1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. valkoposkihanhi

Valkoposkihanhille perustettiin 4 levähtämispeltoa Pohjois-Karjalaan – niiden ulkopuolelta lintuja karkottavat hanhipaimenet ja lasertykit

Laajoja satovahinkoja aiheuttavien valkoposkihanhiparvien liikkeitä yritetään ohjailla tänä keväänä Pohjois-Karjalassa. Hanhet halutaan laiduntamaan niille perustetuille levähtämispelloille. Harva kuitenkaan uskoo, että satovahingoilta vältyttäisiin.

Valkoposkihanhi
Valkoposkihanhia pellolla ruokailemassa
Valkoposkihanhi on melko pienikokoinen arktinen lintu, joka liikkuu isoissa parvissa. Yle

Valkoposkihanhille on perustettu neljä levähtämispeltoa Pohjois-Karjalaan. Kyseessä ovat ensimmäiset hanhille rauhoitetut pellot Suomessa. Hanhipelloilla lintujen annetaan laiduntaa rauhassa.

Peltoja on yhteensä 328,8 hehtaaria. Suurin pelto on Tohmajärven Valkeasuolla. Muut alueet ovat Kiteenlahdessa ja Puhoksessa Kiteellä sekä Tohmajärven Värtsilässä. Hanhipeltoja tarvitaan, koska Vienanmeren rannoille pesimään matkaavat valkoposkihanhet syövät ja lepäävät matkallaan Keski-Karjalassa, jossa on viimeiset suuret peltoalueet ennen arktista muuttomatkaa.

Hanhipeltojen ulkopuolelta pellonomistajan tiluksilta karkotetaan hanhia tehostetusti, enimmäkseen ihmisvoimin. Hanhien karkotus alkaa 11. toukokuuta ja jatkuu 25. toukokuuta asti. Hanhipaimenena toimii kilpailutuksen voittanut metsästysseura.

Muuttokausien ulkopuolella hanhipelloilta voi korjata satoa normaaliin tapaan, eikä viljelijöille makseta maatalouden lisätukia hanhipeltojen perusteella.

Viljelijöiltä tukea hanhipelloille

Valkoposkihanhille rauhoitettujen peltojen avulla yritetään torjua runsastuneen hanhikannan viljelyksille aiheuttamia tuhoja. Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Jukka Forsman kertoo, että hanhipeltohakemuksia tuli paljon, mutta pelloiksi valittiin muutama pahimpien tuhoalueiden tarpeeksi laaja peltoalue.

– Tilkkutäkin tilkulta toiselle ei ole järkevää häätää hanhia, koska lentäminen lisää niiden energiatarvetta ja ne vain syövät enemmän.

Lintujen karkottamiseen käytetään hanhipaimenten ohella mm. laserkarkottimia, drooneja ja ampumisääniä.

– Hanhipaimenet eivät karkota lintuja pelkästään hanhipeltojen omistajien pelloilta, vaan toimivat yhteiseksi hyväksi, sanoo Mika Pirinen, joka on nimitetty ely-keskusten valtakunnalliseksi lajivahinkokoordinaattoriksi.

Peltojen lisäksi tutkimusta

Luonnonvarakeskus Luke aloittaa myös hanhien GPS-pannoittamisen. Tutkimuksen avulla pystytään tulevina vuosina seuraamaan hanhiparvien liikkeitä ja tiedon avulla pyritään ennakoimaan hanhien muuttoaikaista käyttäytymistä.

Näiden keinojen lisäksi kansalaisaloitteella on vaadittu valkoposkihanhen muuttamista riistalajiksi. Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo kannattavansa riistalajiasian selvittämistä, sillä nykyisen lain mukaan ammuttuja valkoposkia ei voi käyttää ravinnoksi. Riistalajistatus ei kuitenkaan toisi vapaata metsästysoikeutta.

– Koska lajilla on EU-direktiivin suoja, edelleen muut keinot olisivat metsästämistä ennen. Riistakeskus tosin voisi myöntää metsästysluvat, mutta niitä ei voi kohdentaa muualle kuin tuhoalueille, Mikkonen sanoo.

Keväinen nurmirehupelto valkoposkihanhiparven vierailun jälkeen.
Nurmirehupelto hanhien jäljiltä keväällä 2020 Kiteellä.Meri Remes / Yle

Koska valkoposkihanhi ei ole riistalaji, sen ampumiseen tarvitaan poikkeuslupa, joita myönnettiin viime vuonna 10 000 kappaletta. Luvat myönnettiin alueille, joilla oli tullut kevätmuuton aikana tuhoja. Lintuja kuitenkin ammuttiin vain noin 500.

– Käyttämättä jääneet luvat ja 4 000 lupaa lisää ovat käytettävissä tulevan syksyn muuton aikana, täsmentää luvat myöntävän Varsinais-Suomen Ely-keskuksen Salli Uljas.

Ely-keskus kysyi luvan saaneilta, miksi luvat jäivät käyttämättä. Yli puolet vastaajista kertoi syyksi, ettei tappamiseen ryhtymisen koettu olevan vaivan arvoista, kun lintuja oli liikkeellä vähän. Koska valkoposkihanhi ei ole riistalintu, luvan ehtona oli, että kuolleet linnut pitää jättää pelloille pelotteeksi lajitovereille.

Taustana vauhdilla kasvanut hanhimäärä

Valkoposkihanhikanta on kasvanut 5–10 % joka vuosi. Suomen pesimäkanta on n. 30 000 paria, ja puolet koko maailman populaatiosta eli yli puoli miljoonaa lintua muuttaa vuosittain Suomen yli ydinpesimäseudulleen Vienanmeren rannoille.

Yhteiskunta maksaa hanhien aiheuttamista vahingoista miljoonakorvaukset vuosittain. Ely-keskusten lajivahinkokoordinaattori Mika Pirisen mukaan hanhien tuloon on varauduttu nyt paremmin kuin koskaan, mutta tuhoja on silti odotettavissa.

– Meillä on resursseja hyvin. Voimme paneutua asiaan. Lopulta sää ja valkoposkihanhet itse osaavat olla arvaamattomia, eivätkä vahingot lopu tähän.

Korjattu 7.5. klo 8.57: Valkoposkihanhea ei voisi metsästää muualla kuin tuhoalueilla, vaikka se olisi riistalaji. Riistalajinakin sille tarvittaisiin poikkeuslupa, koska se on EU:n lintudirektiivin laji.

Osallistu keskusteluun jutuna aiheesta. Keskustelu suljetaan 7.5. klo 23.

Lue myös:

Valkoposkihanhien tuhot maksetaan nopeutetusti jo elo-syyskuun aikana – Pohjois-Karjalassa haettu korvauksia 1,7 miljoonan euron edestä

Turhautuneet maanviljelijät pulassa valkoposkihanhien kanssa – "Tuhojen määrä kasvaa vuosi vuodelta"