1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ylivelkaantuminen

Positiivinen luottotietorekisteri käyttöön ja maksuhäiriömerkintöjen säilytysajat lyhyemmiksi – näillä seitsemällä keinolla hallitus aikoo torjua ylivelkaantumista

Hallitus aikoo muun muassa helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä, nopeuttaa yrittäjien uutta alkua ja lyhentää maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja.

Monien ylivelkaantumisen vähentämiseen tähtäävien toimenopiteiden valmistelu on jo pitkällä. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä, ja kotitalouksien talousongelmat ja velkaantuneisuuden lisääntyminen huolestuttavat. Samaan aikaan koronapandemia on vienyt lukemattomat yritykset taloudelliseen ahdinkoon ja ajanut yrittäjät ahtaalle.

Miten velkaongelmille saataisiin stoppi?

Viime viikolla päättyneessä puoliväliriihessä hallitus sopi useista toimista ylivelkaantumisen torjumiseen. Torstaina oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli tiedotustilaisuudessa seitsemän toimenpidettä, jolla haastavaan tilanteeseen aiotaan tarttua.

1. Positiivinen luottotietorekisteri käyttöön vuonna 2024

Positiivisella luottotietorekisterillä tarkoitetaan tietokantaa, josta luotonantajat voisivat reaaliaikaisesti nähdä luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot.

Näin luotonantajalla olisi paremmat mahdollisuudet arvioida lainanhakijan luottokelpoisuutta verrattuna nykyjärjestelmään, jossa luotonantaja saa tiedot vain mahdollisista maksuhäiriöistä.

Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) positiivinen luottotietorekisteri vähentäisi ylivelkaantumisen riskiä, parantaisi kuluttajien asemaa markkinoilla ja lisäisi rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Rekisteriä on valmisteltu työryhmässä, jonka mietintö on tällä hetkellä lausuntokierroksella. Tavoite on, että hallituksen esitys asiasta tulisi eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä, ja rekisteri otettaisiin käyttöön vuoden 2024 keväällä.

2. Maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja lyhennetään

Yleisimpien maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja halutaan lyhentää. Luottotietolakia muutettaisiin siten, että maksuhäiriömerkintä poistuisi kuukauden sisällä siitä, kun velka on maksettu. Jatkossa uusi maksuhäiriömerkintä ei myöskään pidentäisi aikaisempien merkintöjen kestoa.

Tällä hetkellä maksuhäiriömerkintä näkyy tiedoissa vähintään kahden vuoden ajan, vaikka velka olisi jo maksettu. Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä tai -merkintöjä. Ne voivat vaikeuttaa esimerkiksi vuokra-asunnon tai kotivakuutuksen saamista.

Tämä uudistus halutaan käyttöön jo ennen positiivista luottotietorekisteriä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana.

3. Velkajärjestelyyn pääsyä ja yrittäjien uutta alkua helpotetaan

Velkajärjestelylakia halutaan muuttaa niin, että yrittäjien pääsy velkajärjestelyyn helpottuu ja uuteen alkuun pääseminen nopeutuu.

Velkajärjestelyyn pääsisi jatkossa velallisen taloudellisen tilanteen vakiintumattomuudesta huolimatta. Aikaisempi velkajärjestely ei myöskään olisi pysyvä este uuteen velkajärjestelyyn pääsemiselle.

Lisäksi velkajärjestelyyn voisi jatkossa myös hakea konkurssimenettelyn vaiheesta riippumatta.

Lakimuutoksia valmistellut työryhmä ehdottaa myös muun muassa tasokorotusta velalliselle elinkustannuksia varten jäävään rahamäärään ja maksuohjelman keston lyhentämistä nykyisestä viidestä vuodesta kolmeen vuoteen myös siinä tilanteessa, ettei velallisella ole maksuvaraa.

Yrityssaneerauslakiin puolestaan ehdotetaan luotavaksi uusi varhainen saneerausmenettely, johon velallinen voisi hakeutua uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella.

Velkajärjestely- ja yrityssaneerauslainsäädännön uudistuksia on valmisteltu kahdessa työryhmässä. Velkajärjestelytyöryhmän esitys on lausuntokierroksella, ja muutosten ehdotetaan tulevan voimaan ensi kevään aikana.

Lue myös:

Kannattaako velat päästää ulosottoon? Mitä velkajärjestely käytännössä merkitsee? Älä jätä velkoja hoitamatta

4. Yrityssaatavien perintäkuluille enimmäismäärät

Lakia saatavien perinnästä halutaan muuttaa niin, että yrityssaatavien perintäkuluille asetettaisiin enimmäismäärät.

Laki määrää, kuinka suuria kuluja yritys voi periä tavallisilta kuluttajilta, jos laskut ovat jääneet maksamatta. Nyt vastaava katto asetettaisiin myös yrityssaataville.

Useat yritykset ovat koronapandemian aikana joutuneet maksuvaikeuksiin, ja laskujen ja velkojen maksun viivästymisestä aiheutuvat perintäkulut ovat voineet pahentaa tilannetta.

Yrityssaatavien perintään on jo tehty väliaikaisia rajoituksia koronapandemian aikana, mutta nyt oikeusministeriössä valmistellaan pysyviä muutoksia lakiin.

Asian valmistelutyö on käynnissä oikeusministeriössä, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän vuoden loppupuolella.

Lue myös:

Saitko perintäkirjeen? Ennen kuin maksat, tarkista nämä 7 asiaa

5. Ulosottovelallisten asemaan parannuksia

Pienituloisten ulosottovelallisten asemaa halutaan parantaa joko korottamalla ulosoton suojaosuutta vähintään takuueläkkeen tasolle tai muulla vähintään yhtä tehokkaalla toimenpiteellä. Suojaosuus on velalliselle elämiseen jätettävä rahamäärä, jota ei voi ulosmitata.

Lisäksi arvioidaan ulosottovelan lopullisen vanhentumisajan lyhentymistä.

Vuonna 2020 ulosottoon tuli vireille 3,3 miljoonaa asiaa, ja velallisista 516 000 oli luonnollisia henkilöitä.

Asiaa koskevan selvityksen on tarkoitus valmistua toukokuun loppuun mennessä, minkä jälkeen arvioidaan jatkotoimia.

Pikavippien ja muiden kulutusluottojen sääntelyyn halutaan muutoksia. Kuva: Tiina Jutila / Yle

6. Pikavippien sääntelyn tiukennuksia selvitetään

Pikavippien ja muiden kulutusluottojen sääntelyyn aiotaan tehdä muutoksia.

Pikavippisääntelyä on tiukennettu viimeksi vuonna 2019, jolloin asetettiin kulutusluottojen 20 prosentin korkokatto ja enimmäismäärä vuosittaisille lainanhoitokuluille.

Koronapandemian aikana tiettyjen kulutusluottojen korkokattoa on väliaikaisesti laskettu 10 prosenttiin ja lisäksi on asetettu suoramarkkinointikielto. Väliaikainen sääntely on voimassa syyskuun loppuun, ja sen jatkosta päätetään lähiaikoina.

Lisäksi tavoitteena on ennen kesää asettaa työryhmä selvittämään pysyviä muutoksia kuluttajaluottosääntelyyn. Työryhmä arvioisi muun muassa kuluttajaluottojen enimmäiskoron mahdollista pysyvää madaltamista sekä markinoinnin rajoittamista.

Lue myös:

Yllättävä muutos velkaneuvonnassa – hyvätuloiset velkaantuvat pikavipeistä: "Pariskunnan vuosiansio on 90 000 ja silti on voinut päätyä ulosottoon"

Kulutusluottojen uusi muoto voi johtaa yllättäviin vaikeuksiin – katso, miten “halpa korko” voi muuttua isoksi rahamenoksi

7. Talousosaamista vahvistetaan

Suomalaisten talousosaamista halutaan parantaa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ymmärtäisi talousosaamisen tärkeyden omassa elämässään ja pystyisi tekemään oman taloudenpitonsa kannalta hyviä päätöksiä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi talous- ja velkaneuvonnan yhteyteen perustetaan uusi monipaikkainen toiminto koordinoimaan kansalaisten talousosaamisen parantamista.

Tällä hetkellä ehdotus Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi on lausuntokierroksella. Tavoitteena on edistää asiaa vuoden 2022 alussa.

Lue myös:

En pysty maksamaan laskujani, mitä teen? Takuusäätiö saa ennätysmäärän neuvontapyyntöjä koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneilta

Suomen Pankki on huolissaan asuntovelallisista – asuntolainat ovat pidentyneet ja niiden maksajat ovat entistä velkaisempia