1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Saatuja koronarokotuksia hehkutetaan – ihmiset lykkäävät someen kuvia rokotuslapuistaan

Suomalaiset haluavat rokotuspostauksillaan olla osa isoa, maailmanlaajuista pelastumistarinaa ja luoda samalla hyvää kuvaa itsestään.

Riskiryhmään kuuluva Juha Sjögren sai Pfizerin koronavirusrokotteen Helsingissä 14. huhtikuuta. Sjögren otti itsestään valokuvan rokotuksen jälkeen. Kuva: Silja Viitala / Yle

Lähes kaksi miljoonaa suomalaista on jo käynyt ottamassa ensimmäisen koronarokotteensa ja aika moni heistä on postannut esimerkiksi Facebookiin kuvan rokotuslapustaan tai käynnistään rokotuspisteellä. Samalla on hehkutettu omaa käyntiä ja saatu peukkuja palkinnoksi.

Mutta miksi ihmiset hehkuttavat rokotuksen saamista? Vastaajina terveyssosiologian professori Piia Jallinoja (PJ) Tampereen yliopistosta ja sosiaalipsykologi, tutkija Rasmus Mannerström (RM) ja Helsingin yliopistosta.

PJ: – Postauksella halutaan markkeerata sitä, että ollaan paikan päällä, asian ytimessä ja ajankohtaisen, ihmiskuntaa yhdistävän tapahtuman sisällä, osa sitä.

RM: – Sillä halutaan alleviivata sankaruutta. Luodaan tavallaan uusi sisäryhmä. Yksi meidän voimakkaimmista tarpeistamme on yhteenkuuluvuuden tunne. Yhteiskunnallisen epävarmuuden lisääntyessä, kuten nyt korona-aikaan, ihmisillä kasvaa tarve kuulua johonkin ryhmään. Rokotuspostaukset on yksi tapa luoda uusi sisäryhmä, mihin kuulutaan. Samalla haluamme nähdä omat tekomme tärkeinä: teemme tässä hyvää kanssaihmisten ja Suomen puolesta. Ollaan sankareita.

Piia Jallinojan mukaan ihmisten tekemisiin liittyy ylensä monta syytä, ei vain yhtä. Kuva: Piia Jallinoja

Jallinojan mukaan koronahehkutuksessa ei sinällään ilmiönä ole mitään uutta. Yhtä lailla viime vuonna hehkutettiin somessa koronavilkun lataamisesta ja maskien käytöstä. Ja ennen koronaa ja jo ennen kännykkäaikaa lähetettiin postikortteja lomakohteista. Taustalla siinäkin sama syy.

PJ: – Siinä on ihmisten halu kertoa itsestään: olen ollut jossain ja tätä minulle kuuluu.

Mutta koronassa on Jallinojan mukaan kuitenkin kyse paljon enemmästä, koska se on koskenut koko ihmiskuntaa jo yli vuoden ja on yhä kesken. Se on valtava tarina.

PJ: – Siihen liittyy niin paljon negatiivista tunnetta. Se on tarinana katastrofi kuin Raamatussa vedenpaisumus tai heinäsirkat, ja sitten tulee joku joka pelastaa. Tarinoissa tulee aina pelastaja ja rokotus on nyt se katastrofitarinan pelastaja. Olemme osa pelastustarinaa, ja on ihana kertoa muille, että minäkin olen päässyt rokotepelastajan armosta osalliseksi, enkä kuole.

Rokotuslappu todistaa käynnistä koronarokotuksessa. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Mitä hyötyä rokotuspostauksesta voi olla itselle?

RM: – Siitä tulee hyvänolon tunne. Teemme jotain tärkeää, olemme merkityksellistä.

PJ: – Ihminen äärimmäisen sosiaalisena lajina haluaa kertoa itsestään puolia, jotka nostavat asemaa yhteisössä. Samalla se voi olla myös poliittinen viesti. Jotkut sanovat sitä poliittisen kannan hyvesignaloinniksi. Mutta onhan meillä myös "jaettu ilo on isompi ilo" -tunne. Ilo ikäänkuin moninkertaistuu, kun se ei ole vain minun hykerreltävänä.

– Ja onhan meillä porukkaa, jotka postaavat, että he eivät missään nimessä lähde rokotushapatukseen mukaan. He haluavat piirtää päinvastaisen kuvan itsestään.

Voiko hehkuttamisella vaikuttaa muiden käyttäytymiseen?

RM: – Nimenomaan. Se on yksi niistä tavoitteista, joilla pyrimme hallitsemaan ympäristöä ja vaikuttamaan toisiin. Että hei, kävin ottamassa rokotteen, täytin velvollisuuteni ja niin on teidänkin syytä tehdä. Ihmisen käyttäytyminen on harvoin viatonta, ja tällä pyritään viestittämään normeja myös muille.

PJ: – Oma hehkutus voi luoda ilmapiiriä, että epäröiväkin voi rohkaistua rokotteen ottoon. Jotkut tekevät sen hyvin tietoisesti: minä kerron, jotta muutkin lähtevät rokotukseen. Siinä on sekin puoli. Melkein kaikessa ihmisten tekemisissä on aina monta puolta.

Rasmus Mannerströmin mukaan rokotepostauksilla halutaan myös vaikuttaa muiden toimintaan. Kuva: Laura Kiuru

Voiko hehkuttamisesta olla jotain haittaa ja saada vaikka negatiivista palautetta?

RM: – Yksilöllisesti voi aiheutua haittaa, jos tutuissa on rokotevastaisia tai -kriittisiä, niin koronahehkutuksella otat etäisyyttä heihin.

PJ: – Negatiivinen palaute kannattaa jättää omaan arvoonsa. Ei kannata lähteä jankkaamaan tai lyömään vastapalloon.

Milloin rokotehehkutusvillitys menee ohi?

RM: – Se päättyy, kun ihmiset on rokotettu. Se ei kestä sen pidempään.

PJ: – Varmaan vielä heinäkuussa kaksikymppiset postaavat, että vihdoin tuli minun vuoroni. Sitten se on ohi, kun Suomessa siirrytään lastenrokotuksiin. Kesän kakkosrokotuksista tuskin enää laitetaan samanlaisia hehkutuksia kuin nyt ja jos tulee kolmas rokotus, niin siitä tulee rutiini ja se arkipäiväistyy. Ei influenssarokotuksistakaan laiteta postausta someen.

Lue lisää:

Koronarajoituksia rikkovia ja heitä paheksuvia ajavat samat ihmislajin syvimmät tarpeet – molempien käytökselle löytyy selitys sosiaalipsykologiasta

Kysyimme käyttäytymistieteilijältä, mitä ihmiset tekevät ensimmäisenä, kun tämä loppuu – rantalomia ostellaan, läheisyyden välttely unohtuu nopeasti