1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Suomen Sputnik-ostos voisi viedä yli vuoden – THL:n Nohynek: "Herää kysymys, miksi haluaisimme hankkia vakavan riskin koronarokotetta?"

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun pyyntö neuvottelujen aloittamisesta Sputnik-rokotteesta Venäjän kanssa tuli yllätyksenä sekä virkamiehille että rokoteasiantuntijoille. Sputnikia ei tarvita juuri nyt, mutta asiantuntijoiden mukaan myös tulevaan pitää varautua.

Koronarokote
Sairaanhoitaja pitää kädessään Sputnik V -rokotteen ampullia.
Suomi aikoo neuvotella Venäjän kanssa Sputnik V-rokotteesta. Sairaanhoitaja esitteli Sputnik-rokoteampullia moskovalaisella poliklinikalla viime joulukuussa.Grigori Vorobjov / Yle

Venäläisen Sputnik-rokotteen tie suomalaisten käsivarteen vie asiantuntijoiden mukaan aikaa.

Osa myös kyseenalaistaa rokotehankinnan tarpeellisuuden juuri nyt, mutta pitää sitä kuitenkin hyvänä varautumisena tulevaan.

Ylen tietojen mukaan ministeri Krista Kiurun (sd.) aikeet venäläisen Sputnik V-rokotteen hankkimisesta tuli yllätyksenä sosiaali- ja terveysministeriön rokoteasioita hoitaville virkamiehille ja ulkoministeriön virkamiehille.

Myös rokoteasiantuntijat kuulivat aikeista uutisista.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru paljasti eduskunnan kyselytunnilla huhtikuun puolivälissä pyytäneensä ulkoministeriön (siirryt toiseen palveluun)hoitamaan neuvotteluja Venäjän suuntaan. Ulkoministeriön tehtävä oli selvittää rokotteiden ostamista tai tuotannon perustamista Suomeen.

Kiuru oli lähettänyt kirjeen ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr.) 8. huhtikuuta eli viikkoa aiemmin.

Samana päivänä Saksa kertoi EU:n terveysministereiden kokouksessa, että se aikoo neuvotella (siirryt toiseen palveluun) Venäjän kanssa Sputnikin ostamisesta. Jo maaliskuun alussa Venäjä oli tarjonnut presidentti (siirryt toiseen palveluun)Tarja Haloselle rokotteen valmistusteknologiaa Suomen käyttöön.

Tähän asti Suomen koronarokotteet on hankittu EU:n yhteishankintana, joten kahdenväliset neuvottelut ja suora rokotehankinta olisivat muutos Suomen linjaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti Sputnikin hankinnalle tiukat ehdot: Sputnikilla tulee olla Euroopan lääkeviraston (EMA) myyntilupa, rokotteen tuotantolaitoksilla tulee olla EMAn sertifikaatti ja niiden tulee noudattaa maailman terveysjärjestön (WHO) hyviä tuotantokäytäntöjä.

Ministeri Kiurulla ei ollut lisättävää esikuntansa antamiin tietoihin Sputnikin hankinnasta Suomeen.

Tarvitsemmeko lisää riskirokotteita?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että Kiurun aikeet tulivat puun takaa.

Nohynek vastaa THL:ssä infektiotautien torjunnasta ja rokotteista sekä toimii kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) sihteerinä. Nohynekin mukaan Sputnik on teholtaan oikein hyvä rokote, mutta:

– Herää kysymys, miksi haluaisimme hankkia vakavan, harvinaisen riskin koronarokotetta Suomeen? Tätä tutkitaan vielä, joten emme tiedä varmaksi. Tämä on ensimmäinen ajatus, mikä tästä herää, ylilääkäri pohtii viitaten adenorokotteiden veritulppaepäilyihin.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.Benjamin Suomela / Yle

Gamaleja-instituutin Sputnikissa käytetetään samaa adenovirusovektoritekniikkaa kuin Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteissa, joihin on liittyy harvinaisen verenhyytymishäiriön riski. Astra Zenecan käyttö on Suomessa rajattu toistaiseksi yli 65-vuotiaisiin, joten rokotetta on jäänyt käyttämättä.

EMA harkitsee parhaillaan suositustaan (siirryt toiseen palveluun) Johnson & Johnsonin rokotteen käytöstä.

– Jos meidän tautitilanne muuttuu oleellisesti ja olemme taas vakavassa epidemiatilanteessa, rokotteen hyödyn ja haitan punninta muuttuu. Tämän hetken rauhallisessa tilanteessa on vaikea nähdä, että Sputnik olisi tärkeä työkalu meidän rokotearsenaalissa, Nohynek toteaa.

Ylen tietojen mukaan hanke päätettiin aloittaa, koska alkuvuonna rokotteiden toimitusten viivästyminen aiheutti huolta. Tilanne on sen jälkeen parantunut.

Nohynekin mukaan mRNA-rokotteita, kuten Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan, tulee Suomeen koko ajan enemmän ja EU on tehnyt myös Curevacin hankinnasta sopimuksen. Curevacille odotetaan EMAn myyntilupaa kesäkuussa. Rokote säilyy normaalissa jääkaappilämpötilassa, joten se olisi logistisesti Sputnikia helpompi vaihtoehto.

Sputnikia voidaan vielä tarvita myös virusmuunnoksia vastaan. On hyvä olla erilaisia vaihtoehtoja työkalupakissa, Nohynek toteaa.

– Tarvitaanko vuosittain tehosteannoksia tai pitääkö virusmuunnoksiin varautua räätälöidyillä tehosteannoksilla? Näihin kysymyksiin ei ole vielä vastauksia, mutta niitä pitää jo miettiä, hän sanoo.

Nohynekin mukaan Sputnik eroaa Astra Zenecasta ja Johnson & Johnsonin rokotteista siinä, että siinä on käytetty kahta eri adenovirusta. Ensimmäinen ja toinen annos annetaan erilaisella adenovirusvektorilla, mikä saattaa antaa paremman suojan koronavirusta vastaan.

Moskovalaisen ostoskeskuksen rokotuspisteellä annettiin Sputnik-rokotteita.
Moskovalaisen ostoskeskuksen rokotuspisteellä annettiin Sputnik-rokotteita 21. huhtikuuta.Valery Sharifulin / AOP

Sputnik ei nopea tie, paljon selvitettävää

Rokoteneuvottelut Venäjän kanssa päätyivät ulkoministeriössä terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettilään Päivi Sillanaukeen pöydälle.

Sillanaukee kertoo, että asia on vasta esiselvityksessä. Venäjään ei ole vielä oltu yhteydessä eikä varsinaisia neuvotteluja ole aloitettu. Tämä tapahtuu vasta sitten, jos Euroopan lääkevirasto on myöntänyt luvan rokotteelle.

– Kun rokotteista on maailmassa pula, on hyvin tärkeää selvittää, että kaikki vaikuttavat ja laadukkat rokotteet saataisiin käyttöön. Tässä on kyse siitä, että katsotaan Suomessakin läpi kaikki olemassa olevat vaihtoehdot, Sillanaukee kertoo.

Ennen ostopäätöstä on pitkä lista selvitettäviä asioita. Esimerkiksi nyt Suomessa käytössä olevien rokotteiden vastuuvakuutukset on hoidettu EU:n rokotesalkun kautta, myös Sputnikin kanssa asia pitäisi hoitaa jollain lailla. Vakuutuksista korvataan rokotteiden aiheuttamia haittavaikutuksia.

– Sputnikista on tullut viime aikoina uutisia laatuongelmista, muun muassa Slovakiaan (siirryt toiseen palveluun) ja Brasiliaan toimitetuissa erissä. Meille toimitettavien erien laadusta pitäisi siis varmistua, Sillanaukee painottaa.

Päivi Sillanaukee, terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs, ulkoministeriö
Ulkoministeriön terveyden ja hyvinvoinnin suurlähettiläs Päivi Sillanaukee.Antti Lähteenmäki / Yle

Sillanaukeen mukaan kahdenväliset sopimukset tai rokotteen valmistus Suomessa lisenssillä eivät tuo tilanteeseen nopeaa helpotusta, vaan ovat pitkä tie.

Myyntiluvan saamisen jälkeen kestää ainakin vielä puoli vuotta, että rokotteen tuotanto voitaisiin aloittaa Suomessa. Sputnik on parhaillaan EMAn arviointiprosessissa, eikä vielä tiedetä, milloin lupa heltiää.

Sillanaukeen mukaan Sputnikin myyntiluvan kanssa voi kestää kesään asti.

Jos myyntilupa tulee ja EU päättää hankkia Sputnikia rokotesalkkuunsa, Suomi ei voi sopimusehtojen mukaan hankkia rokotetta kahdenvälisellä sopimuksella. EU:n yhteishankinnan kautta rokote voi päätyä Suomessakin käyttöön.

Suomi on tilannut eri valmistajien rokotteita jo seitsemän kertaa väestön määrän, joten niitä pitäisi riittää kaikkien tarpeisiin. Tarvitsemmeko Sputnikia edes?

Sillanaukeen mukaan juuri nyt ei tarvita, mutta tulevia vuosia pitää myös miettiä. Vielä ei tiedetä, miten kauan rokotesuoja esimerkiksi kestää ja uudet virusvariantit pitää ottaa myös huomioon.

Euroopan unionin tulevien vuosien rokotteiden yhteishankinnat ja niiden ehdot ovat myös vielä auki.

Myyntiluvallisten rokotteiden lisäksi Suomi on tilannut Curevacin rokotetta 2,7 miljoonaa, Novavaxin 2,4 miljoonaa ja Sanofi-GSKin rokotetta 3,7 miljoonaa annosta.

Onko Suomen järkevää neuvotella kahden kesken?

Venäjän kanssa on läsnä aina poliittinen ulottuvuus.

Pelätään, että Venäjä käyttää rokotteita poliittisten pyrkimystensä ajamiseen. EU:n ja Venäjät välit ovat myös jäätävät Krimin valtauksen ja oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kohtelun takia.

Onko Suomen järkevää neuvotella Venäjän kanssa kahdenvälisestä sopimuksesta?

– Nyt rokotteiden hankinta on erotettu tästä poliittisesta kontekstista, mutta kyllä tällä on myös ulkopoliittinen ulottuvuus ja sillä on vaikutusta, onko Suomi neuvottelemassa tästä asiasta eturintamassa vai ei, Päivi Sillanaukee muotoilee diplomaattisesti.

EU-maista Unkari rokottaa jo Sputnikilla, myös Slovakiassa ja Tšekissä rokotteelle on annettu kansallinen käyttölupa. Lisäksi Saksa kertoi huhtikuussa neuvottelevansa (siirryt toiseen palveluun) Venäjän kanssa 30 miljoonan Sputnik-annoksen hankkimisesta heti, kun EMA antaa rokotteelle myyntiluvan.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 8.5.2021 klo 23

Lue lisää:

Toimittajalta: Otin Sputnik-rokotteen Venäjällä vaivatta – venäläisten oma asenne piikkiin on kuitenkin penseä, ja siihen on ainakin kolme syytä

Kaksi suomalaista rokotetutkijaa sanoo, että Sputnikissa voi olla samoja harvinaisia ongelmia kuin Astra Zenecassa

Oppositio vaati kehysriiheltä rakenneuudistuksia ja työllisyystoimia, Kiurun mukaan Suomi käynnistää neuvottelut Venäjän Sputnik-rokotteesta

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta