1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronavirus

Sini Lindell ehti saada vakavan koronatartunnan juuri ennen rokotusvuoroaan ‒ MOT seurasi riskiryhmäläisten taistelua koronarokotteista

Eduskunnan oikeusasiamies on saanut poikkeuksellisen suuren valitusryöpyn koronarokotuksista. Myös sairaanhoitajaopiskelija pelkää tartuttavansa potilaita tietämättään ja on huolissaan siitä, rokotetaanko kesäsijaiset.

Koronavirus
Sini Lindell kotonaan.
Sini Lindellin keuhkot ovat yhä huonossa kunnossa koronan jäljiltä. Lindell on tuntenut paljon vihaa ja katkeruutta: miksi juuri hän sairastui?Janne Järvinen / Yle

Toista koronakevättä on hallinnut taistelu koronarokotteista.

Rokotusjärjestystä on muutettu milloin mistäkin syystä: rokotteita ei saatu tarpeeksi tai niitä ei saanut antaa milloin ikäihmisille, milloin nuoremmille. Piikkejä on pistetty eri tahtiin eri puolilla maata.

Jonossa kärvistelleiden mielestä rokotusjärjestys on ollut epäoikeudenmukainen. Eduskunnan oikeusasiamiehen toimistosta kerrotaan MOT:lle, että perjantaihin mennessä oli tullut 127 rokotuksiin liittyvää kantelua. Niistä puolet koskee Astra Zenecan rokotetta. Kymmenet kantelut koskevat rokotusjärjestystä.

Samaan aikaan, kun suomalaiset ovat jonottaneet rokotuksia, hyvin pitkällä oleva suomalainen koronarokotushanke uhkaa kaatua rahapulaan.

Tässä jutussa kerrotaan, millaista kärsimystä, ahdistusta ja vihaa rokotteiden odottaminen on aiheuttanut. MOT seurasi riskiryhmäläisten rokotusten etenemistä pitkin kevättä.

Nuori sairaanhoitajaopiskelija pelkää tartuttavansa viruksen potilaisiin, helsinkiläisnainen sairastuu juuri ennen rokotusta. Syöpäleikkausta odottava taistelee rokotteen itselleen ja vaikeavammainen pelkää kuolevansa koronaan.

50-vuotias Sini Lindell pelkäsi kuolevansa: Tunsin itseni saastaiseksi

Sini Lindell sairaalassa
Sini Lindell pelkäsi kuolevansa, kun joutui sairaalaan koronan takia. Kaksi ensimmäistä viikkoa oli maattava happimaski naamalla vatsallaan tai kyljellään paikallaan.Sini Lindell

Korona eteni helsinkiläisen 50-vuotiaan Sini Lindellin keuhkoihin nopeasti. Viikon sairastamisen jälkeen hän ei pystynyt enää hengittämään.

Oli pakko päästä sairaalaan. Heti.

– Silloin tuli hirveä paniikki, että pääsenkö avaamaan ovea ja kodistani ulos. Tuntuu, että tukehtuu, kun ei pysty vetämään henkeä sisäänpäin, eikä puhaltamaan ulospäin. Keho alkaa vain yskiä, kun yrittää saada happea.

Sairaalassa Lindellin suurin pelko oli, että hän joutuisi teho-osastolle ja hänet kytkettäisiin hengityskoneeseen.

– Näin mielessäni kuvan, jossa olen siellä letkuissa ja ajattelin, etten ikinä selviä tästä enää.

Kaksi ensimmäistä viikkoa hän ei pystynyt itse liikkumaan, vaan häntä käänneltiin kyljelleen ja vatsalleen, jotta keuhkot saisivat happea ja tilavuutta.

– Se oli aika pelottavaa, kun joutui miettimään, näkeekö seuraavaa päivää.

Lisähappea puskettiin happimaskilla keuhkoihin 15 litraa minuutissa.

Koronapotilas ei tietenkään saanut tavata ketään. Hoitajatkin kävivät hoitamassa vain välttämättömät asiat hänen luonaan.

– Minua hoitaneet joutuivat pukemaan kaikki suojavarusteet päälleen, ennen kun he tulivat edes lähelle. Hoitajat eivät koskeneet minuun muulloin kuin oli pakko.

Viikkoa aiemmin Lindelliin iskenyt koronaviruksen brittimutaatio oli tehnyt pahaa jälkeä. Koronajäljittäjien mukaan se oli tarttunut yhdellä ainoalla markettireissulla Itä-Helsingissä.

Sini Lindell lepää sohvalla kotonaan.
Pian kolme kuukautta sairastanut Sini Lindell on vieläkin äärimmäisen väsynyt. Janne Järvinen / Yle

”Jos rokotuksia olisi priorisoitu eri tavalla, en olisi joutunut käymään tätä helvettiä läpi”

Lindell pääsi kotiin sairastamaan kolmen viikon päästä. Kodista on tullut kuin minisairaala.

Joka puolella on astmalääkkeitä, pulloja ja letkuja, lääkkeitä ja piikkejä, joilla hän yhä pistää itseensä verenohennuslääkettä veritulppariskin takia.

Puhe on katkonaista, sillä pelkkä puhuminen on liikaa taudin runtelemille keuhkoille. Vaikka hän pystyy nyt jo vähän istumaan, hengittäminen on vaivalloista.

Lindell istuu parvekkeella keskittyen hitaaseen hengittämiseen.

Tunsin itseni saastaiseksi. Minulla oli se kauhea koronasaasta itsessäni.

Sini Lindell

Pelon lisäksi jo sairaalassa iskivät suru, viha, katkeruus ja häpeä.

Lindell ei lakannut miettimästä, miksi virus oli vallannut juuri hänen kehonsa.

– Tunsin itseni saastaiseksi. Minulla oli se kauhea koronasaasta itsessäni.

Hän soimasi itseään siitä, että hän itse tehnyt jotain väärin, koska juuri häneen iski tauti. Hän oli ollut vuoden etätöissä, ja käyttänyt aina maskia ja käsidesiä. Entä jos hän olikin kosketellut maskia?

– Minkä ihmeen takia minä lähdin käymään siellä kaupassa? Olisi pitänyt pysyä kotona.

Lindellin vuoro varata koronarokotusaika olisi ollut neljä päivää sen jälkeen, kun hän joutui sairaalaan maaliskuun alussa. Hän kuuluu ensimmäiseen riskiryhmään astman takia.

– No totta kai se pistää minut hirveän vihaiseksi. Jos rokotuksia olisi priorisoitu vähän eri tavalla, niin olisin ehtinyt saamaan rokotteen, enkä olisi joutunut käymään tätä helvettiä läpi.

Häpeä ja pelko uudesta tartunnasta

Yli kaksi kuukautta sairastumisen jälkeen Lindell on yhä sairaslomalla. Vain lyhyet piipahdukset kotipihassa onnistuvat.

Hän nukahtelee keskellä päivää, iltaisin päänsärky iskee ja kuume nousee. Maku- ja hajuaisti eivät vieläkään toimi, on vaikeaa syödä.

Lindell onnistui saamaan työterveyshuollon kautta itselleen psykologin apua ja nyt hän käy terapiassa.

– Tämä tauti on ollut paljon hermoja raastavampi kuin olisin ikinä uskonut, hän sanoo nyt.

Apua hän kertoo tarvitsevansa traumaattisen kokemuksen käsittelemisen lisäksi myös siihen, että uskaltaisi lähteä ulos kodistaan, ja alkaa joskus elää normaalia elämää.

Lindell voi saada rokotuksen aikaisintaan syksyllä. Hän pelkää, että sitä ennen hän sairastuu uudelleen.

– Kun olen saanut sen brittimuunnoksen, niin pelkään tietenkin, että saan muutkin muunnokset.

Huhtikuun lopussa Lindell uskalsi käydä ensimmäistä kertaa ulkona sitten helmikuisen, kohtalokkaan markettiressun jälkeen.

19-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Anna-Kaisa Savinainen: ”Pelkään, että tartutan potilaita tietämättäni”

Anna-Kaisa Savinainen
Sairaanhoitajaopiskelija Anna-Kaisa Savinainen pelkää, että virus tarttuu vakavasti sairaisiin potilaisiin. Janne Järvinen / Yle

Nuorta sairaanhoitajaopiskelijaa kylmäsi koko kevään.

Anna-Kaisa Savinaista pelotti, että hän saa koronan ja joutuu astmaatikkona teho-osastolle. Häntä pelotti myös se, että hän levittää virusta tietämättään potilaisiin.

Savinainen oli työharjoittelussa muun muassa sairaalan sisätautiosastolla Kuopiossa.

– Siellä oli potilaita, joilla on heikko vastustuskyky. Sitä miettii, että entäs jos itsellä on korona ja vie sen tietämättään heille. Heillä on alentunut vastustuskyky ja ei tiedä, että selviävätkö he edes hengissä siitä, Savinainen pohtii maaliskuussa.

Vaikka Savinainen ei työskennellyt koronapotilaiden osastolla, taudin uhka oli olemassa myös muilla osastoilla.

– Melkein päivittäin siellä osastolla koronatestejä otettiin. Kyllähän sitä aina miettii, että jos olisi sellaista potilasta hoitanut, että onko siinä voinut altistua. Kyllähän se mietityttää.

Savinainen ei ollut saanut koronarokotusta, sillä vain pitkäaikaisia sijaisuuksia tekevillä opiskelijoilla on oikeus rokotteisiin.

– THL on linjannut, että pitkäaikaisissa sijaisuuksissa saisi koronarokotteen, mutta ei olla kuitenkaan kerrottu sitä, että mikä on pitkäaikainen sijaisuus. Se vähän itseäni mietityttää.

Kyllähän se mietityttää, että viekö sitä tautia paikasta toiseen kesällä varsinkin, jos toimii monessa paikassa lähihoitajana.

Anna-Kaisa Savinainen

Koska rokotteita tuli Suomeen vähemmän kuin piti, muiden kuin koronapotilaita hoitavan henkilökunnan rokotukset oli keskeytettävä helmikuussa.

Rokotteet piti säästää riskiryhmille: ensisijaisesti oli säästettävä ihmishenkiä ja sairaalapaikkoja. Pitkäaikaisen sijaisuuden vaatimus koskee myös koronapotilaita hoitavia, ensiavussa ja vaikkapa ambulansseissa työskenteleviä harjoittelijoita ja sijaisia.

Myös kesätyöntekijät uhkaavat jäädä ilman rokotetta, ellei työsuhteen kesto ylitä kuntien itse asettamaa rajaa.

– Kyllähän se mietityttää, että viekö sitä tautia paikasta toiseen kesällä varsinkin, jos toimii monessa paikassa lähihoitajana.

Hallitus päätti myöhemmin keväällä (siirryt toiseen palveluun), ettei hoitajia rokoteta riskiryhmien jälkeenkään, vaan muun väestön kanssa samaan aikaan, ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorimpaan.

Samalla rokotteita päätettiin kohdentaa alueellisesti enemmän sinne, missä tautitilanne oli pahin.

Rokotusten yhdenvertaisuudesta ja rokotusjärjestyksestä on tehty poikkeuksellisen paljon kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Minusta on vähän erikoista, että aletaan pohtia, rokotettaisiinko alueellisesti, kun ei ole saatu vielä hoitohenkilökuntaakaan rokotettua. Ensimmäisenä pitäisi rokottaa ne, jotka ovat tulilinjalla ennen kuin mietitään sitä, rokotetaanko ihmisiä alueellisesti vai rokotetaanko kaikkia tasatahtiin, Savinainen pohti jo maaliskuussa.

Savinainen sai rokotuksen astmansa perusteella huhtikuun lopulla, kun sairautensa takia riskiryhmään kuuluvia alettiin vihdoin rokottaa Kuopiossa. Savinainen on jo aloittanut ensimmäisen kesätyöjakson terveyskeskuksessa.

Savinainen on huolissaan siitä, että moni muu kesähoitaja jäänee rokottamatta: tällä hetkellä pisimmälle ehtineissä kaupungeissa rokotetaan vasta yli 40‒50-vuotiaita perusterveitä. Kuopiossa rokotusvuorossa ovat vasta yli 60-vuotiaat.

42-vuotiaan vaikeavammaisen Kim Kuosman äiti: Miksi te ette rokottaneet vammaisia, vaikka lupasitte?

Kim Kuosma pyörätuolissa, vierellä Tapio Kuosma ja Christina af Hällström
Kim Kuosman vanhemmat, Tapio Kuosma ja Christina af Hälllström taistelivat vaikeavammaisen poikansa rokotuksen puolesta. Terhi Liimu / Yle

Vaikeavammaisten asumisyksikössä Espoossa oli maaliskuun alussa tapahtunut se, mitä kaikki olivat pelänneet. Korona oli tullut taloon.

Christina af Hällströmin ja Tapio Kuosman 42-vuotiaan pojan, Kim Kuosman luokse ei voinut mennä.

– Yksi hoitaja on saanut koronatartunnan ja nyt koko yksikkö on laitettu karanteeniin ja kaikilta otetaan testi, kertoo järkyttyneenä Kim Kuosman äiti Christina af Hällström.

Kuosma oli välttänyt täpärästi karanteenin, koska sairastunut hoitaja oli vain käväissyt yöllä hänen huoneessaan. Hänen luonaan käytiin kuitenkin ottamassa koronatesti.

Pelko ehti vallata mielen.

– Poikani kyseli tuolla, kuolenko minä nyt, koska karanteeni loppuu ja koska tulee korona. Pelko on suuri. Myös hoitajilla, Af Hällström sanoo.

Vanhemmat olivat ihmeissään ja vihaisia siitä, miksi vaikeavammaisia ei rokotettu ensimmäisenä. Vielä edellisenä keväänä koronaa pidettiin heille niin vaarallisena, että koko asumisyksikkö eristettiin kuukausiksi. Eristyksestä kertoi myös Ylen Spotlight-ohjelma.

Jos THL:n alkuperäinen ehdotus rokotusjärjestyksestä (siirryt toiseen palveluun) olisi toteutunut, Kim Kuosma, muut asukkaat sekä hoitajat olisi rokotettu samaan aikaan ikäihmisten hoivakotien kanssa. Vammaisten asumisyksiköt on jätetty kokonaan pois valtioneuvoston asetuksesta rokotusjärjestyksestä (siirryt toiseen palveluun).

Isä, Tapio Kuosma oli kirjoittanut lukemattomia vetoomuksia saadakseen rokotukset kaikkiin vammaisten asumisyksiköihin.

Poikani kyseli tuolla, kuolenko minä nyt, koska karanteeni loppuu ja koska tulee korona. Pelko on suuri. Myös hoitajilla.

Christina af Hällström

– Olen vedonnut moniin viranomaisiin, poliitikkoihin ja ministeriöihin. En ole saanut mitään vastausta. Viimeksi vetosin tasavallan presidenttiin, jolla on oikeus puhua myös tässä asiassa, sanoo Tapio Kuosma.

Tapio Kuosma sanoi, että jos asukkaat ja henkilökunta olisi rokotettu heti tammikuussa, he olisivat nyt turvassa.

– He ovat juuri ne yhteiskunnan vaikeimmassa asemassa olevia, hän jatkoi.

Rokotus pelottaa: Kuuluu huonoa

Kim Kuosma on puettu siniseen viittaan suojaamaan pyryltä.

Takatalvi on iskenyt juuri tänä maaliskuisena aamuna, kun oli määrä lähteä kävellen Metro Areenalle rokotukseen.

Vanhemmat hakevat poikansa asumisyksikön terassin oven kautta ulos. Kysymykseen “mitä kuuluu”, Kim Kuosma vastaa epäröimättä:

– Huonoa.

Koronan takia ei voi mennä minnekään, eikä tavata kavereita.

Christina af Hällström sanoo, että hänen poikansa ei kestäisi enää eristystä asumisyksikössä. Ensimmäisen koronakevään eristyksen aikana poika sanoi, että olisi parempi kuolla.

Äiti on onnistunut saamaan pojalleen rokotusajan päivystettyään koneella yötä myöten, kun ykkösriskiryhmäläisten nettiajanvaraus Espoossa aukesi.

– Olin hirveän huolestunut, kun hän on todella riskiryhmässä. Hänellä on ollut lukemattomia keuhkokuumeita, hän saa helposti infektioita ja tulee tosi kipeäksi.

Kim Kuosma vapisee nyt lumisateessa kylmyyttään ja jännitystään.

Taksi tulee. Häntä aletaan työntää pyörätuolissaan lumihangessa, karmeassa pyryssä invataksiin. Rokotuspaikka, Metro Areena on reilun kilometrin päässä.

Kim Kuosma pyörätuolissa
Kim Kuosma pelkäsi saavansa rokotteesta vakavan allergisen reaktion. Terhi Liimu / Yle

Stressaavan odottelun jälkeen Astra Zeneca -rokote pujahtaa käsivarteen.

Kim Kuosmaa pelottaa. Hän on aiemmin saanut lääkeaineesta voimakkaan allergisen reaktion, anafylaktisen sokin.

Kim Kuosman kasvoilla valuu hiki ja hän sanoo, että jännittää.

Mitään reaktiota ei kuitenkaan tule, ja invataksi tilataan. Kim työnnetään jälleen autoon läpi tuulen ja tuiskun.

– No on se hieno tunne, ja on sitä vähän uupunut, koska tämä on ollut kyllä valtava, valtava projekti, äiti sanoo.

Kahvihammasta kolottaa.

Kim Kuosma harmittelee, ettei hän pääse kavereiden kanssa kahvittelemaan, koska koko asumisyksikkö on karanteenissa.

Karanteenin jälkeen asumisyksikössä jatkuvat vappuun asti tiukat rajoitukset: vain kaksi asukasta sai olla yhtä aikaa yhteisissä tiloissa.

Espoon kaupunki päätti lopulta rokottaa vammaisten asumisyksiköiden asukkaat ja henkilökunnan parin viikon päästä siitä, kun korona oli jo ehtinyt luikerrella taloon.

Christina af Hällström kertoo, että hänen poikansa on ollut allapäin koko kevään, valoa tunnelin päässä ei ole näkynyt.

Syöpää sairastava 78-vuotias Paula Ollila: Kuka vastaa meidän hengestämme?

Paula Ollila ikkunan ääressä.
Paula Ollila sai kuulla sairastavansa suolistosyöpää, joka piti leikata kiireellisenä. Antti J. Leinonen / Yle

Lääkärin diagnoosi suolistosyövästä oli sokki. Kasvain pitää leikata heti pois.

78-vuotiaan Paula Ollilan veriarvot olivat pudonneet, ja syöpäkasvain oli ehtinyt kasvaa jo muutaman sentin mittaiseksi.

– Edessä on avokirurginen leikkaus, jonka aikana vedetään suolet ulos ja leikataan suolenpätkät pois. Tai sitten tulee avanne, hän sanoo.

Iso ja raskas leikkaus saattaa tulla hetkenä minä hyvänsä.

Sulateltuaan uutista viikonlopun ajan hän tajusi, ettei ole saanut koronarokotusta, ja nyt hän kuului syöpäleikkausjonossa riskiryhmään. (siirryt toiseen palveluun)

– En ollut ajatellutkaan koko rokotusta ennen sitä, Ollila sanoo.

Syövän lisäksi hän pelästyi henkensä edestä: mitä jos hän sairastuu keuhkokuumeeseen leikkauksen jälkeen tai saa toipilasaikana koronatartunnan?

Rokotus pitäisi saada hyvissä ajoin ennen leikkausta, jotta se ehtisi alkaa vaikuttaa. Niin ikään rokotuksen ja leikkauksen välissä pitäisi olla vähintään viikko aikaa.

Alkoi olla kiire.

Mietin tuolloin, että pystyivätkö ne muut pitämään puoliaan, jotka olivat sattuneet minun laillani syntymään väärään aikaan.

Paula Ollila

Ollila oli melkein 79-vuotias, ja tuolloin Ylivieskassa rokotettiin yli 80-vuotiaita. Tutkittuaan kuntayhtymän nettisivuja, totuus valkeni: hänellä ei ole mahdollisuutta saada rokotetta.

Hän oli puoli vuotta liian nuori saadakseen piikin ikänsä puolesta, mutta liian vanha kuuluakseen syöpänsä vuoksi riskiryhmään.

Sairautensa vuoksi riskiryhmään kuuluivat ainoastaan 16‒69-vuotiaat (siirryt toiseen palveluun), ja yli 70-vuotiailla oli oikeus saada rokotus vain iän perusteella, ei sairautensa perusteella.

Iäkkäiden rokotukset olivat kuitenkin viivästyneet, sillä rokotteista oli pulaa ja Astra Zeneca -rokotuksia ei tuolloin saanut antaa ikäihmisille. Astra Zenecaa sai antaa alle 70-vuotiaille riskiryhmäläisille, ja siksi nuoremmat saattoivat ohittaa ikäihmiset rokotusjonossa.

– Silloin minä ajattelin, että miten on mahdollista, että meidät 70‒80-vuotiaat jätetään rokottamatta, hän kertoo.

”He lukevat rokotusjärjestystä kuin piru Raamattua”

Hän tarttui luuriin kello 9 ja jonotti neljä tuntia puhelin kädessään koronarokotusajanvaraukseen.

Hoitaja sanoi, että Ollila ei voi saada rokotetta, koska kuntien täytyy noudattaa THL:n määräyksiä.

Ollilan mukaan hoitaja oli sanonut, että tämä ei ole ensimmäinen ikäryhmänsä edustaja, joka ihmettelee samaa asiaa.

– Mietin tuolloin, että pystyivätkö ne muut pitämään puoliaan, jotka olivat sattuneet minun laillani syntymään väärään aikaan.

Ollila päivittelee byrokratiaa ja sääntö-Suomea.

– Miksi ei voinut tehdä yhtä poikkeusta? He lukevat sitä rokotusjärjestystä kuin piru Raamattua!

Ollila soitti myös THL:n palvelunumeroon ja kysyi kuka vastaa ihmishengistä, jos vakavasti sairaita rokottamattomia kuolee.

– Se on minusta aivan hirveää, että ihmisten hengellä pelataan, hän sanoo.

Ollilaan mukaan myös THL:n puhelimeen vastannut oli sanonut, että Ollila ei ollut ainoa, joka oli ottanut yhteyttä samasta asiasta.

Seuraavaksi uransa virkamiehenä tehnyt Ollila kirjoitti sähköpostia THL:n johtajalle, Mika Salmiselle.

Hän vaati, että THL muuttaa rokotusjärjestystä siten, että myös 70‒80-vuotiaat riskiryhmäläiset saavat rokotteen. Ollilan mukaan rokoterajaus oli mielivaltainen ja että päätöksen syyksi ei riittänyt se, että Suomessa ei ollut sopivaa rokotetta.

Hän vaatii THL:ää myös tekemään kattavan selvityksen rajausten seurauksista.

Ollila päättää kirjeensä sanoihin: “Toivon että olen elossa vielä leikkauksen jälkeen ja vältyn koronalta toipilasaikanani”.

Sitten hän jatkoi soittorumbaa rokotteen saamiseksi. Hän puhui myös kuntayhtymän koronarokotuslinjan hoitajien esimiehille.

Kahden viikon päästä hän sai peruutusajan, joka oli muutamaa päivää aiemmin kuin hänen ikäisiään alettiin virallisesti rokottaa.

Paula Ollila istuu pöydän ääressä kotonaan.
Virkamiehenä uransa tehnyt Paula Ollila ihmetteli miten on mahdollista, että viranomaiset olivat antaneet määräyksen jättää hänet rokottamatta syöpäsairaana ikäihmisenä.Antti J. Leinonen / Yle

”Heikoimpia ei suojeltu, vaikka luvattiin”

Rokotuksen jälkeen Paula Ollila katsoo ensimmäisen kerroksen parvekkeeltaan Kalajoen varrella käveleviä ulkoilijoita. Lumi häikäisee silmiä.

Hän muistelee syöpädiagnoosin saatuaan katselleensa häntä vanhempia, terveitä lenkkeilijöitä, joita jo rokotettiin.

– Muistan kuinka silloin näin hyväkuntoisia, kävelysauvoilla iloisina käveleviä ihmisiä tuolla. Minun kävi suoraan sanoen heitä kateeksi, hän muistelee.

Ylivieskan rouva kaivaa esiin päiväkirjansa, joihin hän on tehnyt merkintöjä koko aikuisikänsä ajan. Jokaiselta päivältä on lyhyt teksti ja sarjakuva puhekuplineen päivän tapahtumista.

Yhdessä kuvassa hän makaa vatsallaan tutkimuspöydällä.

Se oli tuskien päivä.

– Pelkäsin aivan kamalasti. En osaa sanoa missä tilassa olin, mutta ei se mennyt heti oikein jakeluun, Ollila muistelee.

Ylivieskan rouva on piirtänyt kuvat myös niistä piinaavista päivistä, jolloin hän alkoi soitella viranomaisille. Vastaan tulee myös kuva rokotuspäivästä.

Se oli onnen päivä.

– Tuossa on kuva, kun minuun pantiin piikki. Naamalla on hyvin onnellinen ilme. Soitin myös sairaalaan: ei ole estettä ottaa rokotusta nyt. Hurraa!

Joulukuulta löytyy kuva THL:n ja STM:n tiedotustilaisuudesta ‒ ja rokotuspiikistä.

Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että ensin rokotetaan hoitajat ja suurimmassa vaarassa olevat riskiryhmäläiset.

– Eihän se niin sitten mennyt, että heikoimpia olisi suojeltu, hän sanoo.

Ollila sai kutsun leikkaukseen kolme viikkoa rokotuksen jälkeen. Leikkaus oli iso, raskas avoleikkaus. Sairaalassa hän joutui olemaan monta viikkoa.

Ylivieskan rouva on nyt toipumassa kotona, elossa.

Nyt hän lukisi mielellään selvityksen siitä, kuinka moni 70‒80-vuotias sairautensa riskiryhmään kuulunut jäi keväällä ilman rokotusta. Ja menettikö joku henkensä sen takia.

Paula Ollila katsoo ikkunan läpi
Paula Ollila odotti kiireellisenä lähestyvää syöpäleikkausta. Hänen terveydentilansa oli huonontunut nopeasti.Antti J. Leinonen / Yle

Korjattu väliotsikko 11.4. 9.26: kehitysvammainen muutettu vaikeavammaiseksi

Lue myös:

Suomalaisen koronarokotteen kehitys vaarantui – hanke on jäämässä ilman toivomaansa avustusta Business Finlandilta

MOT kertoo suomalaisten rokotushankkeiden rahoituspulasta ja rokotteiden etenemisestä:

MOT kertoo kotimaisen rokotetuotannon vaikeuksista saada rahoitusta sekä suomalaisten peloista ja ahdingosta koronarokotejonossa.