1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kansanedustajat

Pitäisikö some-nimittelyt käsitellä siviilikanteina? Hämeen kansanedustajat ottivat kantaa kunnianloukkausten setvimiseen

Kaksi perussuomalaisten hämäläistä kansanedustajaa erottui muista vastanneista. Poliitikkojen pohdinnat tuovat esiin näkemyksiä keskustelun rajoista ja ilmapiiristä sekä rikoslain tarkoituksesta ja oikeuslaitoksen tehtävistä.

Rikoslain rukkaaminen kunnianloukkausten osalta sai melko vähän kannatusta hämäläisedustajilta. Kuvituskuva. Kuva: Pekka Tynell / YLE

Nykyistä kevyempi tapa käsitellä kunnianloukkauksia ei saa varauksetonta tukea Hämeen kansanedustajilta. Yle kysyi kansanedustajilta, pitäisikö rikoslakia muuttaa kunnianloukkaustapauksissa niin, että nimittely- ja haukkumistapaukset käsiteltäisiin vain siviilikanteina.

Kymmenestä kyselyyn vastanneesta Hämeen vaalipiirin kansanedustajasta Lulu Ranne (ps.) ja Jari Ronkainen (ps.) kannattavat siviilikannekäsittelyä.

– Kunnianloukkausten osalta siirtyminen siviilikannekäsittelyyn kanteen nostajan omalla riskillä olisi parempi kuin nykyinen malli, jossa poliisia kuormittavat sosiaalisessa mediassa tehdyt solvaukset, Ronkainen perustelee.

Siviilikannekäsittelyn mahdollisuuden nosti esiin niin kutsutun Vehkoo-jutun syyttäjä Kirsi Männikkö. Hovioikeus tuomitsi toimittaja-kirjailija Johanna Vehkoon oululaisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian loukkaamisesta hänen kutsuttuaan Lokkaa muun muassa natsiksi sosiaalisessa mediassa.

Männikkö on todennut yleisellä tasolla, että kunnianloukkauspykälää voisi olla syytä pohtia kriittisesti uudestaan. Rikoslain mukaan kunnianloukkauksesta on tuomittava se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen niin, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa loukatulle.

Sen lisäksi tuomion saa se, joka muuten kuin edellä halventaa toista. Tämä niin sanottu kakkoskohta jättää Männikön mukaan paljon tulkinnanvaraa.

Ranne viittaa tapaukseen perusteluissaan ja sanoo pitävänsä Männikön arviota hyvänä.

– Samaan aikaan syyttäjälaitos ajaa rikoslakiin erittäin tulkinnanvaraista maalittamista. Koko pykälä sekä maalittaminen on siirrettävä siviiliasioiksi, Ranne toteaa.

Kuormitusta tuomioistuimille vai myrkkyä keskustelukulttuurille?

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 10 Hämeen vaalipiirin kansanedustajaa. Kuusi heistä vastasi 'ei', ja kaksi valitsi vaihtoehdon 'en osaa sanoa'.

Päivi Räsänen (kd.) ei ole siviilikannekäsittelyn kannalla, koska se voisi hänen mukaansa lisätä juttujen määrää ja oikeuslaitoksen kuormitusta.

– Jokainen mielipahaa aiheuttava nimittely ja haukkuminen ei ole kunnianloukkaus. Rikosprosessissa viranomaisilla on asiantuntemusta arvioida rikoskynnyksen ylittyminen. Oikeuslaitoksessa käsittelyt ovat ruuhkautuneet ja ajat pitkiä. On siis syytä harkita, että käsiteltävät asiat, niin rikos- kuin siviiliasiat ovat perusteltuja ja oikeusturvan kannalta tärkeitä.

Valtakunnansyyttäjä on vastikään nostanut Räsästä vastaan syytteen kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Tarja Filatov (sd.) taas pitää tärkeänä, ettei vihapuhetta, haukkumista ja kunnianloukkauksia hyväksytä sananvapauden nimissä.

– Siirtämällä nämä siviilikanteiksi antaisimme signaalin, että kyse on kahdenvälisistä asioista. Kyse on kuitenkin koko yhteiskunnan ilmapiiristä, virkamiesten työstä, tutkijoiden uskalluksesta keskustella ja uusien ihmisten rohdeudesta lähteä mukaan vaikka valtuustoehdokkaaksi, Filatov perustelee.

Filatovin kanssa samalla linjalla ovat myös Sanni Grahn-Laasonen (kok.), Mirka Soinikoski (vihr.).

– Rikoslain lievennys olisi väärä suunta. Olen vakavasti huolissani koventuneesta keskustelukulttuurista, Grahn-Laasonen vastaa.

– Epäasialliselle käytökselle on saatava rajat, somessa, työpaikoilla ja kouluissa. Lausuntokierroksella kävi selväksi, että maalittamiseen halutaan puuttua: laittoman uhkauksen muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi sai yksimielisen kannatuksen, Soinikoski toteaa.

Rikoslaki asettaa rajat

Hilkka Kemppi (kesk.) kertoo pitävänsä kunnianloukkauksia pahimmillaan vakavina rikoksina.

– Siviilikanteeksi muutettuna kunnianloukkauksista tulisi rikosten sijaan riita-asioita eli ne käsiteltäisiin lievemmän kautta. Toisaalta siviilikanne on kynnykseltään matalampi. Varmaa on, että kunnianloukkauksien lainsäädäntöä tulisi tarkentaa nykyisestä, jotta se olisi selkeä.

– Rikoslain tärkeimpiä tehtäviä on asettaa rajat hyväksyttävälle käyttäytymiselle ja on olennaista, että sopimattomaan käyttäytymiseen ja kielenkäyttöön puututaan vakavasti. En näe syytä, miksi nimittely- ja haukkumatapauksia käsiteltäisiin lievemmin, kun vähäiset tapaukset jäävät jo tunnusmerkistön ulkopuolelle, vastaa puolestaan Mika Kari (sd.).

Perusteluja eivät jättäneet 'en osaa sanoa' -vaihtoehdon valinnut Timo Heinonen (kok.) ja 'ei'-vastaukseen päätynyt Kalle Jokinen (kok.). Kyselyyn eivät vastanneet Johannes Koskinen (sd.), Rami Lehto (ps.), Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.).

Lue myös:

Iltalehden toimittaja oikeuteen solvauksia jakelevan oululaispoliitikon kunnian loukkaamisesta Twitterissä