1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

Suojavarusteista tuli yksityisille sote-firmoille iso lasku, jonka maksajasta kiistellään yhä – STM: "Sopu olisi kaikkien etu, erityisesti asiakkaiden"

Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä kuntien ja kuntayhtymien pitäisi korvata yksityisten hoivakotien ylimääräisiä suojavarustekuluja. Monin paikoin näin on tehtykin, mutta osa katsoo, ettei korvaamiselle ole perusteita. Kyse on isoista rahoista.

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
kumihanskat käsissä
STM linjasi kesällä 2020, että kuntien on huolehdittava siitä, että niille palveluja tuottavilla yksityisillä yrityksillä on koronapandemian vaatimat suojavälineet.Ville Viitamäki / Yle

Koronapandemia kasvatti myös yksityisten hoivakotien suojavarustelaskua melkoisesti. Nyt kiistellään vielä paikoin siitä, pitääkö palvelun ostajan eli julkisen puolen korvata tuota laskua yksityisille.

Pitää, sanoo yksityisten firmojen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö. Ei pidä, katsoo puolestaan osa kunnista ja kuntayhtymistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö linjasi jo viime kesänä, että kuntien on huolehdittava siitä, että niille palveluja tuottavilla yksityisillä yrityksillä on koronapandemian vaatimat suojavälineet.

Sen jälkeen ministeriö on lähettänyt kuntiin ja kuntayhtymiin useita ohjekirjeitä ylimääräisten kustannusten korvaamisesta. Se perustelee linjaansa myös sillä, että kunnat ovat saaneet koronakuluihin ylimääräistä valtionosuutta.

Ministeriöön on tullut asiasta muutamia yhteydenottoja yrityksiltä ja yksityisten palvelujen tuottajien etujärjestöltä.

– Kuntien vastuulla on huolehtia siitä, että palvelut järjestetään. Ei ole kenenkään etu, jos joku yksikkö joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, kun tulee paljon ylimääräisiä kustannuksia, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Kaikko STM:stä.

Monin paikoin varustekuluja onkin korvattu. Osa on ensin tehnyt kielteisen päätöksen, mutta pyörtänyt sen oikaisuvaatimuksen jälkeen. Näin on käynyt esimerkiksi Lapualla, Riihimäellä ja Eksoten alueella.

suoja varusteita laatikoissa
Kunnat ja yksityiset hoitokodit kiistelevät korona-ajan suojavarusteiden maksajasta

Ministeriön linjausta ei pidetä sitovana

Keskipohjalainen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite pysyi kuitenkin päätöksessään olla korvaamatta kuluja oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Korvauksia vaativat Attendo, Debora, Esperi Care sekä Humanan Villa Marin Hoitopalvelut.

Soiten hallituksen mukaan maksamiselle ei ole juridista perustetta. Kyseessä on sopimusoikeudellinen seikka, ja alueiden tilanteet ovat erilaisia, samoin sopimukset, sanoo toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi.

STM:n linjausta hän ei pidä juridisesti sitovana.

– Se oli kirje, jossa ministeriö kehotti kiinnittämään asiaan huomiota ja selvittämään sitä. Koko korona-ajan on tullut paljon vastaavia kirjeitä, sanoo Korkiakoski-Västi.

Eihän kukaan meistä voinut tietää pandemiasta. Tällaista ei ole voitu mitenkään huomioida etukäteen puitesopimuksissa.

Toimialajohtaja Annareetta Vaara, Humana

Marinkaisissa Humanan hoivakoti Villa Mariaa ylläpitävän Humanan toimialajohtaja Annareetta Vaara harmittelee ministeriön ohjeiden monitulkintaisuutta eikä niele näkemystä siitä, että sopimusteksti olisi pääroolissa.

– Eihän kukaan meistä voinut tietää pandemiasta. Tällaista ei ole voitu mitenkään huomioida etukäteen puitesopimuksissa tai palvelusääntökirjoissa, sanoo Vaara.

Tärkeintä on Vaaran mukaan ollut huolehtia poikkeusoloissa asiakkaiden ja henkilöstön suojauksesta, eikä kustannuspuoli ole ollut ykkösasia.

Pelkästään Humanan 18-paikkaisen Villa Maria -hoivakodin osalta puhutaan kuitenkin kymmenistätuhansista euroista. Koko maan tasolla Humanalle on aiheutunut suojavarusteista lähes miljoonan euron ylimääräinen kustannus.

Yksityiset ja ministeriö toivovat toisenlaista ratkaisua

Humanan Annareetta Vaara näkee asian myös oikeudenmukaisuuskysymyksenä: valtio on korvannut pandemian aiheuttamia kuluja kunnille, ja olisi oikeudenmukaista, että korvausta saisivat myös yksityiset.

Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi taas muistuttaa, että kuntayhtymän saama valtionapu kohdistettiin erikoissairaanhoidon tarpeisiin – peruspalveluihin tarkoitetut avustukset myönnettiin kunnille.

Korkiakoski-Västi ei silti sysäisi vaatimusta kuntien niskoille. Hänen mielestään perusteita korvauksille ei ole, koska alueen koronatilanne on ollut rauhallinen ja yksityiset ovat saaneet osansa huoltovarmuuskeskuksen lähettämistä varusteista.

Jos yksityisten ylläpitämässä yksikössä oli puhjennut kriisi altististumisten tai tartuntojen vuoksi, Soite olisi tullut apuun, sanoo Korkiakoski-Västi.

Humanan toimialajohtaja Annareetta Vaara toivoo, että Soiten kanssa päästäisiin vielä toisenlaiseen ratkaisuun.

– Me olemme tässä yhteisen asian äärellä: meillä on yhteiset asiakkaat, joita palvellaan. Toivon, että löytyisi yhteinen näkemys.

Saman puolesta liputtaa sosiaali- ja terveysministeriö, joka on yhä vain painokkaammin todennut, että kohtuullisista korvauksista pitäisi päästä sopuun, jotta mikään yksikkö ei ajaudu taloudellisiin vaikeuksiin.

– Se on kaikkien etu, erityisesti palveluja käyttävien asiakkaiden. Pitää myös muistaa, että esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa puhutaan ihmisten kodeista. Ihmisillä on oikeus pysyviin olosuhteisiin, sanoo erityisasiantuntija Kirsi Kaikko STM:stä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 5.5. kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi