1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tosi-tv

Voiko tosi-tv-ohjelmaan osallistumista pitää työntekona? Kysyimme työministeriöstä, eikä ajatus ole mahdoton

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos sanoo, että tosi-tv ei nykyajattelussa täytä työnteon tunnusmerkkejä. Jos BB-talossa tehtäisiin työtä, työnantajan pitäisi taata lepoajat, ruokatauot ja lomakorvaukset. Oikeudessa käsitys voi kuitenkin muuttua.

Tosi-tv
BB-Finaali Voittaja Joel 2020-11-29
All Over Press
Jyväskyläläinen Joel on Nelosen Big Brother -ohjelman voittaja vuosimallia 2020. Hän voitti rahapalkinnon, mutta osallistumista ohjelmaan ei ole mielletty työksi.Pasi Murto / AOP

Onko tosi-tv-ohjelmaan osallistuminen työtä?

Tämä kysymys on noussut Suomessa esiin, kun Yle paljasti, että tosi-tv-ohjelmissa kilpailijat voivat joutua sitoutumaan hyvin ankariin ehtoihin ja salassapitosääntöihin, vaikka korvaukset ovat minimaalisia. Samalla ohjelmien päähenkilöt viihdyttävät kuitenkin satojatuhansia suomalaisia viikoittain, ja kaupallisten kanavien tosi-tv-ohjelmat ovat myös merkittävää bisnestä.

Ajatus tosi-tv-tähdistä työntekijöinä ei ole tuulesta temmattu. Yle kertoi tällä viikolla, että tosi-tv-ohjelmiin osallistuvat ovat saaneet korvauksia epäreiluina koetuista sopimuksistaan Ranskassa. Sopimuksia on siellä rinnastettu työsopimuksiin oikeusteitse.

Tämän jälkeen maassa on tehty useita päätöksiä eri oikeusasteissa siitä, minkälaisia korvauksia työstä pitäisi maksaa. Tuotantoyhtiöt ovat joutuneet joutuneet maksamaan korvauksia takautuvasti. Summat ovat voineet olla suuria.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Tarja Kröger sanoo, ettei tunne Ranskan oikeuskäytäntöjä. Hänen mukaansa tosi-tv-osallistujat voisivat toki Suomessakin haastaa tuotantoyhtiön oikeuteen sen selvittämiseksi,sen onko ohjelmaan osallistuminen työsuhteista työtä.

Laissa lukee, mitkä ovat työsuhteisen työn tunnusmerkkejä: työsuhteessa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena ja saa siitä palkkaa. Kysymys on ansiotarkoituksessa tehtävästä työstä. Esimerkiksi erilaisiin reality-ohjelmiin osallistuminen vaikuttaa muulta kuin ansiotarkoituksessa tehtävältä työltä, vaikka luvassa olisikin rahapalkkaa.

– Vaikuttaa siltä, että tosi-tv-sopimuksissa osallistujat ovat tuotantoyhtiöiden käytettävissä viikkotolkulla, jotkut jopa vuorokauden ympäri. Työlainsäädännön piiriin kuuluvassa työssä tällainen ei olisi mahdollista. Työaikalaki määrittää muun muassa enimmäistyöajat ja vähimmäislepoajat.

– Tosi-tv-ohjelmasopimuksiin liittyvät sitoumukset pysyä ohjelman piirissä suurin sopimussakoin vaikuttavat varsin kovilta eivätkä ole tyypillisiä työsopimusehtoja, Kröger sanoo.

Kameramies kameran takana.
Tosi-tv-ohjelmassa kameran takana oleva on työssä, mutta kameran edessä ollaan vapaa-ajalla.Ilmari Fabritius / Yle

On kuitenkin mahdollista, että käräjäoikeus ottaisi käsittelyyn tosi-tv-osallistujan ja tuotantoyhtiön sopimuksen, ja tarkastelisi sitä siltä kantilta, onko kyseessä työsuhteinen työnteko vai jokin muu sopimukseen perustuva osallistumisen muoto. Päätöksellä olisi vaikutusta tuotantoyhtiöiden jatkossa tekemiin sopimuksiin.

Jos osallistujaa pidettäisiin työntekijänä, hänelle kuuluisivat työsuhteisiin liittyvät edut, kuten palkkaus, työaikasuojelu, työturvallisuusnormit ja työsuhdeturva. Työaikalain piiriin kuuluvassa työssä kukaan ei voi olla töissä 24/7 useiden vuorokausien aikana peräkkäin, joten monen ohjelman luonne muuttuisi täysin.

Tulkintaa voi hakea myös työneuvostolta

Työsopimuslaki uudistettiin viimeksi vuonna 2001. Hallitusneuvos Tarja Kröger kertoo, että työsuhteen käsitteen juuret ulottuvat kuitenkin hyvin kauas, aina 1920-luvulle asti. Työelämä ja työnteko ovat muuttuneet noista ajoista melkoisesti.

Hallitusohjelmaan onkin kirjattu, että tämän hallituskauden aikana pitää selvittää, vastaavatko työsopimuslaissa säädetyt työsuhteen tunnusmerkit nykyisen työelämän muutoksiin eli pysyykö lainsäädäntö enää muutosten perässä.

Usein työelämässä törmätään muun muassa kiistaan siitä, onko työn suorittaja työntekijä vai yrittäjä. Tähän kysymykseen on törmätty esimerkiksi Foodoran ja Woltin ruokalähettien kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen työneuvosto otti loppuvuodesta kantaa ruokalähettien työoikeudelliseen asemaan. Neuvosto linjasi ruokalähettien työn olevan työsuhteista työntekoa, ei yrittäjyyttä.

Lue myös: Työneuvosto linjasi: Ruokalähetit ovat työsuhteessa – eivät yrittäjiä

Kuvassa on on kotiin kuljetettu ruoka-annos.
Kantaako ruoka-annoksia työntekijä vai yrittäjä? Työneuvoston mukaan työsuhteessa oleva työntekijä.Silja Viitala / Yle

Myös tosi-tv-osallistujien asemaa voitaisiin pohtia työneuvostossa, jos esimerkiksi työsuojeluviranomainen veisi asian sinne arvioitavaksi, sanoo Kröger. Yksittäinen kansalainen ei voi viedä asiaa työneuvoston arvioitavaksi.

Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen mutta toiminnassaan riippumaton erityisviranomainen. Työneuvoston lausunto ei ole sitova, mutta sen linjauksilla on painoarvoa, kun esimerkiksi uutta lainsäädäntöä sorvataan.

Hallitusneuvos Tarja Krögerin mukaan tosi-tv-osallistujien sopimuksia pitäisi tarkastella lähinnä sopimusoikeuden näkökulmasta. Kysymys on sopimusehtojen sitovuudesta ja kohtuullisuudesta.

Jos sopimus on kohtuuton, senkin voi viedä käräjille.

Työsuhteissa työssä kysymys on ansiotarkoituksessa tehtävästä palkkatyöstä. Tosi-tv-ohjelmien korvaukset ovat tässä suhteessa nimellisiä. Kukaan ei ainakaan suoraan elä asumalla BB-talossa tai pussailemalla Temptation Islandin kulisseissa tai loputtomalla Au pair -pestillä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 9.5. kello 23 asti.

Lue myös:

Tosi-tv -ohjelmaan osallistunut Valto Harvistola A-studiossa: "Tuotannon pitäisi perehtyä osallistujien taustoihin paremmin"

Ylen paljastamat tosi-tv-sopimukset pöyristyttävät – suosittua podcastia juontava Tempparit-fani: “Pitää miettiä, kannattaako katsoa ollenkaan”

HS: Nelonen käy läpi tosi-tv-ohjelmiin osallistuneiden huonon kohtelun

Yle tarkastaa tosi-tv-ohjelmiensa sopimukset – Au pairit -tuottajalta suorat sanat: "Meidät on laitettu väärään seuraan"

Katso:

MOT:n laaja selvitys paljastaa suosittujen tosi-tv-ohjelmien kääntöpuolen. Osallistujien pitää sitoutua sopimuksiin, jotka ovat myös ristiriidassa lain kanssa. Kuvausten jälkeen mielenterveysoireita saaneet jäävät yksin.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: entinen BB-kilpailija ei tänä päivänä lähtisi reality-tuotantoon mukaan.

Ylen MOT paljasti, että suosituimpia reality-ohjelmia tehdään osallistujien terveyden kustannuksella ja epäkohdista puhuminen vaiennetaan isoilla uhkasakoilla. Ylen tutkiva toimittaja Johanna Mattinen kertoo Samille ja Toivolle, miten ihmisiä on johdettu kuvauksissa harhaan. Lisäksi Big Brotheriin osallistunut Maxine Frisk kuvailee, millaista on yrittää pitää pää kasassa, kun kamerat ovat päällä jatkuvasti.