1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hiilineutraalius

Hallitus lykkäsi turvetta vastaavat ilmastopäästöt vähennettäväksi maataloudesta ja liikenteestä, ja se on hankala ja kallis tapa

Maatalouden ja liikenteen päästöt ovat vähentyneet hitaammin kuin tavoitteet edellyttäisivät. Nyt niistä pitäisi vähentää vielä aiempaakin enemmän, sillä hallitus päätti siirtää turpeen saamasta jatkoajasta syntyvät päästöt taakanjakosektorille.

Maatalouden päästöt vähenevät viimeistään ruokateknologian murroksen myötä, kun proteiinin tuottamiseen ei tarvita enää eläimiä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Hallituksen päätös tukea turpeen energiakäyttöä lisää haastetta maatalouden ja liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisessä entisestään.

Hallitus päätti viime viikolla, että turpeen energiakäyttö saa jatkoaikaa veroedun avulla. Sen turvin erityisesti pienet lämpövoimalat voivat jatkaa turpeen polttamista kauemmin.

Keskustan vaatimuksesta tehty ratkaisu on ristiriidassa hallituksen ilmastotavoitteiden kanssa, sillä turpeen käytön jatkumisesta syntyy päästöjä.

Arviot päästövaikutuksesta vaihtelevat, mutta ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) kertoi budjettineuvottelujen jälkeen päätöksen lisäävän päästöjä noin 0,11–0,57 miljoonaa hiilidioksiditonnia.

Lisäpäästöjen määrää on pidetty pienenä hintana hallituksen koossa pysymisestä pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen.

Ongelmallisen päätöksestä kuitenkin tekee, että päästöt päätettiin samalla siirtää vähennettäväksi niin sanotulla taakanjakosektorilla.

– Jos nyt mennään pienimmän päästöarvion mukaan, sillä ei suurta vaikutusta. Mutta jos puhutaan puolesta miljoonasta tonnista hiilidioksidia, se on jo kolmasosa liikenteen päästövähennystavoitteesta, Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastoasiantuntija Matti Kahra arvioi hallituksen ratkaisua.

Hän sanoo, että päätös muistuttaa peiton vetämistä edestakaisin: päästötaakka ei katoa vaan siirtyy toiseen paikkaan.

Päätös tarkoittaa käytännössä, että muun muassa liikenteestä ja maataloudesta täytyy vähentää vielä aiempaakin enemmän.

Molemmissa päästöt ovat toistaiseksi vähentyneet selvästi hitaammin kuin päästökauppasektorilla, johon turpeen ja muun energiantuotannon päästöt kuuluvat.

Päästökauppasektorin päästöt vähenivät lähes neljänneksellä vuosina 2014–2019, kun taakanjakosektorilla on samassa ajassa vähennetty vain noin kuusi prosenttia.

Esimerkiksi toissa vuonna koko energiasektorin päästöt putosivat jopa kahdeksan prosenttia turpeen ja kivihiilen polton vähenemisen vuoksi. Samana vuonna maatalouden päästöt vastaavasti kasvoivat hieman.

Energian tuotanto ja käyttö kattaa Suomen kokonaispäästöistä yli 40 prosenttia. Maatalous, liikenne, jätehuolto ja talojen erillislämmitys vastaavat karkeasti noin puolesta.

Kaikkiaan päästöjä syntyy vuodessa reilut 53 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Arviot perustuvat vuoden 2019 kasvihuonekaasuinventaarioon.

Päästökaupasta on tullut poliitikkoja tehokkaampi vähentäjä

Turpeen päästöt ovat laskeneet rajusti juuri päästökaupan ansiosta. Syy tuotannon nopealle romahtamiselle on päästöoikeuden hinta, joka on noussut viime aikoina voimakkaasti.

Viime viikolla rikkoutui jopa uusi ennätys, kun hiilidioksiditonnin hinta nousi 50 euroon (siirryt toiseen palveluun). Aiemmin päästökauppaa on moitittu tehottomaksi liian matalan hintatason vuoksi.

Hallituksen turvepäätöksen taustalla on nopea muutos, jota on pidetty turvealan kannalta epäreiluna.

Kahra huomauttaa, että energiateollisuus on jo vuosia painottanut turpeen käytön loppuvan itsestään juuri päästökaupan myötä.

Hänen mukaansa päästökauppasektorin tehokkuus piilee juuri siinä, että tonttia hoitavat yritykset, jotka maksavat päästöoikeuksista ja sopeuttavat toimintaansa hinnan mukaan.

– Kun päästökaupan hinta nousee, yritykset reagoivat heti. Se on vahva kannustin, kun yritykset laskevat liiketoiminnan kannattavuutta.

Taakanjakosektorilla päästöistä käydään sen sijaan poliittinen vääntö. Päästöjen vähentäminen on myös päästökauppasektoria kalliimpaa, ja laskun maksavat yritysten lisäksi veronmaksajat.

Esimerkiksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa on aiemmin arvioinut hiilidioksiditonnin hinnaksi taakanjakosektorilla jopa 150 euroa.

Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastoasiantuntija Matti Kahra. Kuva: Marjo Koivumäki / EK

Hiilineutraalius etenee, mutta vaikeat päätökset edessä

Vaikka Suomen tavoite hiilineutraaliudesta etenee hyvin, edessä on syksyllä vakeita päätöksiä.

Ilmastopaneeli arvioi hallituksen budjettineuvotteluiden yhteydessä, että päästöt ovat vähentyneet nopeammin kuin hiilineutraaliustavoite edellyttää ja niin sanottu päästökuilu on pienentynyt.

Kuilu tarkoittaa päästöjä, joiden vähentämisestä ei ole joko sovittu tai suunnitelma on vasta alustava. Kun hallitus aloitti, kuilu oli 11,8 miljoonaa tonnia. Nyt kuilu on supistunut 6,8 miljoonaan tonniin.

Hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 edellyttää, että päästöt saisivat olla 21,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi muutettuna. Määrä on sama, joka metsien muodostaman hiilinielun pitäisi sitoa.

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on laadittu fossiilittoman liikenteen tiekartta, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen viime viikolla. Se sisältää toimenpiteitä sähkö- ja kaasuautojen lisäämiseen sekä muun muassa kevyen liikenteen edistämiseen.

Liikenteen päästöjen pitäisi puolittua vuoteen 2030 mennessä. Asiantuntijat eivät usko, että tavoitteeseen päästään nyt päätetyillä, tukiin ja kannusteisiin perustuvilla toimilla.

Edessä onkin todennäköisesti poliittinen vääntö polttoaineveron korotuksesta syksyllä. Verotukseen liittyvistä ehdotuksista on määrä keskustella vielä keväällä.

Liikenteen valopilkku on sähköautojen määrän kasvu. Se on toistaiseksi ylittänyt kaikki ennusteet.

Traficomin tilastojen mukaan sähkökäyttöisiä henkilöautoja oli liikennekäytössä maaliskuuhun mennessä reilut 65 000.

– Määrä on kolme kertaa enemmän kuin edellisen hallituksen asettama tavoite, Kahra sanoo.

Tiekartassa tavoite on, että liikenteessä olisi vuonna 2030 noin 700 000 sähköautoa.

Maataloudessa edessä samanlainen murros kuin turpeessa

Matti Kahra näkee liikennettä suurempana huolena maatalouden päästöt.

Maataloudesta taakanjakosektorille kuuluvat kotieläinten ja peltojen lannoituksesta syntyvät päästöt. Esimerkiksi pellon raivaamisesta taas tulee päästöjä, jotka lasketaan metsäkatona niin sanotulla maankäyttösektorilla.

Erityisesti turvepeltojen raivaaminen on merkittävä päästölähde. Tutkijat pitävät turvepeltojen päästöjen vähentämistä (siirryt toiseen palveluun) helppona ja nopeana keinona, mutta toimiin ei ole toistaiseksi ryhdytty.Heidän mukaansa turvepelloilla saataisiin aikaan saman kokoluokan päästövähennykset kuin hallituskriisin keskiössä olleella turpeenpolton alasajolla.

Kotieläintalouden haaste on, että päästöt koostuvat pääosin muusta kuin hiilidioksidista; lehmien märehtimisestä syntyvästä metaanista ja peltojen lannoituksesta tulevasta typpioksiduulista.

Erityisesti metaanipäästöt kytkeytyvät suoraan siihen, että kuinka paljon Suomessa on kotieläimiä.

– Kotieläinten metaanipäästöjen vähentäminen on aidosti hankalaa, sanoo myös ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

Ruokatuotannon murros on kuitenkin muuttamassa alaa perustavanlaatuisesti. Asenteiden muutos näkyy jo kasvisruoan suosion lisääntymisenä, mutta vielä suurempi käänne on proteiinin valmistus teollisissa, bioreaktoreita hyödyntävissä tehtaissa.

– Ruuan tuotannosta tulee teknologiaa, enää ei kasvateta eläimiä. Kuinka hyvin olemme valmistautuneita siihen, Kahra kysyy.

Ollikaisen mukaan ilmastopolitiikka ei ole ulottunut maatalouteen tavalla, joka edesauttaisi maatalousyrittäjien sopeutumista tulevaan.

Hän pelkää, että jos alalla ei aloiteta ennakointia, edessä voi olla yhtä hallitsematon syöksy kuin turvealalla nyt on nähty. Hänen mukaansa turvekeskustelu osoitti, että alalla tullaan jäljessä. Esimerkiksi korvaajaa kuivikkeena tai kasvualustana käytetyn turpeen tilalle ei ollut etsitty.

– Olisi tärkeää, että toimista tulisi jollain tavalla jokaisen maatalousyrittäjän arkista työtä, koska silloin edunvalvonta ja innovointi toimisivat.

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Kuva: Antti Haanpää / Yle

EU:n tavoitetta Suomi ei edes saavuta

Taakanjakosektorin päästöjen vähentämisestä laaditaan parhaillaan niin sanottua keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa, joka perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Lisäksi valmistellaan ilmasto- ja energiastrategiaa, josta on päätetty hallitusohjelmassa.

Molemmissa listataan kansalliset ohjaustoimet, joilla Suomi saavuttaa hiilineutraalisuuden 2035 mennessä.

Suomen oman hiilineutraalisuustavoitteen rinnalla kulkevat myös EU:n päästövähennystavoitteet.

EU on asettanut jäsenmailleen sitovat päästövähennystavoitteet taakanjakosektorille. Suomen tavoite on 39 prosentin vähennys vuoden 2005 päästöihin verrattuna.

Ilmastosuunnitelman työstämiseen osallistuva teknologian tutkimuskeskus VTT on jo arvioinut, että Suomi ei todennäköisesti saavuta EU:n tavoitetta.

Tavoite tulee lisäksi kiristymään, sillä EU päätti hiljattain nostaa vuoden 2030 päästövähennystavoitetta 40 prosentista 55 prosenttiin.

Kiristyksen vaikutuksista taakanjakosektorin tavoitteisiin ei ole vielä tietoa.

VTT julkaisee lähiviikkoina laskelmat siitä, miten lähelle hiilineutraaliutta Suomen nykyisillä päästövähennyssuunnitelmilla päästään. Ilmasto- ja energiastrategia annetaan eduskunnalle ensi syksynä.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin 11.5. klo 23 saakka.

Juttua korjattu 11.5. klo 10.20: Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa laaditaan taakanjakosektorin päästöjen vähentämisestä. Ilmasto- ja energiastrategia taas kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt; taakanjakosektorin lisäksi myös päästökauppa- ja maankäyttösektorin päästöt.

Lue lisää:

Näin asiantuntijat arvioivat hallituksen kovaa liikenteen päästövähennystavoitetta – "Fossiilisten polttoaineiden kulutus pitäisi puolittaa"

Turvepelloilla piilee mahdollisuus helppoihin ja nopeisiin päästövähennyksiin, mutta uudet maataloustuet eivät tällaisiin ilmastotoimiin kannusta

Ilmastoministeri Mikkonen: Turvealan rajun murroksen ennakoinnissa epäonnistuttiin

Metsäkato aiheuttaa merkittäviä ilmastopäästöjä, mutta Suomi haluaisi ohittaa omansa EU:ssa – Tutkimusprofessori: "Vastuutonta"