1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pekka Kataja

Pekka Kataja katsoi ovisilmästä miestä, joka oli tullut tappamaan hänet – tutkinnassa Soldiers of Odinin jäsen tunnusti teon hätäkeskukseen

Poliisi totesi humalaisen tunnustuksen perättömäksi, mutta keskittyi useisiin äärioikeistolaisiin epäiltyihin. Käräjäoikeus päätyi pitämään murhayrityksen motiivia poliittisena. Yle selvitti, mitä esitutkinnassa tapahtui ja miksi rikos ei selvinnyt.

Kaupunginvaltuutettu ja vaalipäällikkö Pekka Kataja (ps.) joutui rajun väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi kotonaan Jämsänkoskella 17. heinäkuuta 2020. Rikos on selvittämättä. Kuva: PS-arkisto, Poliisi. Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Soittaja ei puhu. Hätäkeskuspäivystäjä kuulee vain hengitystä. Sitten puhelu katkeaa.

On perjantaiaamu 17. heinäkuuta 2020. Kello on 9.56. Jämsänkosken keskustassa on juuri tapahtunut väkivaltarikos, jolle ei nyky-Suomen oloissa löydy vertaista.

  • Tämä juttu perustuu aineistoon, jonka Yle on saanut käyttöönsä tietopyynnöillä keskusrikospoliisista, neljästä käräjäoikeudesta, hovioikeudesta ja syyttäjälaitoksesta.
  • Lisäksi jutussa on käytetty lähteinä julkisia rekistereitä, sosiaalista mediaa ja tallenteita nettisivuista, joiden tietoja on sittemmin muutettu. Juttua varten on haastateltu tutkinnanjohtaja Jussi Luotoa, valtionsyyttäjä Mika Appelsinia sekä lähteitä, joiden henkilöllisyyttä ei heidän yksityisyytensä suojaamiseksi julkaista.
  • Yle käyttää jutussa rikoksesta termiä murhayritys, koska käräjäoikeuden mukaan syyttäjän esittämä tapahtumien kulku asunnolla näytettiin toteen. Tekijöitä tai rikoksen motiivia ei ole pystytty todistamaan, mutta tuomiossaan käräjäoikeus piti tekoa todennäköisesti poliittisena.

Kaksi minuuttia ensimmäisen hätäpuhelun jälkeen samasta numerosta soitetaan uudelleen hätäkeskukseen. Nyt soittaja pystyy puhumaan. Hän on Pekka Kataja, perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkö.

Katajaa on lyöty hänen omassa kodissaan päähän jollakin kovalla esineellä ainakin 21 kertaa. Hänen kallossaan ja kylkiluissaan on murtumia ja ympäri kehoa ruhjeita.

Ensihoitajat saapuvat kello 10.15. Poliisin tullessa paikalle Pekka Kataja istuu ambulanssissa saamassa ensiapua vammoihinsa. Hän pystyy puhumaan ja kertomaan alustavan kuvauksen tapahtumista, ennen kuin hänet kuljetetaan sairaalaan leikkaukseen.

Uhri: Pekka Kataja

Pekka Kataja (vas.) oikeuden istunnossa Jyväskylässä helmikuussa 2021. Kuva: Simo Pitkänen / Yle

Vuonna 1961 syntynyt Pekka Kataja on pitkän linjan paikallispoliitikko, jonka valta perussuomalaisissa ulottuu paljon omaa kuntaa ja piiriä syvemmälle.

Kataja aloitti poliittisen uransa Veikko Vennamon perustamassa ja Pekka Vennamon johtamassa Suomen maaseudun puolueessa (SMP) 1980-luvulla. Hän istui Jämsänkosken kaupunginvaltuustossa 1990-luvulle saakka.

SMP:n hajottua Kataja vetäytyi politiikasta, mutta vuodesta 2008 hän on istunut Jämsän kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten edustajana. Nykyään hän toimii Jämsän perussuomalaisten puheenjohtajana, Keski-Suomen piirin vaalipäällikkönä ja kansanedustaja Jouni Kotiahon (ps.) eduskunta-avustajana.

Kataja uusi valtuustopaikkansa viime sunnuntain kuntavaaleissa.

Hyökkäys kotiovella

Verijälkien ja vammojen perusteella väkivalta oli rajua. Kuva: Poliisi

Myöhemmin Kataja kertoo poliisille tapahtumista lisää useassa eri kuulustelussa. Itse tapahtumien kuvaus asunnolla pysyy olennaisilta osin muuttumattomana koko esitutkinnan eikä muutu oikeudenkäynnissäkään.

Kataja kertoo, että hän on katsonut olohuoneessaan Pokka Pitää -sarjaa, kun ovikello soi. Sarjan esitysajan perusteella hän arvioi, että kellon on täytynyt olla noin 9.45.

Kataja katsoo ovisilmästä ja näkee tuntemattoman miehen. Mies sanoo, että hänellä on paketti perussuomalaisten puoluetoimistolta ja pyytää Katajaa hakemaan henkilöllisyystodistuksen.

Kataja hakee lompakon ja kävelee ovelle alushoususillaan. Kun hän avaa oven, pakettimiehen takaa ilmestyy toinen mies.

Katveesta tullut mies työntyy sisälle ja alkaa hakata Katajaa päähän jollakin kovalla esineellä. Myös pakettimies yhtyy pahoinpitelyyn.

Myöhemmin oikeudessa Kataja kertoo, että viimeiseksi hän kuuli päänsä sisällä kovan rusahduksen. Kun tajunta sammuu, hän luulee kuolevansa.

Tajuttomuus ei kuitenkaan kestä kauan. Kun Kataja herää, miehet ovat poissa.

Tuntematonta astaloa käyttänyt hyökkääjä on hakannut Katajaa kovaa. Rikospaikan jäljistä voi päätellä, että Kataja on ensin maannut tovin paikoillaan. Sitten hän on liikkunut ja seisoskellut asunnossa verta vuotaen.

Kello 9.56 hän soittaa ensimmäisen hätäpuhelunsa.

”Arabit” – Katajan 1. kertomus

Vaikka tapahtumakuvaus pysyy muuttumattomana, Katajan kertomus tekijöistä muuttuu esitutkinnan edetessä merkittävästi.

Aluksi Kataja kuvaa tekijöitä alle 30-vuotiaiksi, ”arabitaustaisiksi” miehiksi. Katajan mukaan pakettia tuonut mies puhui suomea murtaen.

Kataja epäilee motiiviksi ryöstöä, sillä hän ei tiedä, missä hänen lompakkonsa on. Siinä on ollut 1 500 euroa käteistä.

Kataja kertoo vieneensä edellisenä päivänä 40 kassillista pulloja Jämsän Citymarketiin. Kaupassa oli ”ulkomaalaisia”, jotka Katajan mukaan näkivät, kuinka hän sai pulloista kolmisen sataa euroa.

Tutkintavastuu rikoksesta on Sisä-Suomen poliisilaitoksen Jyväskylän tutkintayksiköllä. Poliisi kirjaa rikoksesta epäilyn törkeästä ryöstöstä mutta luopuu siitä pian, sillä Katajan lompakko löytyy asunnosta.

Epäilty rikos on nyt tapon yritys.

Tekijät on nähty

Ensimmäisenä rikospaikalla on Jämsän järjestyspoliisin partio. Sen konstaapelit tavoittavat tuoreeltaan kolme silminnäkijää.

Silminnäkijöiden havainnoista muodostuu myöhemmin kokonaisuus, jonka avulla poliisi onnistuu hahmottamaan tekijöiden pakoreitin Jämsänkosken keskustassa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Äärioikeisto – Katajan 2. kertomus

Katajaa kuulustellaan uudestaan kolme päivää hyökkäyksen jälkeen. Hän on mietiskellyt tapahtumia itsekseen.

Nyt hän kertoo, että paketintuoja oli sittenkin suomalainen vaikkakin tummapiirteinen. Katajan mukaan mies muistutti ”arabialaista”.

Katajan mukaan mies ei puhunutkaan murtaen vaan eri tyylillä kuin Jämsänkoskella normaalisti on tapana.

Muutokset ja ristiriitaisuudet rikoksen uhrin tai silminnäkijöiden kertomuksissa eivät ole harvinaisia. Sen sijaan poliisin toimintaa alkupäivien aikana voi pitää poikkeuksellisena.

Kataja kertoo kuulustelijalle, että hän on puhunut tutkinnanjohtajan kanssa virallisten kuulustelujen ulkopuolella. Hän on kertonut, että hänellä on ollut yhteenotto Jyväskylän kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen kanssa.

Katajan mukaan Torssonen ja tämän tukijat ovat käyttäytyneet häntä kohtaan aggressiivisesti. Kataja on luetellut tutkinnanjohtajalle nimeltä viisi Torssosen tukijaa.

Näistä viidestä Kataja tuntee ulkonäöltä neljä. Viides on äärioikeistovaikuttaja Tero Ala-Tuuhonen. Jostakin syystä tutkinnanjohtaja on kehottanut Katajaa googlaamaan Ala-Tuuhosen ja katsomaan tämän kuvia netistä. Päätöksen seurauksista kerrotaan myöhemmin tässä jutussa.

Nyt Kataja kertoo kuulustelussa, että Ala-Tuuhonen muistuttaa ”todella paljon” henkilöä, jonka hän näki ovellaan.

Kertyneen tutkinta-aineiston perusteella teko ei enää vaikuta pikaistuksissa tehdyltä tapon yritykseltä. Tutkintavastuu päätetään siirtää keskusrikospoliisille.

Krp:n Tampereen tutkintayksikkö kirjaa asiasta rikosnimikkeen murhan yritys.

Sormenjälkiä ja telekuuntelua

Teknisessä tutkinnassa asunnosta taltioidaan dna-näytteitä, sormenjälkiä ja jalkineenjälkiä. Eteisen lattialta tutkijat löytävät tyhjän paketin, jota tekijät ovat käyttäneet verukkeena sisään pääsemiselle.

Poliisi selvitti tutkinnassa, että viimeiset kappaleet kyseisen kaltaista pakettia lähtivät postin varastolta helmikuussa 2020. Kuva: Poliisi

Paketista onnistutaan taltioimaan useita sormenjälkiä sekä hansikkaan jälkiä.

Järeimmät tutkintatoimenpiteensä poliisi kohdistaa Pekka Katajan nimeämään Teemu Torssoseen ja Tero Ala-Tuuhoseen.

Poliisi aloittaa käräjäoikeuden luvalla Torssosen ja Ala-Tuuhosen telekuuntelun neljä päivää rikoksen jälkeen. Torssosta ja Ala-Tuuhosta myös tarkkaillaan esitutkinnan aikana salaa.

Ensimmäisiin kiinniottoihin kuluu kuitenkin lähes puolitoista kuukautta.

Kiinniotot ja vangitsemiset

Poliisi tekee ensimmäisen kiinnioton torstaiaamuna 3. syyskuuta. Poliisi epäilee 50-vuotiasta miestä osalliseksi Pekka Katajan murhan yritykseen.

Yle ei nimeä epäiltyjä, jotka eivät asemansa perusteella ole julkisuuden henkilöitä tai joiden nimeäminen ei muutoin ole journalistisesti perusteltua.

Mies on perussuomalaisen puolueen sekä äärioikeistolaisen Kansallismielisten liittouman jäsen. Hän on ollut myös Soldiers of Odinin jäsen. Mies on Torssosen poliittinen tukija ja kuuluu listalle, jonka Pekka Kataja on antanut poliisille mahdollisista tapaukseen liittyvistä henkilöistä.

Teemu Torssosen ja Tero Ala-Tuuhosen puhelinkuuntelussa nauhalle on tallentunut keskusteluita, joissa kyseinen mies keskustelee Katajan murhayrityksestä sekä Torssosen että Ala-Tuuhosen kanssa.

Ala-Tuuhoselle mies on kertonut, kuinka hän on koettanut hävittää puhelimestaan kaiken Katajaan liittyvän materiaalin. Samassa puhelussa miehet ovat ihmetelleet, miksi poliisi ei ole jo kuulustellut heitä.

Kuulusteluissa mies selittää puheitaan sillä, että hän oletti poliisin automaattisesti epäilevän heitä teosta. Hän kiistää kaiken osallisuuden rikokseen.

Ennen pidätysajan kulumista loppuun poliisi vapauttaa hänet ja toteaa, että hänellä ei ole osuutta tekoon.

Alle kaksi tuntia ensimmäisestä kiinniotosta poliisi ottaa kiinni Tero Ala-Tuuhosen. Poliisi epäilee, että hän on toinen Pekka Katajan kimppuun hyökänneistä miehistä.

Poliisin ratkaisuun vaikuttavat useat seikat kuten Katajan tekemä tunnistus sekä Ala-Tuuhosen tausta.

Ala-Tuuhonen on äärioikeistolaisen Kansallismielisten liittouman puheenjohtaja. Poliisi on jo heinäkuussa viitannut televalvontahakemuksessaan myös siihen, että Ala-Tuuhonen on mediatietojen perusteella osallistunut Kansallismielisten liittouman kesäleirille vuotta aiemmin.

Leirillä oli mukana myös uusnatsijärjestö PVL:n johtaja Antti Niemi sekä muutamia perussuomalaisten paikallistason päättäjiä.

Ohjelmanumerona leirillä oli ilmakivääri- ja jousiammuntaa tunnettujen poliitikkojen kuviin.

Ala-Tuuhonen on ollut myös rasistisen Soldiers of Odin -järjestön jäsen. Lisäksi hän kuuluu poliisin mukaan Kansallismieliset eläin- ja luonnonsuojelijat ry:hyn (Kelsu).

Katajan tekemän tunnistuksen luotettavuus on kuitenkin murentunut jo tutkinnan ensimmäisenä viikonloppuna. Jutun ensipäivien tutkinnanjohtaja on kehottanut Katajaa googlaamaan Ala-Tuuhosen kuvia, mikä on täysin vastoin normaaleja käytäntöjä.

Esitutkintalaissa on oma lukunsa ryhmätunnistuksesta. Sen säännöksiä sovelletaan myös valokuvien avulla tehtävään tunnistukseen. Katajalle olisi pitänyt näyttää ainakin viisi valokuvaa eri henkilöistä, joiden joukossa olisi ollut Ala-Tuuhonen.

Ala-Tuuhonen pystyy myös osoittamaan, ettei ole voinut olla tekohetkellä Jämsänkoskella.

Poliisi ei saa näyttöä Ala-Tuuhosen muustakaan osuudesta tekoon, joten poliisi vapauttaa hänet tutkintavankeudesta 8. lokakuuta 2020. Pian tämän jälkeen hänet poistetaan epäiltyjen listalta.

Ala-Tuuhosen tutkinnassa paljastuu kuitenkin toinen rikosepäily, joka johtaa niin sanottuun äärioikeistoverkoston tutkintaan.

Ala-Tuuhonen ei ole vastannut Ylen yhteydenottopyyntöihin.

Kolmas torstaiaamupäivän aikana kiinni otettu epäilty on Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Teemu Torssonen.

Poliisi epäilee, että Torssonen on joko toinen Katajan kimppuun hyökänneistä miehistä tai muutoin osallinen murhayritykseen.

Torssosen motiiviksi poliisi epäilee sitä, että Pekka Kataja on vuosina 2018–2019 osallistunut Torssosen syrjäyttämiseen ensin perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkuudesta ja myöhemmin koko puolueesta.

Kataja suhtautuu kriittisesti paitsi maahanmuuttoon myös äärioikeistoon. Kataja pitää Torssosta äärioikeistolaisena ja on pyrkinyt estämään tämän vallan lisääntymisen perussuomalaisissa.

Torssonen on entinen perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu. Perussuomalaisista erottamisen jälkeen hän on toiminut oman Jyväskyläläisten hyväksi -ryhmänsä ainoana edustajana Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.

Torssonen kiistää olevansa äärioikeistolainen. Hän luonnehtii itseään kansallismieliseksi. Hän on myös Kelsu ry:n perustajajäsen ja entinen puheenjohtaja. Torssonen tuntee Kansallismielisten liittouman puheenjohtajan Tero Ala-Tuuhosen.

Torssosen sormenjälkien vertailu paljastaa, että hyökkääjien käyttämästä valepaketista taltioiduista sormenjäljistä yksi kuuluu Torssoselle. Jälki on taltioitu paketin päällä olleen kontaktimuovin pinnalta.

Tutkinnassa poliisi kerää joukon muita aihetodisteita, joiden voi nähdä viittaavan Torssosen syyllisyyteen. Mikään todisteista ei kuitenkaan suoraan puhu Torssosen syyllisyyden puolesta. Hän pystyy myös osoittamaan, että on ollut tekoaikaan Jyväskylässä.

Sormenjälkikin todistaa vain, että Torssonen on joskus käsitellyt kontaktimuovia, joka on päätynyt paketin päälle.

Syyttäjien mukaan näyttö ei ylitä syytekynnystä, joten Torssonen vapautetaan tutkintavankeudesta 3. helmikuuta 2021. Muutama päivä myöhemmin syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen.

Esitutkinnan aikana Torssosta aletaan epäillä myös törkeästä ampuma-aserikoksesta. Poliisi epäilee hänen tuttavansa ottaneen Torssosen aseita säilytettäväkseen, vaikka poliisi oli määrännyt aseet tuotavaksi poliisille.

Myös kyseinen tuttava on Kelsu ry:n jäsen.

Teemu Torssonen on koko esitutkinnan ajan kiistänyt kaiken osallisuuden tekoon. Syyttämättäjättämispäätös vahvistaa hänen syyttömyytensä.

Viime sunnuntain kuntavaaleissa Torssonen sai sata ääntä eikä tullut enää valituksi kaupunginvaltuustoon.

Runsas kuukausi ensimmäisten kiinniottojen jälkeen, varhain perjantaiaamuna poliisi ottaa kiinni kolmikymppisen jyväskyläläismiehen. Poliisi epäilee häntä osalliseksi murhan yritykseen.

Epäilty on Soldiers of Odinin jäsen ja Tero Ala-Tuuhosen tuttava. Perjantaina aamuyöllä kello 4.50 mies on soittanut humalassa hätäkeskukseen. Puhelussa mies on kertonut, että hän haluaa tunnustaa olevansa osallinen Pekka Katajan murhayritykseen.

Poliisi kuulustelee miestä alle 40 minuuttia kiinnioton jälkeen. Mies kertoo, että edellisenä päivänä vapautunut Tero Ala-Tuuhonen on puolenyön aikaan lähettänyt hänelle viestin.

Viestissä Ala-Tuuhonen on pyytänyt kertomaan poliisille katupartioinnista, johon molemmat ovat osallistuneet heinäkuussa. Ala-Tuuhosen ja kiinni otetun miehen mukaan katupartiointi tapahtui samana perjantaina kuin Katajan murhayritys.

Jostakin syystä mies on Ala-Tuuhosen viestin jälkeen soittanut kovassa humalassa hätäkeskukseen ja kertonut olevansa osallinen murhayritykseen. Kuulustelussa mies ei osaa kertoa syytä puheilleen. Hän kuitenkin kiistää ehdottomasti, että olisi millään tavalla osallinen tekoon.

Poliisi tietää hyvin, että perättömät tunnustukset eivät ole vakavien rikosten tutkinnassa erityisen poikkeuksellisia.

Ala-Tuuhosen televalvontatiedoista ilmenee, että mies on ollut yhteydessä Ala-Tuuhoseen muutama päivä ennen Katajan murhayritystä.

Kiinni otetun televalvontatiedoista puolestaan ilmenee, että tämän liittymä on ollut koko murhayrityspäivän Jyväskylässä. Katupartiointi taas on tapahtunut seuraavana päivänä eli 18. heinäkuuta.

Poliisi vakuuttuu nopeasti siitä, että miehellä ei ole osuutta tekoon. Mikään todiste ei poliisin mielestä tue miehen humalaista tunnustusta, joten tämä vapautetaan jo samana päivänä kello 13.10.

Yli puolitoista kuukautta ensimmäisten kiinniottojen jälkeen poliisi ottaa tiistaina puolilta päivin kiinni tuusulalaismiehen. Poliisi epäilee miestä toiseksi Pekka Katajan kimppuun hyökänneistä miehistä.

Aiemmin Jyväskylässä asunut mies on Teemu Torssosen ystävä ja poliittinen tukija. Mies on muun muassa toiminut Torssosen tukiyhdistyksen puheenjohtajana sekä tämän avustajana poliittisissa linjauksissa.

Mies työskentelee projektipäällikkönä henkilöstövuokrausalan yrityksessä. Hän on aiemmin toiminut opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja luennoinut eri yhteyksissä ympäristöjohtamisen ja kestävän kehityksen aiheista. Mies on Kelsu ry:n jäsen.

Mies on pitänyt eräänlaista videoblogia ruotsalaislähtöisellä Red Ice -sivustolla. Sivusto linkittyy muun muassa Yhdysvaltain alt-right-äärioikeistoon ja uusnatseihin. Se sisältää runsaasti äärioikeistolaista sisältöä sekä erilaisia salaliittoteorioita.

Hänen videonsa käsittelevät muun muassa Suomen historiaa ja luontoa vahvalla kansallisylpeydellä. Videoissa käsitellään kriittisesti myös maahanmuuttoa ja politiikkaa.

Mies on kirjoittanut vuosien kuluessa aktiivisesti Hommafoorumille nimimerkillä. Monissa kirjoituksissaan hän on kritisoinut perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa sekä muita nykyperussuomalaisia esimerkiksi siitä, että puolue ei ole riittävän kansallismielinen.

Ärhäkkäimmissä kirjoituksissaan mies on väittänyt, että ”suvaitsevaisto yrittää kastroida kaiken perinteisen maskuliinisuuden pois” ja että Suomessa on käynnissä ”mentaalinen sodankäynti valkoista rotua kohtaan”.

Mies on noussut tutkinnassa esiin poliisin tekemän laajan selvitystyön kautta.

Poliisi on yrittänyt haarukoida mahdollisimman tarkasti valvontakameran kuviin tallentuneen harmaan farmarin mallin. Poliisi on mielestään onnistunut rajaamaan merkin ja mallin Volkswagen Passatin tiettyjen vuosien malleihin.

Poliisi on tilannut Traficomilta tiedot kaikkien kuvaan sopivien Passatien omistajista ja haltijoista. Heitä on 15 577.

Kun Traficomin listan nimiä verrataan muuhun tutkinta-aineistoon, esiin nousee 41-vuotias tuusulalaismies.

Vertailussa osoittautuu, että paketin maalarinteipin katkaisukohdista löytyneet sormenjäljet kuuluvat hänelle.

Kotietsinnässä miehen asunnolta löytyy samanmerkkistä ja -kokoista maalarinteippiä, jota myydään vain Motonetin myymälöissä. Rullan katkaisukohdan repimisjälki ei kuitenkaan sovi paketista löytyneiden teipinpätkien repimisjälkiin.

Esitutkinnasta paljastuva Torssosen ja tuusulalaismiehen välinen sähköpostikirjeenvaihto osoittaa, että mies on jakanut Torssosen tunteman kaunan Pekka Katajaa kohtaan. Mikään viesteissä ei kuitenkaan viittaa väkivallan suunnittelemiseen.

Tekopäivänä miehen liittymät paikantuvat Tuusulaan, mutta ne eivät ole aktiivisessa käytössä.

Valvontakameran kuvissa näkyvä auto on monelta yksityiskohdaltaan samanlainen kuin epäillyn auto, mutta kuvissa näkyvästä autosta puuttuvat taakkatelineet.

Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että rikoksen tekijät pakenivat tällä autolla Jämsänkosken keskustasta. Kuva on rajattu Jämsänkosken Nesteen valvontakameran kuvasta. Kuva: Poliisi

Jämsänkosken Alatiellä olleen silminnäkijän mukaan Katajan pihalta tulleista miehistä toinen nousi kuljettajan paikalle ja toinen oikealle takaistuimelle. Poliisi huomaa, että juuri näiden paikkojen ovilistat ovat puhtaampia kuin muu auto ja pitää mahdollisena, että epäilty on siivonnut autosta verijälkiä.

Syyttäjä nostaa miestä vastaan syytteen murhan yrityksestä.

Vaikka Teemu Torssonen ei ole ollut edes syytettynä, käräjäoikeus ottaa tuomiossaan kantaa myös hänen osuuteensa. Käräjäoikeus toteaa, että kun huomioidaan Torssosen ja syytetyn keskinäinen yhteys ja jaetut poliittiset intressit, ”on selvää, että molemmat ovat olleet valmistelemassa samaa pakettia eivätkä tarkoituksena ole olleet konkreettiset postitustoimet”.

Syyttömyysolettaman mukaisesti vastaaja on vapautettava, jos jää niin sanottu järkevä epäily hänen syyllisyydestään. Käytännössä on siis arkijärjellä ajateltuna mahdollista, että mies ei ole syyllinen.

Vastaaja on selittänyt paketista löytyneitä sormenjälkiään siten, että ne ovat ehkä päätyneet pakettiin hänen tekemiensä Tori.fi-kauppojen seurauksena. Joku on siis voinut saada käyttöönsä saman paketin ja käyttää sitä osana suunnitelmaansa. Käräjäoikeus pitää selitystä epäuskottavana, mutta mahdollinen se on.

11. maaliskuuta 2021 Keski-Suomen käräjäoikeus hylkää syytteet miestä vastaan ja vapauttaa hänet tutkintavankeudesta.

Syyttäjä on valittanut tuomiosta. Jos hovioikeus myöntää syyttäjälle jatkokäsittelyluvan, asiaa käsitellään myöhemmin Vaasan hovioikeudessa.

Syytetty ei ole vastannut Ylen yhteydenottopyyntöihin.

Esitutkinnassa yhden mahdollisen epäillyn henkilöllisyys jää selvittämättä. Lokakuun lopulla poliisi hakee käräjäoikeudelta televalvontalupaa tuntemattoman epäillyn kahteen prepaidliittymään.

Poliisin mukaan numerot 041 729 5002 ja 041 729 5028 ovat olleet kiinni samassa puhelimessa ja niihin on mahdollisesti lähetetty tekoon liittyviä viestejä.

Liittymästä ei ole lähetetty viestejä. Tuntemattoman epäillyn henkilöllisyyttä ei saada selville tutkinnassa.

Lisätarkistukset käynnissä

Koska syyte ainoata syytettyä vastaan on hylätty, rikos on kokonaan selvittämättä.

Valtionsyyttäjä Mika Appelsin on käräjäoikeuden istunnon jälkeen pyytänyt poliisia tekemään joitakin tarkennuksia. Varsinaista lisätutkintaa ei ole käynnissä.

Mikäli asia etenee hovioikeuteen, hovioikeus arvioi asiaa pitkälti saman näytön pohjalta kuin käräjäoikeus.

Tiedätkö jotakin tapaukseen liittyvää? Kerro tietosi luottamuksellisesti. Voit ottaa yhteyttä sähköpostitse tuomas.rimpilainen@yle.fi tai oheisella lomakkeella.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.