessa.

Pienin jäsenmaksu vähän metsää omistavalla on metsänhoitoyhdistys Savotassa, 50 euroa vuodessa. Korkein jäsenmaksu Ylä-Savossa toimivalla yhdistyksellä on 140 euroa.

Savotan jäsenmäärä on vajaat 8 000 ja metsiä jäsenillä on 445 000 hehtaaria.

Keski-Savon metsänhoitoyhdistyksellä alin jäsenmaksu vuodessa on 60 euroa ja korkein 160 euroa.

Varkauden seudulla vaikuttavassa Keski-Savon yhdistyksessä on noin 3 000 jäsentä, joilla on metsäalaa reilut 170 000 hehtaaria.

Jäsenmäärältään Suomen suurimpiin kuuluvassa Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksessä maksu lähtee 78 eurosta ylöspäin. Toisaalta Pohjois-Karjalassa korkein maksu on 123 euroa, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Ylä- ja Keski-Savossa.

Pohjois-Karjalan mhy:ssä on noin 12 000 jäsentä, joilla on omistuksessaan metsiä noin 700 000 hehtaaria.

Yleensä jäsenmaksu suurenee, mitä enemmän on hehtaareja. Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistys kuitenkin laskuttaa kaikilta jäseniltään tasamaksun 95 euroa.

Jäseniä Kuopion seudulla vaikuttavassa Pohjois-Savon mhy:ssä on lähes 5 000 ja heillä metsiä yhteensä reilut 350 000 hehtaaria.

Itä-Suomen korkeimpia jäsenmaksuja perii Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys, jonka pienin jäsenmaksu on 80 euroa ja suurin 320 euroa. Etelä-Savossa jäseniä on noin 9 500 ja he omistavat metsää yhteensä 515 000 hehtaaria.

Jokainen yhdistys päättää jäsenmaksusta itse

Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen johtaja Harri Välimäki selittää, että jäsenmaksut poikkeavat toisistaan yhdistysrakenteen vuoksi.

– Metsänhoitoyhdistyksissä paikalliset metsänomistajat käyttävät valtaa valtuuston kautta, joka päättää jäsenmaksun suuruuden kussakin yhdistyksessä omista alueellisista lähtökohdista. Ei ole mitään keskusjärjestön ohjausta jäsenmaksun tasosta, Välimäki toteaa.

Myös yhdistysten jäsenilleen tarjoamat palvelut voivat Välimäen mukaan olla erilaisia ja keskenään eri hintaisia.

– Voi olla eri määrä esimerkiksi metsäasiantuntijoita, että pystyy eri tavalla palvelemaan metsänomistajia, Välimäki perustelee.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa on 56 työntekijää ja Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksessä 31.

Lue seuraavaksi