1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. korkeakoulut

"Epäreilua niille, joita matikka ei kiinnosta" – Oona Marttinen ja suuri osa korkeakoulujen rehtoreista arvostelee opiskelijavalintaa

Kiireessä valmisteltu haku-uudistus on saanut lukiolaiset pänttäämään pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa ja uusimaan kokeita aiempaa enemmän. Osa korkeakoulujen rehtoreista on alkanut miettiä, pitäisikö sääntöjä muuttaa.

Korkeakoulut
Yliopilas Oona Marttinen. 5.5.2021.
Helsinkiläinen Oona Marttinen haluaa opiskella yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Häntä turhauttaa, että todistusvalinnassa yhteiskuntaopin osaamista tärkeämpää on menestyä lukion pitkässä matematiikassa. Jorge Gonzalez / Yle

Kun helsinkiläinen Oona Marttinen, 20, palasi vaihdosta kaksi vuotta sitten, hän huomasi, että hän oli käyttänyt aikaansa aineisiin, joista ei ollut lainkaan kiinnostunut.

Hän oli opiskellut pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja biologiaa, koska niistä sai paljon pisteitä Helsingin yliopiston politiikan ja viestinnän oppiaineeseen hakiessa.

– Päätin vaihtaa lyhyeen matikkaan ja keskittyä yhteiskuntaoppiin ja psykologiaan, koska ne kiinnostavat minua ja niitä tarvitsen myös yliopisto-opinnoissa.

Yliopistoon pääsyn kannalta Marttisen valinta ei välttämättä ollut kannattava. Hän arvioi, että ainakaan todistuksen perusteella hän ei enää voisi päästä sisään haluamalleen alalle.

Pitkän matematiikan parhaasta arvosanasta eli laudaturista saa yhteiskuntatieteiden todistusvalinnassa 36,1 pistettä. Yhteiskuntaopin laudaturista voi saada 34 pistettä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat ovat viime vuosina mullistuneet: keväällä 2020 ensimmäistä kertaa yli puolet uusista opiskelijoista hyväksyttiin ylioppilastodistuksen perusteella. Tavoitteena on ollut helpottaa abien elämää ja vähentää välivuosia.

Ylioppilastodistuksen aineet eivät kuitenkaan ole samanarvoisia, vaan ne pisteytetään korkeakoulujen sopimien sääntöjen mukaan.

Siksi moni hakija kokee, että yliopistoon pääseminen ilman oikeita aineita on vaikeutunut.

Kysyimme korkeakoulujen rehtoreilta, ovatko he tyytyväisiä tehtyihin uudistuksiin. Kyselyn saaneista 36:sta korkeakoulusta kysymyksiimme vastasi 31:n koulun edustajat.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreista puolet pitää matematiikan painoarvoa liian suurena

Ylelle vastanneista korkeakouluista noin kolmasosa olisi valmiita laajentamaan todistusvalintaa entisestään.

Korkeakoulut saavat päättää valintaperusteistaan itse, vaikka opetusministeriö seuraakin asiaa.

Siitä, millä perustein todistuksia pitäisi arvioida, on kuitenkin rehtorien välillä suurempia erimielisyyksiä.

Ylen kyselyssä lähes 40 prosenttia vastanneista rehtoreista oli sitä mieltä, että matematiikan painoarvo todistusvalinnassa on liian suuri. Ammattikorkeakoulujen rehtoreista näin ajatteli puolet.

Reilu neljännes rehtoreista taas ei pitänyt matematiikan painoarvoa liian suurena. Loput, eli noin kolmasosa, ei ottanut vahvasti kantaa.

Tampereen ammattikorkeakoulun rehtori Tapio Kujala piti kyselyssä matematiikan painoarvoa liian suurena.

– Matematiikalla ei ole merkitystä humanistisilla, taide- tai media-alalla tai vaikkapa kielten opinnoissa. Asiaa tulisi tarkastella alakohtaisesti.

Moni erityisesti yliopistojen rehtoreista on kuitenkin vastakkaista mieltä.

– Matematiikan arvosana näyttää osaltaan ennustavan aika hyvin sitä, miten yliopisto-opinnot sujuvat. Myös tämä otettiin huomioon, kun aiheesta päätettiin, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä kertoo.

Lue myös:

Suunnitteletko hakevasi yliopistoon? Katso, millä aloilla hyödyt matematiikasta ja mihin et pääse ilman sitä

"Asiasta ei äänestetty, koska järkevää vaihtoehtoa ei ollut"

Miksi niin moni rehtori tuntuu olevan tyytymätön käytäntöön, jonka he ovat itse päättäneet ja jota he voivat halutessaan muuttaa?

– Se on hyvä kysymys, Opetusministeriön opetusneuvos Ilmari Hyvönen toteaa.

Helsingin yliopiston opetuspalvelujen asiantuntija ja valintauudistuksen entinen projektipäällikkö Ulla Sarajärvi kertoo, että pisteytys jouduttiin tekemään kovassa kiireessä.

– Ei siitä silloin edes äänestetty, koska järkevää vaihtoehtoa ei oikein ollut.

Muutkin haastateltavat kertovat, että opetusministeriön asettama aikataulu oli tiukka ja “poliittinen tahtotila tuntuva”.

Tampereen ammattikorkeakoulun Tapio Kujalan mukaan myös rehtorien tausta on voinut vaikuttaa päätökseen.

– Rehtoreissa aika paljon tekniikkataustaisia. Se on voinut tulla sieltä: insinöörikoulutuksissa matematiikka on tärkeää.

"Pisteytys vaikuttaa lukiolaisten valintoihin enemmän kuin arvattiin"

Helsinkiläinen Oona Marttinen arvioi, että valintauudistuksen myötä hänen mahdollisuutensa päästä opiskelemaan politiikkaa ja viestintää myös pääsykokeella vaikeutuivat.

– Pääsykokeella otetaan sisään vähemmän opiskelijoita kuin todistuksella. Monilla muilla on ollut koko vuosi aikaa lukea.

Marttinen ei ole ainoa lukiolainen, joka pitää uudistuksen merkitystä suurena. Useiden haastateltavien mielestä uudistusta itseään suurempi ongelma on se, miten lukiolaiset sen kokevat.

Todistusvalinta on kasvattanut pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosiota entisestään. Vaikka sama trendi on jatkunut jo jonkin aikaa, kolmen viime vuoden aikana pitkän matematiikan kirjoittajien määrä on noussut lähes 30 prosenttia ja pitkän fysiikan yli 40 prosenttia.

Yhteiskuntaopin ja terveystiedon kirjoittajamäärät taas ovat notkahtaneet ja myös vieraiden kielten suosion lasku kiihtynyt (siirryt toiseen palveluun).

Myös kokeiden uusijoiden määrät ovat kasvaneet. Tänä keväänä kokeisiin ilmoittautui 3 400 kokelasta enemmän kuin viime vuonna.

Ilmari Hyvönen arveleekin, että osa rehtoreista on voinut muuttaa mieltään aineiden pisteytyksestä nähtyään, miten paljon se vaikuttaa lukiolaisiin.

– Pisteytysten yksityiskohdat vaikuttavat lukiolaisten valintoihin ehkä enemmän kuin yliopistot tarkoittivat ja enemmän kuin arvattiin, Ilmari Hyvönen toteaa.

– Ehkä siksi on alettu miettiä, ovatko pisteytykset kaikilta osin tarkoituksenmukaisia

Muutoksia aikaisintaan vuonna 2025

Koska helsinkiläinen Oona Marttinen ei aiokaan valmistautua pääsykokeisiin, hän ehtii päivisin taittaa koulunsa lehteä.

– Tilanne on epäreilu niille, joita ei vain kiinnosta matematiikka. Heillä ei ole samanlaisia mahdollisuuksia päästä korkeakouluun.

– Esimerkiksi politiikkaa opiskelemaan päässeet opiskelijat eivät välttämättä ole valmistautuneet itse opintoihin kovin hyvin, koska he ovat lukeneet lukiossa pelkkää matematiikkaa ja luonnontieteitä, Marttinen lisää.

Ammattikorkeakoulujen valintauudistusta koordinoiva Marko Borodavkin kertoo, että pisteytyssääntöjä tarkastellaan uudelleen parin vuoden sisällä. Sitä ennen on tarkoitus ehtiä selvittää uudistuksen seurauksia tarkemmin.

Borodavkin ei vielä osaa arvioida, onko pisteytykseen tai matematiikan painoarvoon tulossa muutoksia. Hänen mukaansa päätös oli “hyvinkin yksimielinen”, eikä hän ole ennen Ylen kyselyä kuullut rehtorien arvostelleen sitä.

Borodavkin korostaa, että mediassa ja julkisessa keskustelussa eniten näkyvyyttä saa usein niin sanottujen hakupainealojen kova kilpailu.

Hän muistuttaa, että useimmilla aloilla opiskelupaikka irtoaa edelleen ilman matemaattista huippumenestystä. Todistusvalinnan perusteella ammattikorkeakoulussa viime vuonna aloittaneista vain 35 prosenttia oli ylipäätään kirjoittanut pitkän matematiikan.

Joka tapauksessa tehtävät uudistukset saadaan voimaan aikaisintaan vuonna 2025, koska sääntöjen pitää olla tiedossa jo lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoilla.

Sillä välin Oona Marttinen on keksinyt tilanteeseensa hyvän ratkaisun: hän lähtee opiskelemaan Alankomaihin.

Sillä tavoin hän pystyi lukiossa keskittymään yhteiskuntatieteisiin, eikä aikaa tarvinnut käyttää pitkään matematiikkaan. Samalla hän varmisti, että pääsee opinnoissa eteenpäin.

– Minun käy sääliksi niitä vanhempia opiskelijoita, jotka palaavat uusimaan ylioppilaskokeita kerta toisensa jälkeen.

Korjaus 10.5. kello 14.00: Juttuun korjattu tieto, että yhteiskuntaoppi on yhteiskuntatieteissä painotettu aine. Sen laudaturista voi siis tässä hakukohteessa saada 34 pistettä, eikä 20 pistettä, kuten jutussa aiemmin luki.

Aiheesta voi keskustella tiistai-iltaan 11.5.2021 klo 23

Lisää aiheesta:

Ministeri Saramon mielestä toisen asteen koulutuksen tilanne on hälyttävä – matematiikka romahduttanut monen oppiaineen merkityksen

Pääsevätkö korkeakouluun jatkossa nuoret, naiset vai maisterien lapset? Lue tästä historiallisen haku-uudistuksen ensimmäisistä vaikutuksista

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä Ella Pulliselle