1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Eurooppa

Rikhard Husun Eurooppa-kirje: Miltä kuulostaisi eurooppalainen vähimmäispalkka ja voiko koronatuilla nostaa kovia kokeneen terveydenhuollon palkkoja?

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Eurooppa
Kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.
Svenska Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu.Rikhard Husu, AOP Kuvankäsittely: Harri Vähäkangas

Tervehdys Brysselistä!

EU päättää monista jäsenmaille tärkeistä asioista kuten tulleista, sisämarkkinoiden säännöistä ja euromaissa harjoitettavasta rahapolitiikasta.

Mutta pitäisikö unionin äänen kuulua selkeämmin myös palkkoja, työttömyysturvaa ja sosiaaliavustuksia koskevissa kysymyksissä?

Tätä pohditaan Portugalin Portossa järjestettävässä EU:n epävirallisessa huippukokouksessa (siirryt toiseen palveluun) tänään perjantaina ja lauantaina.

Kokoukseen osallistuvat EU-maiden päämiesten lisäksi myös joukko työmarkkinaosapuolten edustajia.

EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen on yksi kiertävän puheenjohtajamaan Portugalin prioriteeteista.

Pandemian ei haluta murentavan sosiaaliturvan- ja tasavertaisuuden saralla tapahtuneita edistysaskelia jäsenmaissa.

Jo ennen pandemiaa EU-komissio laittoi vireille useita tasa-arvoiseen palkkaukseen ja vähimmäisansiotasoon liittyviä lakeja.

Alustatalouden voimakas kasvu on puolestaan nostanut esille huolen alan työntekijöiden ja yrittäjien asemasta. Kyseessä on siis Uberin ja Woltin kaltaiset yhtiöt joiden liiketoimintamalli perustuu tietyn verkkosovelluksen tai alustan käyttöön.

Komissiolta odotetaan vielä tämän vuoden aikana esitystä alustatalouden työntekijöiden aseman parantamiseksi (siirryt toiseen palveluun).

Lakihankkeet ovat osa EU:n niin kutsuttua sosiaalisten oikeuksien pilaria, josta jäsenmaat päättivät Göteborgissa vuonna 2017 pidetyssä kokouksessa.

Pilariin sisältyviksi oikeuksiksi lasketaan muun muassa yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu.

EU:n keinot vaikuttaa jäsenmaiden työmarkkinoihin ja sosiaaliturvaan ovat kuitenkin perussopimuksen mukaan rajatut.

Minimipalkkaa koskeva direktiiviehdotus ei esimerkiksi velvoita jäsenmaita ottamaan käyttöön vähimmäispalkkoja eikä liioin määritä minkälaisia palkkoja jäsenmaissa pitäisi maksaa.

Esitys on siitä huolimatta herättänyt huolta muun muassa Ruotsissa, missä työehtosopimukset eivät ole Suomesta poiketen yleissitovia.

– Sosiaalinen pilari on johtanut EU-lainsäädännön lisääntymiseen. Tämä uhkaa Ruotsin mallia, totesi maltillisen kokoomuksen kansanedustaja Jessika Roswall Ruotsin eduskunnan EU-valiokunnassa käydyssä keskustelussa.

Sanomme “kyllä” sosiaaliselle Euroopalle, mutta “ei” sosiaaliunionille, toteaa puolestaan joukko elinkeinoelämän edustajia yhteisessä kannanotossa. Mielipidekirjoituksen on allekirjoittanut muun muassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Porton kokouksesta ei ole odotettavissa yksityiskohtaisia kannanottoja vireillä oleviin lakiehdotuksiin.

Luxemburgilainen työkomissaari Nicolas Schmit toivoo kuitenkin sopua minimipalkoista (siirryt toiseen palveluun) vielä Portugalin puheenjohtajuuskaudella, joka päättyy kesäkuun lopussa.

Voikaa hyvin!

*Rikhard *

PS: Voiko EU:n elpymisrahoja käyttää terveydenhuollon ammattilaisten palkkojen parantamiseen jäsenmaissa? Tätä kysyi kollegani Brysselissä järjestetyssä taustatilaisuudessa. EU:n virkamies torppasi idean: kyseessä olisi pysyväluonteinen kustannus, mihin elpymisvaroja ei ole tarkoitettu.

Ja seuraavaksi kollegani Matti Koiviston poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta:

#SOME: USA ehdottaa koronarokotepatenteista luopumista, EU valmis keskustelemaan

Puuttuuko sisältö?

Ylen artikkeleiden yhteydessä voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkistamalla evästeasetuksesi alta olevasta linkistä voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Yhdysvalloista tullut aloite koronarokotteiden patenteista luopumisesta sai aikaan vipinää myös EU:ssa. Yhdysvaltojen kauppaedustajan Katherine Tain mukaan koronapandemian tapainen poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia.

Euroopan unioni on valmis keskustelemaan koronarokotepatenteista luopumisesta, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi torstaina. Asia puhuttaa myös Portugalin Portossa järjestettävässä EU:n epävirallisessa huippukokouksessa perjantaina ja lauantaina.

FAKTA Koronakriisi ei näkynyt konkurssiaaltona Euroopassa

Konkurssien määrä Euroopassa on pysynyt alhaisena koronaviruskriisistä huolimatta. Pandemian iskettyä monessa maassa pelättiin konkurssiaaltoa, mutta ainakin toistaiseksi pelot ovat osoittautuneet turhiksi.

Euroopan tilastoviranomaisen (siirryt toiseen palveluun)mukaan konkurssien suhteellisen matalaa määrää monissa maissa selittävät todennäköisesti hallitusten tukitoimet. Konkurssien määrässä näkyvä lasku viime keväänä puolestaan kertoo siitä, että monissa maissa konkursseja rekisteröivät viranomaiset olivat rajoitusten takia suljettuina.

Hallitukset ovat ottaneet käyttöön myös poikkeusjärjestelyjä konkursseihin liittyen. Esimerkiksi Suomessa velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin vaikeutettiin väliaikaisella lailla.

VIIKON VINKIT: Kokoomus soutaa ja huopaa elpymispaketin kanssa, metsien hiilinieluja lasketaan taas

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ja puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo eduskunnan täysistunnossa 28. huhtikuuta
Jussi Nukari / Lehtikuva

Kokoomuksen tuskailu EU:n elpymispaketin kanssa jatkui tälläkin viikolla. Kokoomuksella oli hätä kädessä, kun useat puolueen kansanedustajat uhmasivat eduskuntaryhmän tekemää ryhmäpäätöstä tyhjän äänestämisestä julkisesti, mikä asetti koko elpymispaketin läpimenon vaakalaudalle. Lisäksi irtaantumisia oli odotettavissa myös esimerkiksi keskustan riveistä.

Lopulta torstaina kokoomusjohto ilmoitti, että ryhmäpäätös tyhjän äänestämisestä puretaan ja ryhmän enemmistö tulee äänestämään paketin puolesta. Tätä perustellaan sillä, että tällä viikolla valmistuneessa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä otettiin huomioon kokoomuksen linjaukset.

19 EU-maata on jo hyväksynyt rahoituspaketin. Suomen lisäksi seitsemän maata ei ole vielä päättänyt paketista lopullisesti, mutta Ylen tällä viikolla tekemän selvityksen mukaan muissa maissa käsittelyyn ei liity samanlaisia vaikeuksia. Jos Suomi äänestää paketin kumoon, se ei voi toteutua suunnitellulla tavalla.

Elpymispakettiin liittyvää juridiikkaa käsiteltiin tällä viikolla myös Brysselin koneessa, jossa haastateltavana oli Helsingin yliopiston yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori.

Suomi on kieltänyt kivihiilen energiakäytön kansallisella lailla, mutta tukee silti Fortumia ja Uniperia, jotka aikovat haastaa Alankomaat oikeuteen samanlaisen kieltolain vuoksi. Lue tästä perusteellisesta jutusta, miksi Suomi on mukana haastamassa toista EU-maata oikeuteen kivihiilen kieltämisestä.

Ilmastopolitiikasta väännetään EU:ssa jälleen myös metsien hiilinielujen ympärillä, kun komissio haluaa päivittää maankäyttöä ja metsiä koskevan LULUCF-asetuksen kiristyneiden ilmastotavoitteiden takia. Metsien hiilinielulaskelmien muuttuminen ajankohtaisiksi selittää myös sitä, miksi lahtelaisessa metsässä on tehty tällä viikolla havaintoja liettulaisesta ympäristökomissaarista.

Toukokuun alussa juhlitaan toisen maailmansodan päättymistä ja natsi-Saksan kukistumista. Venäjällä voitonpäivää 9. toukokuuta juhlitaan yhä näyttävämmin. Venäjällä osa lapsista ja nuorista kasvaa arvomaailmaan, jossa sodan ja Putinin kunnia on kaikkein tärkeintä. Saksalaistuotantoa oleva Ulkolinja: Putinin patriootit seuraa voitonpäivän juhlintaa pienessä Jelnjan kylässä. Ohjelma Yle Areenassa. ** **

Skotlannissa äänestettiin parlamenttivaaleissa ja tuloksia odotetaan alkavan viikonlopun aikana. Itsenäistymistä ajavien puolueiden enemmistö on näyttänyt mielipidemittausten mukaan selvältä. Ylen kirjeenvaihtajan Pasi Myöhäsen mukaan Brexitiä vastustaneet skotit mielivät nyt takaisin EU:n jäseniksi.

ENSI VIIKOLLA: Jännitysnäytelmä elpymispaketin ympärillä ratkeaa eduskunnassa

Ensi viikolla Suomen eduskuntaan kohdistuu poikkeuksellista mielenkiintoa, kun EU:n elpymispaketin kohtalo näyttää olevan kytköksissä Suomen sisäpolitiikan turbulenssiin. Mietinnöstä äänestetään eduskunnan suuressa salissa näillä näkymin ensi viikon keskiviikkona.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)