1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntosalit

Punttikset suljettiin, mutta oliko se perusteltua? Nyt HUS kertoo, kuinka paljon tartuntoja kuntosaleilta tuli

Kuntosaliyrittäjät ovat epätietoisia siitä, millaiseen tietoon salien isot taloudelliset tappiot aiheuttanut sulkupäätös perustui. Ainakin seitsemän yrittäjää on valittanut avien päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Kuntosalit
Kahvakuulan kahvan läpi näkyy utuisena voimaharjoittelija.
Yksityiset kuntosalit avattiin huhtikuun lopussa asiakkaille Uudellamaalla.Jarkko Riikonen / Yle

– Me tulemme näkemään todella kylmää kyytiä tämän toimialan osalta. On satoja yrityksiä, joilla ei ole käytännössä kassassa yhtään rahaa, toteaa kuntosaliyrittäjä Jarno Tynkkynen Into Club Kirkkonummesta.

Kuntosaliyrittäjien ahdingon taustalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös sulkea kuntosalit kokonaan lähes koko huhtikuun ajaksi Uudellamaalla ja Päijät-Hämeessä tartuntatautilain pykälän 58 g muutoksen nojalla.

Yle kertoi maanantaina kuntosaliyrittäjistä, jotka ovat tehneet Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen avin päätöksestä. Tavoitteena on selvittää, oliko päätös tartuntatautilain mukainen.

Yrittäjät ovat olleet epätietoisia siitä, millaiseen tartuntadataan perustuen avin päätös on tehty.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen kertoo nyt Ylelle, että HUS-alueella tammi–huhtikuussa kaikkiaan 149 koronaan sairastunutta ilmoitti tartunnan lähteeksi kuntosalin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan avi on sulkupäätöstä tehdessään huomioinut asiantuntijatahojen eli sairaanhoitopiirien sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen arviot, sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallisen ohjauksen.

HUS avaa kuntosalien tartuntalukuja

HUSin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalaisen mukaan harrastustoiminnan, kuten kuntosalien tartuntadata, on kerätty HUS-alueen kuntien tartunnanjäljityksestä.

– Kaikki koronainfektioon sairastuneet haastatellaan tartunnanlähteen selvittämiseksi. Harrastukset kysytään erikseen. Tässä yhteydessä haastateltavat ovat kertoneet tartunnan lähteeksi kuntosalin. Tartunnanlähde on siis varma tai vahva epäily.

Tartunnan jäljityksen raportointi on tapahtunut viiveellä tartunnan saamisen hetkestä. Tämä selittää sen, että esimerkiksi huhtikuun alkupuolella on raportoitu kuntosalitartuntoja, vaikka salit olivat silloin suljettuna.

Näin Ruotsalainen avaa Ylelle tämän vuoden HUS-alueen kuntien tartunnanjäljityksen kuntosaleihin liittyvien tartuntojen määriä.

HUS: Rajoitukset ja rokotukset toimivat yhdessä

Apulaisylilääkäri Ruotsalaisen mukaan luvut osoittavat, että kuntosalien sulkeminen on vähentänyt kuntosaleihin liitettyjen tartuntojen ja jatkotartuntojen määriä aikuisten keskuudessa.

– Tautitapaukset nousivat 8. maaliskuuta alkaneella viikolla 3 100:een tapaukseen per viikko. Sitä ennen oltiin jo kolme kuukautta oltu erilaisilla rajoitustoimenpiteillä, mutta yhtäaikaisia eri tartunnanlähteisiin vaikuttavia sulkutoimenpiteitä ei ollut käytössä.

Apulaisylilääkärin mukaan epidemiatilanteen paranemiseen ja tautitapausten vähenemiseen ovat vaikuttaneet yhtäaikaiset useat rajoitustoimenpiteet lähikontaktien ja liikkuvuuden vähentämiseksi.

Hän lisää, että myös rokotusten edistyminen väestön laumasuojan saamiseksi auttaa epidemian voittamisessa.

Ruotsalaisen mukaan oli tärkeää, että epidemia saatiin hallintaan maalis-huhtikuussa, jotta vältyttiin Viron, Brittien ja Irlannin kaltaisten maiden tilanteelta.

– Britannian ja Etelä-Afrikan virusvariantit tarttuvat selvästi herkemmin henkilöstä toiseen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että altistuneista perheenjäsenistä yhä useampi saa koronainfektion.

Kuntosaliyrittäjät ovat kuitenkin kummastelleet sitä, että kaikki salit suljettiin, vaikka monet ovat noudattaneet hygieniaan ja terveysturvallisuuteen liittyviä ohjeita huolellisesti.

Yrittäjät ovat hyvin perillä omien saliensa tilanteesta. Asiakkaat kulkevat usein henkilökohtaisilla korteilla sisään, joten keskuksissa tiedetään, ketkä niissä ovat käyneet ja milloin.

Yrittäjä: "Sulkemisten piti olla viimesijaisia toimia"

Muun muassa kuntosalit Into Club Kirkkonummi, CrossFit Central Helsinki, Titan24, Power Fit Vantaa ja Fitness Village kuuluvat Etelä-Suomen avin päätöksestä valituksen tehneiden yritysten joukkoon.

Heidän asianajajanaan toimii Mika Uunimäki.

– Mielestäni tässä on rikottu tartuntatautilakia ja hallintomenettelylakia, Uunimäki sanoo.

Käytännössä hallintomenettelylain tulkintaerimielisyys liittyy siihen, kuinka pian avin päätöksestä tiedottamisen jälkeen esimerkiksi poliisi voi tulla yritykseen valvontakäynnille.

Näiden yritysten lisäksi ainakin kuntokeskusketju Liikku on tehnyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen valituksen Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen aluehallintovirastojen päätöksistä sulkea kuntokeskukset.

– Se rajoittaa rajusti elinkeinon harjoittamisen vapautta, joka on perustuslaillinen oikeus, sanoo ketjun perustaja Johanna Riihijärvi.

Liikulla on 34 keskusta ympäri Suomea. Valitukset koskevat niistä seitsemäätoista.

– Tartuntatautilakimuutos tehtiin ilman vaikuttavuusarviointia ja toimijoiden kuulemista. Tällä perusteella avi määräsi, että kuntokeskukset tulee sulkea. Sulkemisten piti olla viimesijaisia toimia. Todistetusti mitään lievempiä keinoja ei edes kokeiltu, koska pahimmillaan nämä sulkumääräykset tulivat niin, että edellisenä päivänä kerrottiin, että huomenna täytyy sulkea, Riihijärvi sanoo.

Riihijärvi ja monet muut yrittäjät kritisoivat tutkimustietoa ja perusteita, joiden mukaan kuntosalit on määritelty korkean tartuntariskin luokkaan.

Yle on tiedustellut asiaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta (THL), mutta vastausta ei ole toistaiseksi saatu.

Riihijärvi kokee avin sulkupäätöksen epäoikeudenmukaisena, koska hänen mukaansa Kuntokeskus Liikussa asiat on hoidettu hyvin.

– Liikussa oli viime vuonna 1,6 miljoonaa treenikertaa, 8 mahdollista altistumista ja nolla tartuntaa.

Yrittäjät haluavat korvauksia valtiolta

Jos oikeus päätyisi valittajien kannalle, kaikilla sulun kohteeksi joutuneilla saliyrityksillä olisi asianajaja Mika Uunimäen mukaan mahdollisuus harkita korvausten hakemista valtiolta.

Tosin alle 50 ihmistä työllistävillä yrityksillä on muutenkin mahdollisuus hakea valtion korvauksia sulun ajalta. Nämä korvaukset eivät kuitenkaan kata menetettyjä ansiotuloja vaan 100 prosenttia palkkakuluista ja 70 prosenttia joustamattomista kuluista, kuten tilojen vuokrista.

– Pienissäkin yrityksissä voi olla kymmenien tuhansien eurojen kuukausittaiset kiinteistökustannukset, vaikka paikka olisi kiinni, kuntosaliyrittäjä Jarno Tynkkynen Into Club Kirkkonummesta sanoo.

Hän pelkää, että pulaan joutuneet yritykset eivät saa ajoissa ja riittävästi valtion korvauksia.

Hallinto-oikeus odottaa Etelä-Suomen aluehallintoviraston vastinetta kuntosaliyrittäjien valituksiin toukokuun lopussa.

Voit keskustella kuntosalien aukiolosta torstaihin kello 23 asti.

LIsää aiheesta:

Kuusi kuntosaliyrittäjää valittaa avin sulkupäätöksestä hallinto-oikeuteen: "Täyssulku oli katastrofi" – tavoitteena on saada valtiolta korvauksia

Yksityiset kuntosalit avautuivat – kanta-asiakkaan mukaan ulkoliikunta ei korvaa voimaharjoittelua: "Ei siitä saa samaa hikeä ja fiilistä"