1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turve

Turpeesta aktiivihiiltä jalostavan tehtaan tuotanto on alkamassa Ilomantsissa – korona viivyttänyt hanketta, mutta tuo myös kilpailuetua

Koronapandemia on viivästyttänyt Vapon ensimmäisen aktiivihiilitehtaan valmistumista Ilomantsissa. Toisaalta korona on vahvistanut eurooppalaisen aktiivihiilen kysyntää, kun tuotanto ja toimitukset Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta ovat kangerrelleet.

Turve
kaksi hengitysmaskia pöydällä
Mitä puhtaampaa ilmaa vaaditaan, sitä varmemmin suodattimessa on aktiivihiiltä. Esimerkiksi laadukkaammissa suojamaskeissa aktiivihiili parantaa suodatustehoa. Marja Väänänen / Yle

Vapon ensimmäisellä aktiivihiilitehtaalla Pohjois-Karjalan Ilomantsissa vietettiin aktiivihiilitehtaan avajaisia syyskuussa 2020. Tuolloin yhtiöstä arvioitiin, että tuotanto pääsee käyntiin jo loppuvuonna.

Lokakuussa Vapo kertoi, että tehdas valmistuu loppuvuonna, mutta käynnistys lykkääntyy alkuvuoteen 2021. Syynä oli se, että päälaitteen toimitus ja siihen liittyvä suunnittelu viivästyivät Belgian vaikean koronatilanteen vuoksi.

Monien mutkien jälkeen Vapo Carbonsin liiketoimintajohtajalla Jaakko Myllymäellä on hyviä uutisia Ilomantsista.

– Nyt ollaan käyttöönoton loppuvaiheessa, ihan viikon-kahden päästä päästään aloittelemaan päälaitteen käyttöönottoa ja loppusäätöä, Myllymäki kertoo.

Kun tehdas toimii täysillä, sen pitäisi tuottaa turveraaka-aineesta 5 000 tonnia aktiivihiiltä vuodessa. Vastoinkäymiset vaikuttavat myös ensimmäisen vuoden tuotantoon, joka ei tule yltämään aiemmin arvioituun 4 000 tonniin.

– On varmaan lähempänä 3 000 tonnia, mitä tänä vuonna pystytään tuottamaan, Myllymäki arvelee.

Vapon altiivihiilitehtaan työmaan sydän on valtavan uunin sisältävä rakennus.
Aktiivihiili valmistetaan jalostamalla turvepellettejä masuunissa, joka on valtava uuni. Kuva Ilomantsin tehtaan uunityömaalta vuosi sitten.Tapio Laakkonen / Yle

Laajennuksen ympäristölupaa odotellaan jo kesällä

Työmaan vahvuus on pudonnut alkuvuoden rakentamisvaiheen liki sadasta ihmisestä lähemmäs tuotantovaiheen henkilöstövahvuutta. Tällä hetkellä tehtaan tuotantoa on käynnistämässä noin 15 ihmistä ja muutamia on lisäksi siistimässä laitostyömaata.

Lisää työpaikkoja Ilomantsiin on Myllymäen mukaan luvassa, kun suunniteltu laajennus toteutuu.

– Prosessisuunnittelu on pitkällä ja oletamme, että saamme ympäristöluvan kakkosvaiheelle kesän aikana, liiketoimintajohtaja arvioi.

Laajennus kaksinkertaistaisi aktiivihiilen tuotantomäärän Ilomantsissa.

Päätöksen kakkosvaiheesta Neovaksi nimensä muuttava Vapo pyrkii tekemään vielä tänä vuonna. Edellytys laajennukselle on Myllymäen mukaan se, että yhtiö saa turveraaka-ainetta lähialueelta vähintään 30 vuotta.

Pellettitehdas Ilomantsissa.
Vapo päätyi rakentamaan aktiivihiilitehtaansa Ilomantsiin, koska yhtiöllä oli paikkakunnalla jo pellettitehdas. YLE / Heikki Haapalainen

Energiaturpeen kohtalo ei pelota aktiivihiilen valmistajaa

Kriittinen keskustelu turpeen käytöstä ja päätökset energiaturpeesta luopumisesta eivät Jaakko Myllymäen mukaan vaikuta aktiivihiilen tuotantoon, vaikka senkin pääraaka-aine on turve.

– Tällä hetkellä ei näytä, että pelkoon olisi mitään tarvetta, suhtautuminen on ollut erittäin hyvää. Aktiivihiili on puhdistuskemikaali ja sillä tehdään paljon hyvää ympäristölle ja ihmisten elinolosuhteille, Myllymäki perustelee.

Puhdistusaineena ja erilaisissa suodattimissa käytettävän aktiivihiilen kysyntä kasvaa, kun ympäristövaatimukset kunnille ja yrityksille tiukkenevat.

Turve on pääraaka-aine Ilomantsin tehtaalla, mutta Vapo testaa myös kotimaisen puun soveltuvuutta aktiivihiilen raaka-aineeksi. Tulevaisuudessa jopa puolet aktiivihiililaaduista saattaa olla puupohjaisia.

Turvetuotantoalue Jalasjärvellä. Soista metsää takana.
Vapo tutkii parhaillaan, mistä puulajeista voisi turpeen ohella valmistaa aktiivihiiltä.Elina Niemistö / Yle

Turve paras raaka-aine vaativimpiin tuotteisiin

Vaativimmissa lääketieteen ja ruoan puhdistamiseen tarkoitetuissa tuotteissa turve on paras raaka-aine. Puupohjaiset aktiivihiilituotteet voisivat soveltua esimerkiksi savukaasujen puhdistamiseen.

– Tulemme tekemään Ilomantsissa aktiivihiiltä sekä turpeesta että eri puulaaduista. Siihen sopii erittäin hyvin meidän prosessi, jossa on vahvaa osaamista raaka-aineen esikäsittelyssä, Jaakko Myllymäki kertoo.

Raaka-aineeksi sopivaa biomassaa syntyy sahojen ja metsäteollisuuden sivutuotteena. Lisäksi nopeakasvuista pajua voi Myllymäen mukaan tuottaa vaikka entisillä turvetuotantoalueilla, mistä on jo lupaavia kokeiluja.

– Meillä on ollut tuotantokehityksen tavoitteena, että ensi vuoden alkuun mennessä saisimme ensimmäiset puupohjaiset aktiivihiililaadut markkinoille, liiketoimintajohtaja aikatauluttaa.

Suomalaisyhtiö miettii jo uusia tehtaita ja haluaa, että aktiivihiilituotannossa toteutuisi kilpailuedellytysten tasavertaisuus.

– Että eurooppalaista teollisuutta ei asetettaisi selvästi vaikeampaan asemaan verrattuna pohjoisamerikkalaiseen ja aasialaiseen tuotantoon, liiketoimintajohtaja toivoo.