1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Analyysi: Koronarokotteiden patenteista luopuminen sai rytinällä vihreää valoa – Helpottuuko globaali rokotepula?

Yhdysvallat ja EU ovat viimein avanneet oven sille, että koronarokotteiden patentteihin tehdään höllennyksiä. Globaali rokotepula saattaa helpottua, mutta se tapahtuu valitettavalla viiveellä, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Elli-Alina Hiilamo.

Rokotteet
Suojapukuun pukeutunut yöntekijä testaa rokotevalmistuksen prosesseja Biontechin tehtaalla Saksan Marburgissa
Työntekijä testasi mRNA:n valmistusprosesseja koronarokotetta varten Biontechin tehtaalla Saksan Marburgissa maaliskuussa.Stella Pictures / AOP

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia.

Näin Yhdysvaltojen kauppaedustaja Katherine Tai totesi keskiviikkona, kun hän ilmoitti Yhdysvaltojen tukevan koronarokotteiden patenttien luopumista. Yhdysvaltojen ilmoituksesta syntyi ketjureaktio. Myös Uusi-Seelanti on sen jälkeen ilmaissut tukensa ja Euroopan unioni kertonut olevansa valmis keskustelemaan asiasta Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

Kyse on merkittävästä suunnanmuutoksesta. Yhdysvallat ja EU ovat perinteisesti puoltaneet vahvaa patenttijärjestelmää. Ne ovat myös aiemmin vastustaneet Intian ja Etelä-Afrikan jo lokakuussa tekemää esitystä immateriaalioikeuksien tilapäisestä höllentämisestä ja blokanneet sen etenemisen kauppajärjestössä.

Yksi syy suunnanmuutokseen on se, että Yhdysvallat ja EU ovat edenneet omissa rokotuksissaan. Ne alkavat katsoa rokotetilannetta globaalista näkökulmasta, kun koko ajan suurempi osa maiden omista kansalaisista on saanut rokotteen.

Nyt Yhdysvallat ja EU ovat viimein avanneet oven sille, että koronarokotteiden patentteihin ja mahdollisesti myös muihin niihin liittyviin immateriaalioikeuksiin tehdään tilapäisiä muutoksia. Tämä on merkittävä uutinen ja globaali rokotepula saattaa helpottua. Se tapahtuu kuitenkin valitettavalla viiveellä ja todennäköisesti epäsuoralla tavalla. Jo pelkkä tieto mahdollisista patentteja koskevista pakkotoimista voi nimittäin toimia pelotteena, ja saada lääkeyhtiöt jakamaan lisenssejä ja tietojaan avokätisemmin.

Neuvottelujen eteneminen vie aikaa

Neuvottelut Etelä-Afrikan ja Intian esityksestä ovat edenneet WTO:ssa hitaasti ja ne ovat vielä hyvin kesken.

Alkuperäistä esitystä muokataan nyt sellaiseksi, että esitys voi saada yksimielisen kannatuksen WTO:n jäsenmaiden keskuudessa. Tässä voi mennä aikaa. Ja vaikka esityksestä lopulta löytyisi yksimielisyys, aikaa vaaditaan myös tietotaidon, teknologian ja osaamisen jakamisessa sekä mahdollisten uusien tuotantolaitosten pystyttämisessä.

Yhdysvallat ja EU ovat jo viivytelleet patenttikysymyksen kanssa eikä ole odotettavissa, että esityksen käsittelyvauhti kiihtyisi. Sillä on hintansa.

Intian nopeasti kammottavaksi muuttunut virustilanne on jälleen osoitus siitä, miten äkkiä koronavirus voi romahduttaa terveydenhuoltojärjestelmiä. Kun globaali rokotekattavuus uupuu todennäköisesti vielä muutamia vuosia, herää kysymys: Missä maassa vastaava pääsee tapahtumaan seuraavaksi?

Patenttijärjestelmä on lääketeollisuuden kruununjalokivi

Tällä hetkellä koronarokotteiden valmistaminen on muutamien lääkeyhtiöiden käsissä. Lääketeollisuuden mielestä immateriaalioikeudet eivät kuitenkaan ole tuotannon tulppa. Ongelmia alan mielestä aiheuttaa niiden sijaan tuotantokapasiteetin rajallisuus ja osaamisen puute.

Yrityksiä on jo pandemian alussa kannustettu vapaaehtoisesti jakamaan tietoa ja teknologiaa sekä myöntämään lisenssejä rokotteiden valmistamiseen. Maailman terveysjärjestö WHO perusti tätä tarkoitusta varten yhteistyöfoorumin viime vuonna.

Yritykset eivät kuitenkaan ole halunneet osallistua tähän. Siksi asiaa on pyritty edistämään oikeusteitse, lääketeollisuuden immateriaalioikeuksiin keskittynyt juristi Ellen ‘t Hoen sanoi Ylen maanantaina julkaisemassa jutussa.

Nyt kun Yhdysvallat ja EU ovat näyttäneet vihreää valoa tilapäisille patenttijärjestelmän höllennyksille, lääkeyhtiöt saattavat kuitenkin muuttaa suhtautumistaan vapaaehtoisiin järjestelyihin.

Lääkeyhtiöille patenttijärjestelmä on kruununjalokivi, jota tulee suojella kaikin keinoin. Siksi lääketeollisuus tarttuu mieluummin vapaaehtoisiin järjestelyihin ja on todennäköisesti jatkossa aiempaa halukkaampi jakamaan lisenssejä, teknologiaa ja tietotaitojaan.

Tämä voisi lievittää köyhien maiden rokotepulaa, jolloin ei välttämättä olisi niin suurta perustetta puuttua immateriaalioikeuksia koskevaan TRIPS-sopimukseen. Globaalin rokotejakelun ei kuitenkaan pitäisi olla yhtiöiden vapaaehtoisuuden varassa. Järjestely ei olisi kestävä vaan seuraavan globaalin terveyskriisin iskiessä kamppailtaisiin jälleen samojen ongelmian äärellä.

Kävi WTO:ssa käsiteltävälle esitykselle miten tahansa, lääketeollisuuden patenttijärjestelmä on jo suurien muutospaineiden keskellä.

1990-luvulla HIV-epidemia synnytti laajan keskustelun lääkkeiden saatavuusongelmista. Tämän seurauksena patenttijärjestelmää muutettiin lopulta joustavammaksi.

Koronaviruspandemia on vastaavanlainen koetinkivi.

Turun yliopiston kauppaoikeuden professori Tuomas Mylly ja Tampereen yliopiston kansainvälisen terveyspolitiikan professori Meri Koivusalo arvioivat aiemmin Ylelle, että pandemia tulee hyvin todennäköisesti jättämään jälkensä lääkealan immateriaalioikeuksia koskeviin sopimuksiin.

– Lääketeollisuuden keskittymisen ja patenttijärjestelmän ongelmat on tiedetty jo pitkään. Elämme nyt aikaa, jolloin katsotaan, milloin kynnys ylittyy ja kuinka pitkään lääketeollisuus voi pitää tämän niille suotuisan järjestelmän, Koivusalo arvioi.

Lue myös:

Rikkaiden ja köyhien maiden rokotustahdin välille on revennyt kuilu, ja osasyynä ovat patentit – professori ennakoi muutoksia keskittyneelle lääkealalle