1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. huumausainerikokset

Kaakkois-Suomen poliisi iski huumemarkkinoille niin, että rikostilastot ampaisivat uusiin sfääreihin: "On todella osuttu sellaisiin kohteisiin, että se näkyy"

​Huumausainerikollisuus kasvaa Kaakkois-Suomessa nopeammin kuin muualla Suomessa. Jäävuoren huippu ovat huumekuskit, mutta taustalla on monitasoinen ja vaikeasti torjuttava ongelma.

Lappeenrantalaismies jäi kiinni vastaanotettuaan neljä suurta huumausaine-erää Alankomaista. Huumeita kuljetettiin kukkarahdin seassa. Kuljetus liittyy myös Katiska-vyyhtiin. Kuva on poliisin esitutkintamateriaalista. Kuva: Poliisi

Poliisin partio havaitsee tiellä auton, joka liikkuu eteenpäin epävarmoin ottein. Kuljettajan paikalta löytyy poliisille entuudestaan tuttu henkilö. Huumausainepikatesti näyttää positiivista.

Tilanne on hyvin yleinen. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa huumausainerikoksista 75 prosenttia on käyttörikoksia. Niistä suurin osa huumeratteja.

Viime vuonna Kaakkois-Suomi oli huumerattitilastossa neljäs.

— Meidän alueemme on asukasmäärältään pienimpiä poliisilaitoksia. Tämän vuoden alussa on noustu kolmanneksi, vain Helsinki ja Sisä-Suomi ovat edellä. Se on huolestuttavaa, sanoo rikosylikomisario Juha Junkkari Kaakkois-Suomen poliisista.

Päihtyneet kuljettajat ovat nostaneet Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat kattavan poliisilaitoksen huumetilastot uusiin sfääreihin. Viime vuonna huumausainerikosten määrä kasvoi yli puolella edellisvuoteen verrattuna. Koko Suomessa kasvua oli huomattavasti vähemmän, vain noin viidennes.

Rikostorjuntasektorin johtaja Juha Junkkarin mukaan jätevesitutkimukset kertovat amfetamiinin ja kannabiksen olevan käytetyimmät huumeet Kaakkois-Suomessa. Yleisimmin huumeiden käytöstä kiinni jäävät henkilöt ovat jo valmiiksi poliisin vanhoja tuttuja. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Huumepäissään ajelevat kuljettajat tuottavat murhetta monessa suhteessa.

Liikenneturvallisuuden vaarantamisen lisäksi he sitovat itseensä valtavasti poliisin aikaa ja resursseja. Kun välimatkat ovat pitkiä, voi verikokeen ottamiseen hurahtaa tunteja, kun pelkään lähimpään keskussairaalaan ajaa useita kymmeniä kilometrejä.

— Huumeratti sitoo partion usean tunnin ajaksi. Paljon jää havainnoimatta liikenteessä ja rikostutkinta tulee perässä, vaikka kuinka kiireellä tutkitaan, Junkkari kertoo.

Kaakkois-Suomessa päihtyneistä kuljettajista jo yli puolet ajaa alkoholin sijaan huumeiden vaikutuksen alaisena.

Lue lisää: Historiallinen käänne: Suomessa jää nyt kiinni enemmän huumekuskeja kuin rattijuoppoja

Miksi juuri Kaakkois-Suomessa luvut ovat lähteneet nousuun? Rikosylikomisario Juha Junkkari ei osaa antaa siihen suoraa vastausta, mutta löytää kuitenkin joitakin syitä ilmiön taustalta.

— Tällä alueella on perinteisesti ollut muutakin päihteiden käyttöä, alkoholia ja syrjäytymistä. Yhteiskunnan rakenne ja työttömyys, kaikki nämä vaikuttavat ilmiöön, Junkkari sanoo.

Taustalla järjestäytynyt rikollisuus

Huumekuskit ovat huumausainerikollisuuden näkyvä osa. Se on kuitenkin vain jäävuoren huippu isosta ilmiöstä.

Kaakkois-Suomen poliisin tilastoihin merkittiin viime vuonna yhteensä 1 849 huumausainerikosta. Niistä 48 oli törkeitä huumausainerikoksia. Vaikka määrät ovat pienempiä verrattuna isoihin kaupunkeihin, prosentuaalisesti kasvu on suurempaa kuin minkään muun poliisilaitoksen alueella.

Taulukkoa ladataan

Huumausainerikollisuus on hyvin organisoitua, järjestäytynyttä rikollisuutta.

Esimerkiksi Lappeenrannasta käsin omaa toimintaansa pyörittää moottoripyöräjengi Helvetin enkelit. Jengi on todettu rikollisryhmittymäksi eri oikeusasteissa.

— Heidän pääalansa on huumausaineiden maahantuonti, myynti ja sen yhteyteen liittyvä väkivaltaisuus, rikoskomisario Marko Heinonen Kaakkois-Suomen poliisista sanoo.

Toisaalta Kaakkois-Suomessa on Heinosen mukaan toiminut myös sellaisia huumeiden maahantuontiin liittyviä henkilöitä tai ryhmittymiä, jotka eivät kanna järjestäytyneen rikollisuuden ulkoista tunnusta.

Iso osa huumausainerikollisuudesta on piilorikollisuutta. Se, että rikos nousee tilastoon, kertoo myös siitä, että tekijä on jäänyt kiinni. Poliisi on viime vuosien aikana selvittänyt useampia törkeitä huumausainerikoksia Kaakkois-Suomessa.

Viimeisimpinä julkisuudessa esillä olleita ovat olleet esimerkiksi liikennevalvonnan yhteydessä tehty suuri amfetamiini takavarikko Imatralla, “lappeenrannan mies”, joka vastaanotti neljä suurta huumausaine-erää Alankomaista ja Helvetin enkeleihin liittyvä huumeiden maahantuontiin liittyvä tutkinta.

Kymenlaakson puolella poliisi on tutkinut muun muassa törkeää huumausainerikosta, jossa huumeita on levitetty Kotkasta muualle Suomeen. Kotkassa ja Posiolla paljastuivat myös ammattimaiset kannabiskasvattamot, jossa viljeltiin miljoonien eurojen edestä marihuanaa.

Helvetin enkelit -moottoripyöräjengi on järjestäytynyt rikollisryhmittymä, joka toimii Lappeenrannasta käsin. Poliisilla on ollut tukinnassa useita tapauksia, joissa Helvetin enkelit ovat sekaantuneet huumeiden maahantuontiin ja levittämiseen. Kuva: Hämeen poliisi

Poliisi on tehnyt kahden viime vuoden aikana valtavia läpimurtoja Kaakkois-Suomessa. Alkuvuodesta 2021 poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset ovat lisääntyneet 43 prosenttia.

— Ne ovat kaikki sellaisia, joita olemme avanneet, kaivaneet ja tehneet menestyksekästä työtä. On todella osuttu sellaisiin kohteisiin, että se näkyy tuloksessa. Tutkintavankeina on nyt, ja on ollut, todella kovia tekijöitä, Heinonen sanoo.

Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii kaikin keinoin suojaamaan oman toimintansa jatkuvuutta. Isoilla takavarikoilla ja organisaatioiden paljastamisilla on kuitenkin vaikutusta, vaikka organisaatio pyrkiikin paikkaamaan vajetta. Lappeenrannan mieheen liittyvässä tutkintakokonaisuudessa saatiin 1,4 miljoonaa euroa takavarikkoon. Viimeisen puolen vuoden yhteismäärä eri kokonaisuuksista on lähes 2 miljoonaa euroa.

— Keskiössä on se, että saamme päätekijöitä vastuuseen, omaisuutta takavarikkoon ja tekijöille pitkiä vankeustuomioita. Organisaation toiminta haavoittuu siltä osin, ettei ole pääomaa, jolla ostetaan huumeita, Heinonen kertoo.

Mistä huumeet tulevat?

Vaikka Kaakkois-Suomi on Venäjän rajanaapuri, itärajan läheisyys ei selitä huumausainerikollisuuden kasvua. Tullin mukaan rajalla on kyllä roolinsa, mutta toiseen suuntaan. Suomesta viedään huumausaineita Venäjälle, sillä Suomi toimii kauttakulkumaana.

— Joskus Venäjän liikennettä on käytetty enemmän, mutta tällä hetkellä Venäjän markkinat vetävät huumausaineita niin paljon, että sitä ei riitä salakuljetettavaksi Suomeen, Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen kertoo.

Huumeita valmistetaan ja kasvatetaan ympäri maailmaa. Esimerkiksi kokaiinia kasvatetaan Etelä-Amerikassa ja muuntohuumeet tuodaan Aasiasta. Suomeen päävirrat tulevat yleisimmin Espanjan ja Hollannin kautta.

— Alankomaista tulee paljon muutakin rahtia Suomeen ja rahdin mukaan on helpompi ujuttaa myös salakuljetukseen huumausaineita, Sinkkonen kertoo.

Esimerkiksi “lappeenrannan miehen” tilaukset kuljetettiin tulppaanirekkojen mukana. Samassa kuljetuksessa salakuljetettiin myös Katiska-huumevyyhtiin liittyviä huumeita.

Huumausaineita salakuljetetaan yhä isompia eriä tavallisen rahdin mukana. Itärajan yli huumeita tuodaan tällä hetkellä hyvin vähän Suomeen, mutta tullin tiedossa on, että huumeita on kuljetettu Suomesta Venäjälle. Arkistokuva Nuijamaan rajanylityspaikalta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Suomen kaduille huumeita ilmestyy pääosin kahta reittiä. Suuret erät kulkevat rahdin mukana ja sen jälkeen huumeita myydään Suomesta käsin suomalaisille.

Toinen iso ilmiö ovat verkkotilaukset. Ostaja tilaa ulkomailta huumeita verkon kautta pienempiä eriä. Paketit kuljetetaan postin tai kuljetusfirmojen kautta. Käytännössä huumepaketin voi tilata maan syrjäisiinkin kolkkiin jopa kotiovelle.

— Niitä on tullut viimeisen 6—7 vuoden aikana. On erilaisia keskustelualustoja tai palvelimia, joissa myydään huumeita. Maksu tapahtuu yleensä virtuaalivaluutalla, Sinkkonen kertoo.

Kaakkois-Suomen poliisipäällikkö kertoo haastattelusta alueen erityispiirteistä poliisin näkökulmasta.

Tulli on onnistuneesti kaatanut kaikki suomalaiset palvelimet, esimerkiksi Silkkitien. Sen vuoksi verkosta tilattujen huumepakettien määrä on puolittunut viimeisen parin vuoden aikana. Tehokas valvonta on muuttanut myös myyjien toimintatapoja.

— Tor-verkossa useat palveluiden ylläpitäjät eivät suostu lähettämään Suomeen enää korvauslähetyksiä. Aiemmin, jos tulli on ottanut esimerkiksi pienen hasis- tai amfetamiinilähetyksen, lähettäjä on korvannut sen ilmaiseksi tilaajalle. Nyt niitä ei suostuta korvaamaan, koska olemme aika tehokkaasti saaneet otettua niitä pois, Sinkkonen kertoo.

Nuorille annetaan mahdollisuus

Huumausainerikollisuuden kitkeminen on vaikeaa. Esimerkiksi huumekuskeista monet ovat jo pitkältä ajalta poliisille tuttuja ja he syyllistyvät rikokseen kerta toisensa jälkeen. Samalla yksittäinen ihminen voi kasvattaa tilastolukuja moninkertaisiksi.

Huumausainerikollisuuteen liittyy usein myös muita rikoksia, kuten väkivalta-, omaisuus- ja liikennerikoksia. Isojen huumetapausten selvittämisen ja paljastamisen lisäksi poliisi tekee parhaansa ruohonjuuritason kitkemiseksi.

Erityisesti nuoriin poliisi yrittää kohdistaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Jos alaikäinen nuori jää kiinni esimerkiksi huumausaineen käyttörikoksesta, poliisi pitää hänelle puhuttelun. Ajatuksena on tavoittaa ne nuoret, jotka eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa.

— Jos tekijä huomaa, ettei tule seuraamuksia, hänelle tulee olo, ettei kukaan välitä tai puutu. Nuori voi olla aika pitkällä rikollisella tiellä, kun ollaan siinä vaiheessa, että sanktioita alkaa tulla. Silloin kelkka voi olla vaikea kääntää, Kaakkois-Suomen poliisin komisario Jarno Saarinen sanoo.

Suurin osa huumausainerikoksista on huumeiden käyttörikoksia. Jos kiinni jäänyt on alaikäinen, saa hän ensimmäisestä kerrasta puhuttelun ja uuden mahdollisuuden muuttaa tapojaan. Arkistokuva. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Myös yli 15-vuotias alaikäinen voi päästä tihutöiden tai huumekokeilun jälkeen puhutteluun. Ajatus on, että nuori voi saada uuden mahdollisuuden.

— Kaikkiin puhutukset eivät tehoa, se on ihan selvä. Mutta jos puoletkin pystytään kääntämään niin, että he eivät enää tee rikoksia, niin se on valtava säästö yhteiskunnalle, rahallisesti ja inhimillisesti, Saarinen sanoo.