1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. lentoliikenne

Biopolttoaineet tulevat lentoliikenteeseen – Suomi toivoisi koko EU:n kattavaa sekoitevelvoitetta

Suomi päättää syksyllä kuinka paljon biopolttoainetta on sekoitettava lentokoneissa käytettävään polttoaineeseen, mikäli koko EU:n kattavaa sekoitevelvoitetta ei tule. Tavoitteena on vähentää tuntuvasti lentoliikenteen päästöjä.

Liikelentokoneeseen tankataan polttoainetta, johon on lisätty biopolttoainetta. Suomessa biopolttoaineen sekoitevelvollisuus voisi tulla vuonna 2023. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Suomen tavoitteena on vähentää kotimaan sisäisten lentojen ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vuoden 2018 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästöt on tarkoitus puolittaa vuoteen 2045 mennessä.

Päästöjä pystytään vähentämään nopeimmin sekoittamalla uusiutuvaa lentopolttoainetta lentokoneissa käytettävän lentopetrolin joukkoon. Hallitusohjelmassa tavoitteena on 30 prosentin osuus, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt myös viiden ja 14 prosentin sekoitussuhteen käyttöä.

– Myös alemmilla prosenteilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Mitä korkeammille prosenteille mennään, sitä enemmän se alkaa vaikuttaa meidän liikennemääriin, pohtii teollisuusneuvos Pekka Grönlund työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Biopolttoaineiden käyttöönotto nostaa väistämättä lippujen hintoja ja pelkona on, että Aasian ja Euroopan välisestä kauttakulkumatkustuksesta osa siirtyy edullisemmille Persianlahden reiteille.

Biopolttoaineiden käyttöönotto nostaa lentolippujen hintoja. Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että osa Aasian ja Euroopan väliä kulkevista matkustajista voi siirtyä Istanbulin, Dubain ja Qatarin kautta kulkeville reiteille, mikäli korotukset ovat liian suuria. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Mikäli vain osa Euroopan maista ottaa käyttöön sekoitevelvoitteen, lentoyhtiöt voivat täyttää koneiden tankit Suomen ulkopuolella, jolloin ne säästävät polttoainekustannuksissa. Suomi toivoisikin, että jakeluvelvoite kattaisi kaikki EU-maat.

– Saadaanko kaikki maat tämän taakse, selviää kesällä. Suomen kannalta olisi etu, jos muut maat ottaisivat samanaikaisesti käyttöön jakeluvelvoitteen, jatkaa Grönlund.

Kotimaan lentoliikenteessä tarkoituksena on ottaa käyttöön sähkölentokoneita. Tavoitteena on, että kotimaan lentoliikenne olisi kokonaan päästötöntä vuoteen 2045 mennessä.

Asiakkaat vaativat biopolttoaineiden käyttöä

Helsinki-Vantaalla toimiva Jetflite lentää ambulanssilentojen ohella liikelentoja. Yhä useammat asiakkaat ovat valmiit maksamaan biopolttoaineista.

– Meillä on yksityishenkilöitä ja yritysasiakkaita, joilla on selkeät päästövähennystavoitteet. Lisäksi monien valtioiden tilaamissa lennoissa halutaan vähentää omia päästöjä biopolttoaineen avulla, sanoo myyntijohtaja Jan Lindholm Jetfliteltä.

Yhtiö käyttää asiakkaan tilaamilla lennoilla polttoainetta, johon on sekoitettu 35 prosenttia on biopohjaisia polttoaineita, jolloin päästöt vähenevät samassa suhteessa.

Jetfliten Challenger 650-liikesuihkukonetta valmistellaan Aasian liikelennolle. Koneeseen tankataan 5800 kg lentopolttoainetta, johon on sekoitettu biopolttoainetta. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Biopolttoaineiden käyttö alkaisi parin vuoden kuluttua

Suomessa biopohjaisten lentopolttoaineiden sekoitevelvollisuus alkanee todennäköisesti vuonna 2023. Työ- ja elinkeinoministeriön piti saada valmiiksi lakiehdotus jo keväällä, mutta koronapandemia on lykännyt valmistelua. Ministeriö odottaa myös EU:n tulevia linjauksia, jotka voivat vaikuttaa Suomen suunnitelmiin.

– Syksyllä tiedämme, miten lentoliikenne lähtee elpymään, ja milloin olisi mahdollista ottaa biopohjaiset tuotteet käyttöön.

Norjassa käytettävässä lentopolttoaineessa biopohjaista on tällä hetkellä noin puoli prosenttia, ja Ruotsissa 0,8 prosenttia. Myös Suomessa ensimmäisinä vuosina sekoitusmäärät olisivat alhaisia, mutta nousisivat jyrkästi vuosikymmenen loppupuolella.

– Toivomme, että uusiutuvia lentopolttoaineita tekevät yritykset lisäisivät kapasiteettia, jolloin tavoitetasoja voitaisiin nostaa, jatkaa Grönlund.

Neste tutkii biopolttoaineen valmistamista yhdyskuntajätteestä

Neste valmistaa tällä hetkellä Porvoon jalostamolla vuosittain noin 100 000 tonnia biopohjaista lentopolttoainetta. Tuotantomäärät kasvavat 1,5 miljoonaan tonniin jo lähivuosina, kun yhtiön Rotterdamin ja Singaporen jalostamojen laajennukset valmistuvat.

Lue lisää: Rotterdam voitti Porvoon kisassa Nesteen uudesta jalostamosta – Kaupunginjohtaja: Pettymys sekä kaupungille että Suomelle

Mikäli EU:n kattava jakeluvelvoite tulisi käyttöön, haasteena on biopohjaisen lentopolttoaineen saatavuus.

– Arvioimme, että vuoteen 2030 mennessä noin 14 prosentin vähimmäistavoite olisi mahdollinen, ja siihen pystyisimme olemassa olevilla raaka-aineilla ja käytössä olevalla teknologialla, sanoo uusiutuvien lentopolttoaineiden kehityspäällikkö Sami Jauhiainen Neste oyj:stä.

Nesteen uusiutuvien lentopolttoaineiden kehityspäällikkö Sami Jauhiainen arvioi, että vedystä ja hiilidioksidista valmistettua polttoainetta saadaan jo 10 vuoden kuluttua. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Tavoitteeksi asetettu fossiilisten lentopolttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla tulevina vuosikymmeninä vaatii Jauhiaisen mukaan jo uusien teknologioiden käyttöönottoa ja uusien raaka-ainelähteiden käyttöönottoa.

– Esimerkiksi yhdyskuntajätteeseen tai maa- ja metsätalouden tähdevirtoihin perustuvia raaka-aineita voidaan lähimmän vuosikymmenen kuluessa hyödyntää uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa.

Vuosikymmenen kuluttua Nesteen tavoitteena on kaupallistaa myös uusia sähköpolttoaineita, joilla voidaan korvata fossiilisia lentopolttoaineita.

– Power-to-liquids-teknologiat käyttävät uusiutuvaa vetyä ja ilman hiilidioksidia nestemäisten polttoaineiden valmistukseen, ja ovat tuolloin jo kaupallisesti käytettävissä, arvioi Jauhiainen.

Lentoliikenteessä tunnetut ilmastovaikutukset tulevat hiilidioksidin vapautumisesta ilmakehään. Sen sijaan vähemmän tunnettuja ovat lentokoneiden aiheuttamat pilvet. Lentokoneen pakokaasun sisältämä vesihöyry tiivistyy vesipisaroiksi, jotka muodostavat lopulta pilviä. Tällaiset pilvet voivat vaikuttaa ilmastoon.

– Uusiutuvan lentopolttoaineen kemiallisen koostumisen takia muodostuu vähemmän hiukkaspäästöjä, ja se puolestaan pienentää lentokoneiden jättövanoja.