1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. graffitit

Oululaiset huolestuivat maineikkaan “Paska kaupunni” -graffitin kohtalosta, kun teoksen naapuritalo sai purkutuomion – mutta voiko seinämaalausta suojella?

Graffititutkijan mukaan Oulun keskustan Paska kaupunni -maalaus on ainutlaatuinen ennen kaikkea pitkän historiansa takia. Seinäkirjoitus peitetään maalikerroksella tasaisin väliajoin, mutta aina se palaa paikalleen. Nyt graffitin naapuritalo aiotaan purkaa.

Valkealinnan talon seinäkirjoitus paskakaupunni.
Katso videolta kokoelma eri vuosien Paska kaupunni -graffiteja.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Mitä suomalaiselle katutaiteelle kuuluu nyt? Haastattelussa 29-vuotias helsinkiläinen graffititaiteilija Viv Magia eli Viivi Vierinen. Vuosituhannen vaihteen nollatoleranssia kommentoi väitöstutkija Kai Ylinen. Toimittajana Jani Aarnio.

Oulun keskustassa Uusikatu 22:n kohdalle kirjoitettu graffiti on sitkeä ilmiö. Sitä on vuosien varrella pyyhitty, hinkattu ja maalattu, mutta aina se on siihen takaisin tullut.

Kyse on seinään joskus 1980-luvulla ensi kertaa maalatusta PASKA KAUPUNNI -graffitista.

Graffiti ilmestyi Uudenkadun varrella olevan talon seinään samoihin aikoihin, kun Kauko Röyhkä & Narttu julkaisi singlen Paska kaupunki. Yleisen tulkinnan mukaan juuri se inspiroi myös graffitin tekijöitä.

Näin sitkeästi elävä graffiti on poikkeuksellinen, sanoo Kai Ylinen, joka viimeistelee väitöskirjaansa graffiteista Jyväskylän yliopistoon.

– En Suomesta toista esimerkkiä keksi.

Ylisen mukaan graffitin pitkä historia tekee siitä erityisen ainutlaatuisen.

Koska seinämaalaus on säilynyt kaupunkikuvassa jo niin pitkään, on välillä heitetty ilmaan myös ajatuksia sen suojelemisesta.

Varsinaista suojeluesitystä ei ole tehty, mutta esimerkiksi Oulun yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka on pohtinut graffitin olevan suojelemisen arvoinen ilmiö. Laukka on itsekin vuosien varrella esitellyt seinäkirjoitusta useaan otteeseen muun muassa Ylen ohjelmissa.

Lisää aiheesta Ylen Elävässä arkistossa: Paska kaupunni on töherrystä suurempi

Koska graffitista ei ole tunnuttu pääsevän eroon, on sen suojaamista pohdittu aiemmin myös taloyhtiössä. Harkinnan jälkeen ajatuksesta luovuttiin.

– Hyvin todennäköisesti graffiteja olisi sitten piirrelty sen alkuperäisen graffitin suojaksi laitettuun muoviin tai lasiin, kertoo kiinteistö Valkealinnan isännöitsijä Mika Tihinen.

Nykyisin kiinteistöyhtiö maalauttaa seinän keskimäärin kolmen kuukauden välein, ja pian sen jälkeen paikalle ilmestyy siististi kirjoitettu teksti: Paska kaupunni.

Tihisen mukaan teksti pysyy seinässä yleensä noin kuukauden. Sitten päälle töhritään lisää tekstiä tai sitä muunnellaan.

Oulussa oleva seinäkirjoitus Paska kaupunni
Graffititeksti Oulun Uudellakadulla Valkeassa seinässä.
Paska kaupunni -graffitista on vuosien varrella nähty useita eri muunnoksia. Alkuperäisessä asussa teksti ilmestyy seinään yleensä pian sen jälkeen kun seinä on maalattu. Pian sitä kuitenkin muokataan ja muunnetaan. Pystylinjaa siirtämällä voit verrata vuoden 2017 alkuperäisen kaltaista tekstiä tämän vuoden kevään tekstiin. Vasen kuva: Yle, oikea kuva: Risto Degerman / Yle

Graffiti on ollut viime aikoina puheissa muun muassa siksi, että läheinen liikerakennus aiotaan purkaa uuden tieltä.

Kaupunki on kuitenkin vakuuttanut, ettei kuuluisa seinäkirjoitus ole vaarassa.

Voiko graffitia edes suojella?

Graffititutkija Kai Ylisen mielestä ajatus graffitin suojelemisesta on kaksijakoinen: tietyissä tilanteissa graffitteja voi suojella, ja myös Paska kaupunni on ilmiönä tärkeä osa kaupunkihistoriaa.

Hän sanoo kuitenkin, että graffitien ydinmerkitys perustuu siihen, että ne muuttuvat ja saattavat myös kadota. Näin käy esimerkiksi isoille kuville ja näyttävästi maalatuille nimikirjoituksille eli tageille, kun ne jäävät uusien graffitien peittoon.

– Suojelemalla graffiti, tavallaan pysäytetään samalla sen jatkuvuus.

Graffitista nimensä lainanneen oululaisen kulttuuriyhdistys Paskakaupunnin puheenjohtaja Riikka Matilainen ei lämpene suojeluajatukselle.

– Jos tämä suojeltaisiin tällaisenaan, se meinaisi, että koko teos lakkaisi elämästä sitä elämää, mitä se on elänyt 1980-luvulta asti, hän sanoo.

Yleisimmin graffiteja maalataan talojen seiniin, porttikongeihin ja alikulkukäytävien seiniin. Esimerkiksi Oulussa Hupisaarilla olevan vanhan hirsitalon seinään maalatut kuvat ovat vähitellen muuttuneet, kun päälle on maalattu uusia kuvia. Kuva: Risto Degerman / Yle

Kaupunkikulttuuria vai ikävä töhry?

Paska kaupunni -nimen ympärillä on käyty Oulussa kiivastakin keskustelua.

Ilman lupaa maalattuna graffitit ovat laittomia, mutta erityisesti Paska kaupunni -graffitia on pidetty alatyylisenä ja negatiivisena. Toisaalta sitä pidetään oululaisena huumorina ja sitä on käytetty myös kaupungin imagokampanjassa.

Kun Oulussa pari vuotta sitten kysyttiin kaupunkilaisten ylpeyden aiheita kulttuurikaavaa varten, esiin nousi Uudenkadun graffiti: "Paska kaupunni -maalaus on oululaisen kaupunkikulttuurin ylpeyden aihe, jonka paikalliset tuntevat hyvin. Kansallinen tuntemus taitaa olla heikommalla tasolla."

Graffitin seinän takana toimi 2000-luvun alkuvuosina myös ravintola, joka käytti nimeä PSK kaupunni. Nimi oli siistitty versio ulkoseinän graffitin tekstistä.

Sanomalehti Kalevan (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa vuonna 2007 ravintolanpitäjät kertoivat jättäneensä nimestä suosiolla pari kirjainta pois, jotta se ei ärsyttäisi liikaa.

Kulttuuriyhdistys Paskakaupunni sen sijaan halusi nimen sellaisenaan. Se kohtasi kuitenkin ongelmia Patentti- ja rekisterihallituksessa, joka torppasi ensimmäiset säännöt viitaten yhdistyksen nimen olevan hyvien tapojejn vastainen.

Seurauksena yhdistyksen aktiivit organisoivat adressikeräyksen Paskakaupunni-nimen puolesta, ja siihen kertyi vajaat 1 500 allekirjoittajaa.

Nykyisin yhdistys toimii perustajien haluamalla nimellä.

Graffitin teksti on seinässä, jonka viereinen talo puretaan. Itse graffitiseinä on säilymässä sen jälkeenkin kun naapuriin nousee uusi kerrostalo. Kuva: Risto Degerman / Yle

Lue seuraavaksi:

Taloyhtiö puhdistaa seinän, joka sotketaan aina uudestaan – tähän työhön varataan jo ennakkoon pari tonnia vuodessa

10 asiaa, joita et tiennyt YleXPop-kaupunki Oulusta – vai tiesitkö?