1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Suomalaisen koronarokotteen kehitys vaarantui – hanke on jäämässä ilman toivomaansa avustusta Business Finlandilta

Suomalainen nenäsumutteena annettava koronarokote ei ole saamassa valtiolta erityiskohtelua. Business Finlandin käsittelyssä olevasta hakemuksesta voi tulla lainaa maksimissaan muutamia miljoonia. Nyt koko rokotehanke on vaarassa.

Seppo Ylä-Herttuala on kehittänyt kotimaista koronarokotetta Itä-Suomen yliopistossa. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Suomalaisten kehittämä nenäsumutteena annettava koronarokote näyttää olevan jäämässä ilman hakemaansa avustusta Business Finlandilta.

Ratkaisu vaarantaa vakavasti koko rokotehankkeen kehittämisen.

– Tämä ei vastaa, mitä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on keskusteltu ja mitä olemme tämän perusteella yhtiöön alustavasti sitoutuneille yksityisille sijoittajille viestineet. He todennäköisesti vetäytyvät hankkeesta, sanoo professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta Ylen MOT-toimitukselle.

"Jos valtio vetäytyy aiemmasta rahoituslupauksestaan, koko rokotehankkeen kuvio ja aikataulu menee uusiksi", professori Kalle Saksela sanoo. Kuva: Jani Saikko / Yle

Kalle Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon tutkimusryhmä kehittää nenäsumuterokotetta, joka tepsisi myös virusmuunnoksiin. Tähtäimessä on, että sitä voitaisiin käyttää koronapandemian toisella tai kolmannella rokotuskierroksella.

Rokotetta kehittäneiden professoreiden yritys Rokote Laboratories Finland Oy on hakenut Business Finlandilta avustusta, joka olisi kattanut 80 prosenttia rokotteen testivaiheiden kustannuksista. Hakemus jätettiin huhtikuussa.

Yhtiöllä ei ole vielä sopimuksia yksityisten rahoittajien kanssa. Yksityiset rahoittajat olivat alustavasti lupautuneet lähtemään mukaan, mikäli valtio voisi olla mukana varmistamassa, etteivät kliiniset kokeet jää viemättä loppuun rahoituksen puutteen vuoksi.

Saksela kertoo, ettei Business Finlandilla ei ole käytettävissä sellaista valtiontukiohjelmaa, jonka nojalla rahoitus voitaisiin myöntää hakemuksen mukaisesti avustuksena. Yritys voi hakea Business Finlandilta lainaa jo muualta hankkimaansa yksityistä pääomaa vastaan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu aloitteleva yritys.

– Tämä on suuri pettymys. Jos valtio vetäytyy aiemmasta lupauksestaan, koko rokotehankkeen kuvio ja aikataulu menee uusiksi, sanoo professori Kalle Saksela.

Kliinisten, eli ihmisillä tehtävien kokeiden valmistelu on jo aloitettu. Myös yhteistyöyritykset ovat satsanneet niihin rahaa. Yhtiön kassa on tällä hetkellä tyhjä ja kliinisten eli ihmisillä tehtävien kokeiden aloittamiseen tarvittavaa rahaa ei ole.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ei ole ollut suoraan yhteydessä rokoteryhmään koskien MOT:lle kertomistaan uusista linjauksista tässä asiassa.

Lopullisen ratkaisun tekemiseen kuluu viikkoja

Rokote Laboratories Finlandin rahoitushakemus on virallisesti edelleen Business Finlandin käsittelyssä. Sitä käsitellään samalla tavoin kuin minkä tahansa muun yrityksen rahoitushakemusta. Rokotekehitykseen liittyy useita koevaiheita, jotka seuraavat toisiaan, mikäli edellisessä vaiheessa saavutetaan etenemistä puoltavia tuloksia. Tyypillisesti Business Finland rahoittaa kehitystyötä vaihe kerrallaan.

Kalle Sakselan mukaan hankkeeseen tässä vaiheessa lupautuneet yksityiset sijoittajat olisivat kaivanneet jo nyt näkemystä kokonaisrahoituksen tilanteesta.

– Rahoitusratkaisun saamiseen kuluu vielä viikkoja, rahoitusjohtaja Ari Grönroos Business Finlandista sanoo MOT:lle.

Ennen rahoitusratkaisun tekemistä Business Finland arvioi hankkeen kokonaisuutta.

– Kaikkea rahoitusta ei tarvitse olla valmiina, mutta on tarkasteltava sitä, onko koko hankkeen omarahoitussuunnitelma riittävän uskottava. Onko koko hanke mahdollista hoitaa maaliin. Ilman sitä ei ole järkeä rahoittaa ensimmäistä vaihetta, Ari Grönroos sanoo.

Kalle Sakselan mukaan rokotushankkeen on mahdollista saada Business Finlandilta tässä vaiheessa enintään muutama miljoona euroa. Se ei auta luomaan uskottavuutta hankkeen läpiviemiseen.

Ensimmäisiin kokeisiin tarvitaan noin kymmenen miljoonaa euroa. Tämän jälkeen tarvitaan vielä 50–60 miljoonaa euroa viimeiseen, kymmenillä tuhansilla ihmisillä tehtäviin kokeisiin.

Hallitus miettii, miten rokotetuotantoa kehitettäisiin

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen rokotehankkeen rahoitusta on käsitelty julkisuudessa koko kevään ajan. Julkisuuteen on annettu löyhiä lupauksia siitä, että valtio voisi olla mukana rahoittamassa hankkeen etenemistä.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan mielestä rokotehanke on tärkeä Suomen huoltovarmuuden vuoksi. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriöstä kerrotaan MOT:lle, että hallituksen viisikko selvittää alkukesästä faasi 3:n eli laajojen ihmiskokeiden mahdollista rahoitusta.

”Asia on tavoite tämänhetkisten tietojen mukaan käsitellä touko-kesäkuun aikana, eikä tämä edellytä toimia yksittäisiltä yrityksiltä. Linjausta ei niin ikään tehdä yksittäistä yritystä koskien, vaan laajempana toimintaperiaatteena rokotekehittämisen rahoittamiseen”, kertoo ylijohtaja Ilona Lundström TEMistä sähköpostissa.

Lundströmin mukaan hallituksen viisikko on käsitellyt myös rokotetuotantoa. Hallitus tulee selvittämään miten rokotetuotantoa voidaan edistää kotimaassa ja pohjoismaisena yhteistyönä pidemmän aikajänteen pandemiavarautumisen osana. Tälle ei ole määritelty aikataulua.

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty nenäsumuterokotetta yli vuosi.Tähän mennessä hanketta on rahoitettu Suomen akatemialta ja Sakari Alhopuron säätiöiltä saaduilla vajaan 3 miljoonan euron apurahoilla.

Professorit näkevät hankkeen tärkeäksi Suomen huoltovarmuuden kannalta.

– Meillä ihan keskeinen lähtökohta alun perin oli tietynlainen huoltovarmuusasia. Halusimme pystyttää nyt nämä uudet rokoteteknologiat Suomeen siten, että niitä ainakin tulevaisuudessa voidaan nopeasti käyttää hyödyksi. Ja tämä hyödyksikäyttö voi olla joko meidän omia rokotteita taikka sitten lisenssioitua rokotetta joltain kolmannelta valmistajalta, Ylä-Herttuala kertoo.

Kyseessä ei ole ainoa suomalainen koronarokotehanke, joka on rahoitusongelmissa.

Suomessa meneillään myös toinen hanke

Myös Tampereen yliopistossa on kehitetty koronarokotetta. Tutkijatohtori Minna Hankaniemellä on käytössä vielä vähemmän rahaa kuin Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston hankkeella. Hankaniemi on saanut Suomen Akatemialta 140 000 euron henkilökohtaisen apurahan.

Väitöskirjatutkija Vili Lampinen työskentelee tutkijatohtori Minna Hankaniemen työparina. Kuva: Janne Järvinen / Yle

– Minun lisäkseni yksi väitöskirjatyöntekijä tekee osittain myös tätä projektia. Meillä on tavallaan kaksi työntekijää, mutta minun ajastani puolet kuluu uuden rahoituksen hakemiseen. Eli aika hitaasti edetään, sanoo Hankaniemi.

Siinä missä Kuopiossa valmistellaan jo ihmisillä tehtäviä testejä, Tampereella suunnitellaan vasta eläimillä tehtäviä kokeita. Hankaniemi uskoo, että prekliinisiä eli eläimillä tehtäviä kokeita päästäisiin tekemään parin-kolmen kuukauden kuluttua.

Tämänhetkiset koronarokotteet eivät estä taudin tarttumista ihmisestä toiseen. Niiden avulla pystytään estämään taudin vakavan muodon syntyminen. Hankaniemen tavoitteena on kehittää rokote, joka estäisi myös taudin tarttumisen eteenpäin.

– Testien perusteella on tarkoitus valikoida paras kombinaatio, joka mikä antaa parhaan mahdollisen immuunivasteen ja toivottavasti sen steriloivan immuniteetin, jolla estettäisiin myös taudin tarttuminen eteenpäin, Hankaniemi kertoo.

Suomessa ollut rokotetuotantoa aikaisemmin

Suomessa oli omaa rokotetuotantoa vielä 2000-luvun alussa. Se ajettiin alas kannattamattomana.

Tampereen yliopiston rokotehanke on vasta alkuvaiheessa. Kuva: Janne Järvinen / Yle

– Suomessahan on kaikki valmiudet kyllä tehdä rokotteita, ja täällä on ollut useita rokoteyrityksiä, jotka sitten on rahoitusvaikeuksien takia lopetettu. Ja sitten meillä on täällä koulutusohjelmat, joista valmistuu opiskelijoita, jotka voisivat suoraan aloittaa tekemään tätä työtä, Minna Hankaniemi sanoo.

Lääketieteen innovaatiohankkeiden rahoitusongelmiin kiinnitti tänä keväänä huomiota myös Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen selvityksen mukaan lääketieteen innovaatioiden kehittäjät ja rahoittajat eivät kohtaa. Koko rahoitusjärjestelmä on ison remontin tarpeessa.

Hankaniemen mielestä suuri ongelma on rahoituksen lyhytjänteisyys.

– Jos rahoitus olis pitkäjänteisempää, tutkijat ehtisivät myös tutkia ja saamaan innovaatioita aikaiseksi. Ja sitten pitäisi uudistaa yliopiston rakenteita niin, että tutkijoita tuettaisiin kaupallistamispyrkimyksissä.

Minna Hankaniemen mielestä olisi yhteiskunnallisen keskustelun ja päätöksenteon paikka miettiä mistä löytyy rahoitus rokotetutkimukseen.

– Siihen vaaditaan vahva poliittinen halu. Nimenomaan nyt pitäisi tehdä poliittinen päätös, että päätetään että tää on huoltovarmuuden kannalta olennainen asia, jota pitää ruveta tukemaan. Oma rokotetuotanto ja kehitys on parasta mahdollista huoltovarmuuden kehittämistä, Hankaniemi sanoo.

"Tarvittaisiin poliittinen päätös, että suomalaista rokotetutkimusta ja -kehitystä alettaisiin rahoittaa pitkäjänteisemmin", tutkijatohtori Minna Hankaniemi sanoo. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Professorit eivät aio luovuttaa

Tällä hetkellä noin kolmasosa suomalaisista on saanut ensimmäisen koronarokoteen. Vielä on epävarmaa, tepsivätkö nykyiset rokotteet uusiin, herkemmin tarttuviin virusmuunnoksiin. Virusmuunnoksia kehittyy koko ajan lisää. Jo nyt arvellaan, että koronarokote jää jokavuotiseksi -influenssarokotteen tavoin.

Tämän vuoksi Kalle Saksela ja Seppo Ylä-Herttuala eivät aio antaa periksi, hanskoja ei ole pudotettu maahan.

– Näen nimenomaan niin, että tässä pystymme kyllä ennakoimaan ja valmistamaan näitä niin sanottuja rokotekandidaatteja myöskin tulevaisuutta varten analysoimalla ja seuraamalla minkälaisia näitä virusmutantteja eri puolella maailmaa syntyy. Ja sitten jos joku niistä yltyy pandemiaksi tai pahaksi epidemiaksi, meillä olisi aivan valmiina tämän uuden rokotteen tuotanto, josta ainakin suomalaiset voisivat hyötyä, Seppo Ylä-Herttuala sanoo.

Yrityksellä on vireillä myös muita rahoitushakemuksia.

– Jatkamme tutkimustyötä akateemisella rahoituksella ja ryhdymme tutkimaan muita tapoja rahoittaa Rokote Laboratories Oy:n toimintaa. Käytännössä tämä tarkoittaa katseen siirtämistä ulkomaille, Kalle Saksela sanoo.

Korjattu 7.5. klo 14 .08 Hallituksen viisikko selvittää alkukesästä faasi 3:n eli laajojen ihmiskokeiden rahoitusta. Alkuperäisessä tekstissä sanottiin, että hallitus selvittää touko-kesäkuun aikana, miten rokotetuotantoa voitaisiin edistää osana pidemmän aikajänteen pandemiavarausta.

MOT käsittelee suomalaisia rokotushankkeita ohjelmassaan 10.5.2021. Artikkelista voi keskustella lauantaihin kello 23.00:een asti.