1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. nuoret

Alaikäisten väkivaltarikosten määrä kasvoi noin 40 prosentilla Helsingissä – poliisi huolissaan teräaseiden yleistymisestä ja jengeistä

Alaikäisten törkeä väkivalta on jatkanut tänä vuonna yleistymistään Helsingissä. Poliisin mukaan teräaseita on nuorilla aiempaa enemmän, ja niitä myös käytetään herkemmin. Tutkijan mukaan ulkopuolisuuden tunne yhteiskunnasta voi aiheuttaa nuorten jengiytymistä.

Nuoret
Poliisin todistekuva puukosta.
Kuvassa Helsingin poliisilaitoksen takavarikoimia puukkoja.Poliisi

Viime vuonna ilmennyt piikki alaikäisten törkeissä väkivaltarikoksissa on jatkanut tänä vuonna kohoamistaan Helsingissä.

Kun lasketaan yhteen kaikki alle 18-vuotiaiden tekemät henkirikokset ja pahoinpitelyrikokset yrityksineen, on niiden määrä kasvanut noin 37 prosentilla tammi-huhtikuussa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Tiedot pohjautuvat Helsingin poliisilaitoksen kirjaamiin rikosepäilyihin.

Uutiset puukotuksista, joissa epäiltynä tai uhrina on alaikäinen, ovat olleet kevään aikana lähes viikottaisia. Viimeisimmät tapaukset päiväytyvät vappuviikonloppuun.

18-vuotiaan miehen epäillään puukottaneen alaikäistä Helsingin Jätkäsaaressa selkään sunnuntaina 2. toukokuuta. Uhri säilyi hengissä, mutta vammat olivat vakavat. Saman epäillyn epäillään yrittäneen puukottaa toistakin alaikäistä sekä 19-vuotiasta paikalla ollutta naista. Mies vangittiin keskiviikkona epäiltynä kolmesta tapon yrityksestä.

Samana viikonloppuna Kaivopuistossa puukotettiin 19-vuotiasta miestä. Teosta epäilty 19-vuotias mies otettiin kiinni keskiviikkona.

Vajaat kaksi viikkoa aiemmin 19. huhtikuuta 24-vuotias mies kuoli Helsingin päärautatieasemalla 16-vuotiaan pojan puukotettua häntä riidan päätteeksi. Poika on vangittu taposta epäiltynä.

Tiistaina poliisi tiedotti Malminkartanossa 21. maaliskuuta tapahtuneesta puukotuksesta, jossa 17-vuotias löi toista alaikäistä poikaa karambit-veitsellä selkään.

Poliisin mukaan tapauksia on jo niin paljon, että kyse on huolestuttavasta ilmiöstä. Nuorilla ja alaikäisillä on aiempaa enemmän teräaseita mukanaan, ja niitä käytetään matalalla kynnyksellä vakavin seurauksin.

Yksi veitsenisku voi tappaa ihmisen.

Laki ei rajoita veitsien verkkokauppaa

Poliisin mukaan monet nuoret kertovat kantavansa teräaseita mukanaan itsepuolustuksen vuoksi. Aseita myös markkinoidaan siihen tarkoitukseen niitä myyvissä verkkokaupoissa.

Esimerkiksi Etelä-Aasiassa kehitetty taisteluveitsi karambit on erään verkkokaupan mukaan brutaali taisteluveitsi ja yksi parhaista itsepuolustustyökaluista.

– Valtaosa poliisin takavarikoimista veitsistä on helposti hankittavia ja halpoja teräaseita, kuten keittiöveitsiä. Karambit-veitsiä tai machete-veitsiä tulee vastaan silloin tällöin, rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksiköstä toteaa.

Laki ei estä alaikäisiä tilaamasta verkosta vaarallisia veitsiä. Teräaseista ainoastaan stilettien maahantuonti on kiellettyä.

Järjestyslain mukaan stileteillä ei ole hyväksyttävää käyttötarkoitusta. Sama koskee muun muassa sähkölamauttimia, sähköpatukoita ja jousipatukoita.

Sinänsä laillisten teräaseiden käyttöä on kuitenkin rajoitettu lailla. Esimerkiksi puukon pitäminen hallussa julkisella paikalla ilman hyväksyttävää syytä on kielletty. Itsepuolustus ei riitä syyksi kulkea kaupungilla veitsi taskussa.

Miksi nuoret siten kokevat olonsa niin turvattomiksi, että heidän täytyy varustautua teräaseilla?

Musta käyrä veitsi.
Kuvassa Länsi-Uudenmaan poliisin takavarikoima karambit-veitsi.Silja Viitala / Yle

Nuorimmat huumekauppiaat 13-vuotiaita

Poliisi ja useat asiantuntijatahot ovat tuoneet esiin huolensa pienestä joukosta nuoria pääkaupunkiseudulla, joilla menee aiempaa huonommin. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt sulut vaikuttavat pahentaneen tilannetta osalla nuorista.

On käyty koulua etänä, harrastukset ja nuorison tilat ovat olleet suljettuina. Kavereita ei ole saanut tavata porukalla. Muun muassa Aseman lapset ry:n nuorisotyöntekijät ovat huomanneet levottomuuden lisääntyneen. Esimerkiksi nuorille mielenterveysapua tarjoavan Sekasin-chatin jonot ovat venyneet pitkiksi.

Myös nuorten huumeiden käyttö on tuoreiden tutkimusten mukaan yleistynyt. Helsingin poliisin nuorisoryhmän rikoskomisarion Marko Forssin mukaan Helsingissä on jopa 13-vuotiaita huumekauppiaita. Yleensä nuorimmat huumekauppiaat ovat 14–15-vuotiaita.

Useat eri järjestötyöntekijät ovat huolissaan yhä nuorempien rekrytoimisesta mukaan huumekauppaan. Muun muassa Vantaan Koivukylässä oli viime kesänä nähty alaikäisten ja nuorten joukossa pyörimässä kalliita autoja, joissa oli ruotsalaiset rekisterikilvet. Autoissa istui parikymppisiä miehiä.

Houkuteltiinko siellä alaikäisiä mukaan kansainväliseen huumekauppaan? Näin moni nuorten kanssa töitä tekevä olettaa. Varoittavia signaaleja on ilmassa.

Poliisin tiedossa ei kuitenkaan ole tällaisia tapauksia. Kansainvälinen huumausainerikollisuus on viime aikoina vahvistunut Suomessa, mutta alaikäisiä ei siinä virallisten tietojen mukaan ole mukana.

Muun muassa Ruotsissa on esimerkkejä siitä, että alaikäisiä rekrytoidaan huumausaineisiin kytkeytyviin rikoksiin, koska he saavat alemmat tuomiot. Poliisin mukaan Suomessa alaikäiset huumekauppiaat tilaavat aineet itse netistä ja myyvät niitä eteenpäin.

– Kynnys netissä myymiseen on alhaisempi kuin se, että menisi kadun kulmaan diilaamaan, Forss toteaa.

Poliisin todistekuva puukosta.
Kuvassa Helsingin poliisin nuorisoryhmän juttujen yhteydessä keräämiä teräaseita.Poliisi

Alaikäiset myyvät valehuumeita

Huumepiireissä väkivalta on arkipäivää. Tämä voi olla yksi syy siihen, että alaikäiset varustautuvat teräaseilla.

Poliisi on huolissaan myös alaikäisten valehuumekaupoista. Tiedossa on useita tapauksia, joissa alaikäiset ovat myyneet netissä esimerkiksi sokeripaloja huumeina tarkoituksenaan ryöstää paikalle saapuvan ostajan rahat.

Pelkona on se, että väkivalta eskaloituu.

– Seuraukset huumeidenkäyttäjän ryöstämisestä voivat olla kohtalokkaat, varoittaa Forss.

Esimerkiksi Helsingin Vallilan tappo viime syksynä liittyi huumausainekauppaan. 16-vuotias puukotti tilanteessa parikymppisen miehen hengiltä. Poika sai Helsingin käräjäoikeudessa taposta yhdeksän vuoden vankeustuomion.

Lisäksi Helsingin Kannelmäessä sattui viime joulukuussa tapaus, jossa huumeiden ostajaksi tekeytynyt 17-vuotias saapui kauppapaikalle kavereineen mukanaan veitsi ja kirves. Nuoria epäillään törkeästä ryöstöstä.

Ihanteena gangstat

Useat nuorten kanssa työskentelevät kertovat, että monet rikoksilla oireilevat nuoret ihannoivat rikollisia.

Mediassa on ollut esillä runsaasti tarinoita muun muassa huumausainekaupalla rikastuneista rikollisista, jotka viettävät hohdokasta elämää rahatukkoja heilutellen.

Myös useissa Rap-musiikkivideoissa tällainen kuvasto on arkipäivää. Youtubesta löytyy useita rap-videoita muun muassa Ruotsin lähiöistä, joissa esitellään aseita.

Musiikin ja musiikkivideoiden kautta tuodaan esiin elämää lähiöissä, mutta toisaalta ne voivat myös antaa nuorille vaikutteita. Julkisuudessa on puhuttu niin sanotusta road man -tyylistä.

– Alaikäisillä on Helsingissä gangsterin elkeitä. Tehdään rikoksia eikä luoteta viranomaisiin. Voisi miettiä, mikä on median vastuu tässä, toteaa Aseman lapset ry:n projektityöntekijä Pietro Saari.

Kalliita merkkivaatteita halutaan, vaikka niihin eivät omat rahat riitä. Poliisin mukaan vaatteiden ryöstäminen on yksi yleinen motiivi alaikäisten törkeissä ryöstöissä Helsingissä.

– Vaikuttaa myös siltä, että kalliiden vaatteiden laiton piraattikauppa on Helsingissä voimissaan, toteaa Aseman lapset ry:n tiimipäällikkö Heikki Turkka.

Pikkurikolliset eivät "laula" entiseen tapaan

Helsingin poliisi on tuonut esiin epäilyn nuorten katujengiytymisestä. Viittätoista parikymppistä miestä epäillään törkeästä pahoinpitelystä ja ryöstöstä Helsingin Pikku Huopalahdessa maaliskuun lopussa.

Miehet olivat saapuneet paikalle kolmella autolla Vantaalta, pysäyttäneet autot Mannerheimintien varteen ja hyökänneet paikalla olleiden nuorten kimppuun. Törkeän pahoinpitelyn uhreiksi joutuvat 16-vuotias ja 18-vuotias mies.

Autoista löytyi ampuma-ase, pesäpallomailoja ja erilaisia veitsiä.

Epäillyt vaikenevat motiiveista, mutta poliisin epäilys on, että tekoon liittyi jonkinlaisia eri porukoiden välisiä kaunoja.

– Kysymys voi olla myös kahden henkilön välisestä riidasta, jonka ratkomiseen on tullut mukaan kavereita. Ei siinä välttämättä ole sen syvempää järjestäytymistä, mutta ajatuksia tämä herättää, kertoo rikostarkastaja Jari Koski Helsingin poliisilaitoksen väkivaltarikosyksiköstä.

Helsingin asuntopolitiikkaa on kiitelty siitä, että eri hintaisia asumisen muotoja on sijoiteltu samoille alueille. Näin on onnistuttu estämään niin sanottujen ongelmalähiöiden syntymistä, joissa rikolliset katujengit ottavat tilan haltuunsa.

Ruotsin tai Tanskan kaltaisista katujengeistä ei poliisin mukaan voida Suomessa puhua. Europolin määritelmän mukaan katujengi on rakenteeltaan jäsentynyt rikollisryhmä, jolla on yhteinen tunnus, symboli, nimi tai säännöt. Tavoitteena on suoraan tai välillisesti vallata reviiriä.

Suurikaan yhdessä liikkuva porukka ei siis välttämättä ole jengi. Ulkopuolisten on kuitenkin vaikeaa päästä kärryille rikoksista epäiltyjen motiiveista tai porukan rakenteista, koska he eivät puhu asiasta. Jonkinlainen pelko viranomaisille puhumisesta on yleistynyt.

– Niin sanotut pikkurikolliset ovat ennen "laulaneet" aina poliisin kuulusteluissa. Yhtäkkiä on tullut sellainen kulttuuri, ettei enää puhutakaan, niin onhan se huolestuttavaa, kertoo poliisin kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä Aseman lapset ry:n Heikki Turkka.

Ulkopuolisuuden tunne aiheuttaa “jengiytymistä”

Nuorisotutkimusverkoston tutkija Mikko Salasuo on tutkinut nuorisoryhmien käyttäytymistä. Hänen mukaan nuorten miesten ryhmiä ja niin sanottua jengiytymistä on kautta aikojen yhdistänyt sama tekijä – kokemus yhteiskunnan ulkopuolisuudesta.

– Kokemus ulkopuolisuudesta ja osattomuudesta on synnyttänyt eri yhteiskunnissa ja eri aikoina häiriökäyttäytymistä ja ryhmiä, joita voi kutsua myös jengeiksi, Salasuo toteaa.

Sama tunne on yhdistänyt niin puukkojunkkareita kuin 70-luvun kaupunginosajengejäkin. Nykynuorison joukossa ehkä orastavan jengi-ilmiön taustalla ovat todennäköisesti samat syyt.

Myös koronan aika on luonut toimettomia nuorisoryhmiä.

– Vielä ei voida sanoa, onko kysymys pysyvämmästä jengiytymisilmiöstä vai koronan johdosta väliaikaisesti joutilaaksi jääneistä nuorisoryhmistä, Salasuo toteaa.

Yle järjestää huomenna torstaina 6.5. kello 15 alkaen chatin, jossa voit keskustella Yle-tunnuksen luomalla Aseman lapset ry:n kasvattajan, kokemusasiantuntijan ja tutkijan kanssa siitä, mitä nuorten pahoinvoinnille ja rikollisuuden lisääntymiselle pitäisi tehdä. Pääset mukaan chattiin tästä linkistä: https://chat.yle.fi/nuorten-pahoinvointi-0605 (siirryt toiseen palveluun)

Lisää aiheesta:

24-vuotiaan taposta Helsingin päärautatieasemalla epäillään enää yhtä 16-vuotiasta poikaa – kuusi mukana ollutta alaikäistä vapautettiin

Alaikäisten riita päättyi rajuun tappeluun Helsingin Malminkartanossa – 17-vuotias löi toista poikaa taisteluveitsellä selkään

Poliisi epäilee nyt 15 nuorta miestä 16-vuotiaan ja 18-vuotiaan törkeästä pahoinpitelystä Pikku Huopalahdessa

Helsingin Kaivopuiston ja Ruoholahden puukotuksista epäillyistä toinen otettu kiinni, toinen vangittu – kahdesta erillisestä tapauksesta yhteensä 4 epäiltyä tapon yritystä

24-vuotiaan taposta Helsingin päärautatieasemalla epäillään enää yhtä 16-vuotiasta poikaa – kuusi mukana ollutta alaikäistä vapautettiin