1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Vauhdittaisiko kaksoiskuntalaisuus ehdokkaiden löytämistä pienissä kunnissa? Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen: "Pidän asiaa hyvin vaikeasti ratkaistavana"

Jos kuntavaaleissa ei saada ehdokkaita vähintään yhtä monta kuin valtuustossa on paikkoja, jää valtuusto vajaaksi tai edessä on uusintavaalit. Alle tuhannen asukkaan Pelkosenniemellä vaalihistoriassa ainutlaatuinen tilanne oli jo lähellä.

kuntavaalit
Pelkosenniemen kirkonkylää ilmakuvassa. Horisontissä siintää Pyhätunturi.
Tuhannen asukkaan Pelkosenniemen väkiluku nousee loma-aikoina huomattavasti horisontissa häämöttävän Pyhätunturin mökkiläisten myötä. Kuntavaaleissa he eivät voi olla ehdolla, mikäli virallinen asuinkunta ei ole sama kuin mökkikunta.Antti Mikkola / Yle

Lapin pienimmässä kunnassa Pelkosenniemellä jouduttiin viime metreille asti jännittämään, saadaanko kuntavaalien ehdokaslistoille vähintään yhtä monta nimeä kuin kunnassa on valtuustopaikkoja.

Vielä maaliskuussa tilanne näytti siltä, että 13-henkiseen valtuustoon on ehdolla vain yhdeksän kuntalaista. Ehdokasasettelun loppusuoralla kokoon saatiin 23 ehdokkaan suostumukset.

Alle tuhannen asukkaan Pelkosenniemellä Pyhätunturin mökkiläiset nostavat loma-aikana väkilukua selvästi. Olisivatko ehdokaslistat täyttyneet helpommin, jos hekin olisivat kelvanneet ehdolle?

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan kaksoiskuntalaisuus kuntavaalien näkökulmasta ei ole ihan helppo asia.

– Jos mietin asiaa pelkästään äänioikeuden, vaalikelpoisuuden ja ehdolle asettumisen kannalta, niin pidän sitä hyvin vaikeasti ratkaistavana kysymyksenä.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, oikeuministeriö.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mielestä kaksoiskuntalaisuudesta kuntavaaleissa olisi monenlaisia kompastuskiviä muun muassa yhdenvertaisuuden ja perustuslain kannalta.Jani Saikko / Yle

Juha Sipilän (kesk.) hallitus teetti 2018 selvityksen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) kaksoiskuntalaisuudesta. Siinä käsiteltiin lyhyesti myös kuntavaaleja ja todettiin, että useammassa kuin yhdessä kunnassa äänestäminen ei oikein käy yksiin perustuslain kanssa.

Tuoreessa Ylen kyselyssä enemmistö vastanneista kansanedustajista kannatti kaksoiskuntalaisuuden selvittämistä – tosin kyselyssä asiaa tarkasteltiin lähinnä verotuksen näkökulmasta.

Lue seuraavaksi: Ylen kysely: Kansanedustajilta tukea kaksoiskuntalaisuudelle – lisääntyneen asumisen mökkikunnissa halutaan näkyvän myös veroissa

Voisiko äänestyskunnan valita?

Entäpä jos kaksoiskuntalainen voisi tiettyyn määräaikaan mennessä valita, kummassa kunnassa asettuu ehdolle tai äänestää, mökkikunnassaan vai vakituisessa asuinkunnassaan?

Jääskeläinen arvelee, että tämä saattaisi olla lainsäädännöllisesti järjestettävissä – ainakin teoriassa.

– Tuon ratkaisun vaikutukset pitäisi tarkkaan miettiä, jos näin haluttaisiin tehdä. Näen tässä kuitenkin useita esimerkiksi yhdenvertaisuuteen liittyviä ongelmia. Kaikillahan ei esimerkiksi ole mökkikuntaa.

Jos loma-asukkaat saisivat äänioikeuden mökkikunnassaan, voisi pienessä kunnassa käydä niinkin, että paikallisten asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kuntavaaleissa kapenisivat olennaisesti.

Tämä tunnistettiin ongelmaksi myös Sipilän hallituksen selvityksessä.

– Voi miettiä olisiko se kunnankaan kannalta toivottavaa, Jääskeläinen muistuttaa.

Pelkosenniemen kunnantalo ilmakuvassa. Talon taustalla siintää Kitinen.
Pelkosenniemen kunnanviraston valtuustosalissa on 13 paikkaa valtuutetuille. Jos ehdokkaita ei olisi löytynyt tarpeeksi, valtuusto olisi jäänyt vajaaksi tai kunnassa olisi järjestetty uudet vaalit.Antti Mikkola / Yle

Sopuvaalitkin ovat harvinaisia

Ilman kuntavaalien siirtämisen tuomaa lisäaikaa Pelkosenniemellä olisi oltu Suomen kuntavaalihistoriassa melko ainutlaatuisessa tilanteessa, kun ehdokkaita oli vähemmän kuin valtuustopaikkoja.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan kunnalla olisi ollut vaalilain mukaan kaksi vaihtoehtoa: tyytyä vajaaseen valtuustoon tai esittää oikeusministeriölle uusien vaalien järjestämistä.

– Tiedossani ei ole, että vaaleja olisi jouduttu järjestämään uudestaan juuri tästä syystä. Sopuvaaleja on ollut ja vaaleja on uusittu muista syistä. Myös kuntaliitosten yhteydessä on käyty erillisiä kuntavaaleja, Jääskeläinen listaa.

Kuntalehden selvityksen perusteella (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) useimmissa pienissä kunnissa ehdokkaiden vähimmäismäärä, eli valtuutettujen pääluku, saadaan täyteen kipuilematta.

Varsinkin pienissä kunnissa listojen täyttymistä voi kuitenkin vaikeuttaa kuntapolitiikan riitautuminen ja kiistojen henkilöityminen. Pelkosenniemelläkin ehdokkaiden löytämistä vaikeutti se, että moni nykyinen valtuutettu on luopumassa ehdokkuudestaan.

Tänään päättyneessä ehdokasasettelussa Pelkosenniemen valtuustopaikkaa tavoittelee kokonaista 23 kuntalaista. Puolueiden lisäksi ehdokkaita on useammalla yhteislistalla.

Lue myös: Keskusta ja SDP jäämässä viime kuntavaalien ehdokasmääristä, perussuomalaisten epäilyt vaalien siirron motiiveista kokivat kolauksen

Lue seuraavaksi