1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sairaudet

Mikko Viinamäen, 29, opinnot takkusivat, kun yleinen sairaus vei voimat – migreeniä on lääkitty jopa botoxilla, mutta nyt on saatu siihen kehitetty estolääke

Migreeni on merkittävästi elämää haittaava sairaus – erityisesti 15–49-vuotiaiden naisten ikäryhmässä. Vaikka siitä kärsii joka kymmenes työikäinen, vasta vuosikymmenen taitteessa migreeniin on saatu siihen tarkoitettu estolääke.

Kuva: Mårten Lampén / Yle

Helsinkiläinen opiskelija Mikko Viinamäki nousi liukuportaita matkallaan yliopistolle. Samoissa portaissa olleen hajuvesi tunkeutui sieraimiin, ja Viinamäki joutui ottamaan portaat alaspäin ja suuntamaan takaisin kotiinsa.

Päivä oli pelattu, ja kohta se alkaisi: kipu.

Viinamäellä todettiin migreeni jo lapsena, mutta sairaus kroonistui reilu parikymppisenä. Viinamäki oli juuri aloittanut kirjallisuuden opinnot Helsingissä, kun sairaus teki arjesta vaikeaa. Migreenikohtaukset olivat melkein jatkuvia, ja niitä seurasivat jälkioireet, joita Viinamäki kutsuu migreenidarraksi.

Opinnot viivästyivät, kipu vei suurimman osan ajasta.

Ajatukset olivat sumeita, kirjallisuusopiskelijan lukeminen takkusi. Videolla Viinamäki kertoo, miten migreeni vaikutti opiskeluihin.

Viinamäen tavoin monen migreenipotilaan työteho kärsii. Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) migreeni on merkittävästi elämää ja työntekoa haittaava sairaus – erityisesti 15–49-vuotiaiden naisten ikäryhmässä. Moni menettää monta työpäivää (siirryt toiseen palveluun) vuodesta migreenin vuoksi.

Kun noin joka kymmenes työikäinen kärsii migreenistä, Suomessakin puhutaan sadoista tuhansista migreenipotilaista.

– Yhteiskunnan tasolla migreeni on merkittävä sairaus, koska se on niin tavattoman yleinen työikäisten keskuudessa, sanoo neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

Kohtaukset eivät ole kaikilla samanlaisia, ja Viinamäen esimerkki on äärimmäinen, sillä hän sairastaa kroonista migreeniä. Monella migreeni saattaa esiintyä esimerkiksi kerran tai pari kuukaudessa tai vuodessa.

Kyse on joka tapauksessa yleisestä sairaudesta. Silti monet potilaat kokevat syrjintää ja vaikeuksia työelämässä tai opiskeluissa.

Lasten migreeni lisääntyy

Mikko Viinamäki kokee, että migreeni sekoitetaan arkikielisesti päänsärkyyn. Kyse ei ole "vain päänsärystä", vaan pahimmillaan koko toimintakyvyn vievästä sairaudesta. Migreenipotilaiden kivun ja kohtausten määrä on kuitenkin hyvin yksilöllistä.

Migreeniyhdistyksen mukaan migreeni on edelleen alidiagnosoitu, vaikka tietoisuutta onkin lisätty. Se siis tunnistetaan edelleen huonosti, vaikka itse asiassa ongelma on kasvava.

Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan migreenin esiintyvyys lapsilla kasvaa (siirryt toiseen palveluun) vuosikymmenestä toiseen. Tutkimuksissa ei ole tunnistettu kasvulle syitä, joten niitä voidaan vain spekuloida, sanoo neurologian erikoislääkäri Ville Artto.

– Lasten elämä taitaa olla nykyään erilaista kuin silloin 70-luvulla, kun vuorokausirytmi on erilainen ja ulkoleikit ovat saattaneet vaihtua päätteen tai kännykän äärellä istumiseen. Mutta on vain spekulaatiota, että nämä olisivat keskeisiä syitä lasten migreeniin lisääntymisen taustalla.

Mikko Viinamäki sanoo, että kaikilla meistä on jokin ajatus siitä, mitä migreeni on. Sen sijaan hän toivoo lisää ymmärrystä siihen, miten sairaus vaikuttaa työtehoon esimerkiksi ennen ja jälkeen migreenikohtauksen. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Botoxia ja masennuslääkkeitä, kunnes vuonna 2019...

Viinamäen ja monen muun migreenipotilaan elämä helpottui muutama vuosi sitten. Markkinoille saatiin ensimmäiset, migreenin estoon spesifisti tarkoitetut biologiset lääkkeet.

Sitä ennen Viinamäki ehti kokeilla monenlaista. Migreenipotilaille on etsitty helpotusta esimerkiksi verenpainelääkkeistä, epilepsialääkkeistä, masennuslääkkeistä ja jopa hermomyrkky botuliinitoksiinista, eli botoxista.

Näitä Viinamäkikin on kokeillut. Rypyt lähtivät, kipu ei, hän naurahtaa jälkikäteen.

Miksei näin yleiseen sairauteen ole löydetty spesifiä estohoitoa aiemmin? Migreenin syntymekanismi ei vieläkään ole täysin selvä. Uudet lääkkeet perustuvat mekanismeihin, jotka on löydetty 80-luvulla, kertoo erikoislääkäri Ville Artto.

– On hidasta kehittää uusia lääkkeitä. Yrityksen puutteesta ei ole kyse, koska uusien lääkehoitojen kehittäminen on myös bisnestä. Kun on näin yleisestä sairaudesta kysymys, kaiken järjen mukaan yritystä on siellä, missä on paljon potilaita.

Viinamäelle yritettiin vuosien aja etsiä toimivaa estolääkitystä. Apu löytyi kuitenkin vasta biologisista estolääkkeistä, jotka ovat olleet Suomessakin markkinoilla vuodesta 2019. Ne ovat ensimmäisiä lääkkeitä, jotka on kehitetty migreenin syntymekanismia ymmärtämällä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Ensimmäinen estolääke saatiin Suomessakin markkinoille vuonna 2019. Samana vuonna Viinamäki sai lääkityksen, ja elämä mullistui. Kipukohtauksia tulee kuussa enää vain muutama.

Jo seuraavana vuonna, eli vuonna 2020, estolääkitystä käytti Suomessa pari tuhatta potilasta. Lääkkeitä on tullut markkinoille kolme, ja neljättäkin odotellaan.

Estolääkitys harvoin poistaa migreenikohtauksia kokonaan, mutta sen tarkoitus on vähentää kohtausten määrää ja tehdä ne lievemmiksi. Joidenkin potilaiden näkökulmasta lääkkeet ovat mullistaneet migreenin hoidon.

– Sillä on suuri merkitys sille yksilölle, jolla on hyvin aktiivinen migreeni ja uudet lääkkeet toimivat. “Olen saanut elämäni takaisin” -tyyppisiä kommentteja olen paljon kuullut, sanoo erikoislääkäri Ville Artto.

Juttu jatkuu infolaatikon jälkeen.

Uusia estolääkkeitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kaikille sadoille tuhansille migreenipotilaille. Lääkkeet ovat aikuisille, joilla on hyvin aktiivinen tai krooninen migreeni, ja joille perinteisillä estolääkkeillä ei ole saatu hyvää vastetta.

Yksi pistos, joita annetaan noin neljän viikon välein, maksaa yhteiskunnalle satoja euroja. Mutta kalliita ovat myös sairauspoissaolot: Elinkeinoelämän Keskusliitto on määritellyt sairauspoissaolopäivän hinnaksi noin 300 euroa (siirryt toiseen palveluun), joskin tämä luku on jo yli kymmenen vuoden takaa.

– Jos uusilla hoidoilla saadaan sairauspoissaoloja vähennettyä, sehän on meidän kaikkien etu yhteiskunnassa. Jos kuukausittaiset migreenipäivät vähenevät vaikkapa kahdestakymmenestä kolmeen, sitä kautta hoidon myötä voi tulla aika monta työpäivää lisää. Toki tavoitteena on ensisijassa migreenipotilaiden elämänlaadun kohentaminen, ei työtehon lisääminen, Ville Artto sanoo.

Edes kaikki sellaiset potilaat, jotka ovat kokeilleet lääkitystä, eivät kuitenkaan ole saaneet siitä apua, vaan estolääkitys on tepsinyt noin puolella. Se viittaa Artton mukaan siihen, ettei migreenin syntymekanismi ole välttämättä kaikilla sama.

– Tutkittavaa riittää, Artto summaa.

"Tuntuu, että minulla on taas siivet"

Estolääkityksen aloittamisen jälkeen moni asia on helpottunut Mikko Viinamäen arjessa.

Opinnot sujuvat rivakassa tahdissa. Hän voi valvoa pidempään, tehdä suunnitelmia, juoda kahvia. Arkeen tuli lisää aikaan, kun kipu ei enää täytä kalenteria.

– Tuntuu, että minulla on taas siivet. Ennen kivun kroonistumista olen ollut sellainen, että teen vähän enemmän kuin jaksaisin. Kun se loppuu kuin seinään, katoaa suuri osa siitä, mistä olen saanut iloa ja sisältöä elämääni.

– Palkitsevin ajatus oli, että se ei ollut oma vikani, vaan se oli sairaus. Se ei johtunut laiskuudesta tai tyhmyydestä vaan siitä, että kipujen kanssa ei pysty edistämään opintoja.

Videolla Viinamäki kertoo, miten estolääkkeet ovat muuttaneet hänen elämänsä.

Otsikkoa täsmennetty 15.5.2021 klo 14:07. tiedolla, että migreeniin on nyt saatu siihen kehitetty estolääke. Estolääkkeinä on aiemmin käytetty muihin sairauksiin kehitettyjä lääkkeitä. Käyttöön tulleet ovat ensimmäiset biologiset, migreeniin spesifisti kehitetyt lääkkeet.

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue seuraavaksi:

Migreenin perussyy löytyy genomeista ja uudelta lääkkeeltä odotetaan paljon – Kysyimme 10 kysymystä migreenistä

Kivunhoidossa ja potilaan kohtaamisessa on yhä parannettavaa