1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin

Korona uhkaa tuhota unelman opinnoista suomalaisessa korkeakoulussa – pietarilaiset nuoret pelkäävät, etteivät pääse Suomeen pääsykokeeseen

Jos haluaa opiskella suomenkielisellä linjalla, etäpääsykoe ei tule kysymykseen. Pietarilaisnuoret ovat kääntyneet asiassa jopa presidentti Sauli Niinistön puoleen. Rajavartiolaitos valmistelee tarkentavaa ohjeistusta pääsykokeisiin tulevien osalta.

Ianita, Sofia ja Ivan haluaisivat opiskella Suomessa, mutta unelma voi tyssätä rajalla. Pääsykoe ei ole tällä hetkellä maahantuloperuste. Kuva: Ianita Butman, Sofia Kazekina & Ivan Iablokov, kuvankäsittely: Derrick Frilund / Yle

Koronapandemia ei ole juurikaan tuonut muutoksia käytäntöihin, jotka koskevat ulkomaalaisten pyrkimistä suomalaisten korkeakoulujen suomenkielisiin koulutusohjelmiin. Joka tapauksessa heidän täytyy tulla Suomeen pääsykokeisiin, jotka alkavat 31.5.

Matkaan voi tulla mutkia, vaikka kaikki tarvittavat asiakirjat olisivat kunnossa.

Tämän sai tuta 18-vuotias pietarilainen Ivan Jablokov, joka haaveilee arkkitehdin urasta.

– Suomalaiset korkeakoulut ovat arvostettuja, ja pidän suomalaisesta arkkitehtuurista, joka on harmoniassa luonnon kanssa ja on funktionaalista ilman turhuuksia, perustelee valintaansa nuorukainen, joka valmistuu tänä keväänä paikallisesta lukiosta.

Arkkitehdin urasta haaveileva Ivan Jablokov ei päässyt Suomeen YKI-kielikokeeseen. Kuva: Ivan Iablokov

Ennen matkaa Suomeen Ivan maksoi yleisen kielikokeen, YKI:n, osallistumismaksun, haki ja sai viisumin Suomeen pääsykokeen perusteella, kävi koronatestissä, hankki kutsun, oli valmis esittämään paluulipun ja todistuksen siitä, että majoittuisi Suomessa asuvan isoäidin luona. Suomen kieltä hän on opiskellut muutaman vuoden. Hän aikoi matkustaa Suomeen lentämällä.

– En päässyt kuitenkaan maaliskuussa Suomeen YKI-kokeeseen. Matka tyssäsi lentokentällä lähtöselvityksessä. Virkailija vetosi siihen, että Suomen rajavartijat päättävät tapauskohtaisesti, pääseekö rajan yli vai ei.

Ivan kertoo olevansa järkyttynyt tapahtuneesta.

Pääsykoe pitää suorittaa paikan päällä, jos haluaa opiskella suomenkielisessä koulutusohjelmassa

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Ari Nevalaisen mukaan valintakokeet järjestetään valtakunnallisesti sovittujen yhteisten toimintamallien mukaisesti.

Helsingin yliopiston hakupalveluiden projektipäällikkö Anna-Liisa Kuusela täsmentää, että kevään päähaun valintakokeet tehdään valvottuina lähikokeina kaikissa yliopistoissa. Tämä on hänen mukaansa kaikkien yliopistojen yhteinen päätös.

– Hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun takia kaikille hakijoille järjestetään valintakoe samoin tavoin.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n toiminnanjohtaja Petri Lempinen huomauttaa, että etäkokeita ei voida järjestää erillisryhmille, koska se olisi vastoin hakijoiden yhdenvertaista kohtelua.

– Ensiksi on syytä todeta, että ulkomaan kansalaisten pääsystä Suomeen päättävät viranomaiset, joilla on siihen toimivalta. Ammattikorkeakoulut tai muut oppilaitokset eivät sitä voi tehdä.

Haaga-Helian toimipiste Helsingin Pasilassa. Arkistokuva. Kuva: Yle

Lempinen kertoo, että ammattikorkeakouluihin on ollut yhteydessä seitsemän venäläisopiskelijan ryhmä. Hän pahoittelee, että koronatilanteen vuoksi tilanne on valitettavasti se, että venäläisten maahantulo valintakokeisiin ei ole mahdollista.

Samaan aikaan englanninkielisiin kansainvälisiin maisteriohjelmiin voi kuitenkin pyrkiä ilman paikan päällä tapahtuvaa pääsykoetta. Hakemus ja tarvittavat asiakirjat riittävät.

Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa ollaan valmiita auttamaan ja myöntämään viisumeita niille venäläisnuorille, jotka eivät halua luopua unelmastaan opiskella Suomessa suomenkielisissä koulutusohjelmissa.

– Kyllä, viisumeita myönnetään. Hakemuksen liitteissä on todistettava, että on menossa pääsykokeisiin tai testiin, ja että sitä ei voi tehdä etänä, vahvistaa Suomen Pietarin-pääkonsulaatin lehdistö- ja kulttuurivirkamies Anna Kotaviita.

Hän täsmentää, että pääkonsulaatilla ei ole tarkkaa arviota kokeisiin viisumin saaneiden määrästä, sillä opiskeluun myönnetään viisumeita muidenkin kuin pääsykokeiden perusteella. Mutta jos kaikki dokumentit ovat kunnossa, niin osallistuminen kielikokeeseen ja vastaaviin pitäisi hänen mukaansa olla mahdollista.

Hakijat eivät pääse Suomeen pääsykokeisiin

Pietarissa voi hioa suomen kielen taitoja Nordic School -nimisessä opinahjossa. Koordinaattori Anastasija Kortšinskaja, joka konsultoi Suomeen opiskelemaan aikovia venäläisiä ylioppilaita, kertoo, ettei Ivanin tapaus ole ainutlaatuinen.

– Tiedossamme on, että ainakin kolmelta opiskelijalta on evätty pääsy YKI-kielikokeeseen. Pääsykoe ei ole hyväksyttävä syy maahantuloon. Opiskelijat pelkäävät nyt, etteivät pääse varsinaisiin pääsykokeisiin.

Pietarilaisesta lukiosta tänä keväänä valmistuvalla 17-vuotias Ianita Butmanilla ei myöskään ole varmuutta, pääsekö hän Suomeen pääsykokeisiin. Hän on kiinnostunut suomen kielestä ja fysiikasta ja haluaisi yhdistää nämä kaksi intohimoaan opiskelemalla energia-alan insinööriksi.

– Minä ja monet muut olemme törmänneet siihen, että ne, jotka pyrkivät opiskelemaan suomen kielellä, voivat suorittaa pääsykokeen vain paikan päällä.

Butmanilla on voimassa oleva Schengen-viisumi.

Pietarilaisesta lukiosta tänä keväänä valmistuva 17-vuotias Ianita Butman kääntyi presidentti Sauli Niinistön puoleen pääsykoeasiassa. Hän haaveilee energia-alan insinöörin opinnoista. Kuva: Янита Бутман/Ianita Butman

Ianita ei jäänyt surkuttelemaan tilannetta, vaan päätti toimia. Hän lähetti asiasta kirjeen Rajavartiolaitokseen, korkeakouluihin ja presidentti Sauli Niinistölle. Presidentin kansliasta vastattiin seuraavaa:

Tasavallan presidentillä ei ole toimivaltaa maahantuloon liittyvissä asioissa eikä hän näin ollen valitettavasti voi auttaa asiassasi. Maahantuloa koskevissa kysymyksissä asianomaiset viranomaiset käyttävät itsenäistä päätösvaltaa, joka perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tasavallan presidentillä ei ole toimivaltuuksia vaikuttaa muiden viranomaisten päätöksiin.

Ianitan mukaan hänellä on nyt kaksi vaihtoehtoa: joko saada lupa suorittaa pääsykoe etänä Venäjällä tai siirtää haave Suomessa opiskelusta syksyn pääsykokeisiin. Pandemiatilanne on kuitenkin epävarma, eikä pyrkiminen välttämättä onnistu syksylläkään.

18-vuotias Sofia Kazekina suunnitteli pyrkivänsä opiskelemaan kansainvälistä liiketaloutta Haaga-Heliassa. Hän pitää siitä, että opiskelu Suomessa on käytännönläheistä.

– Olin siinä uskossa, että sulkutila päättyy ja kaikki kääntyy parhain päin. Olihan lentoyhteyskin jo avattu. Mutta sitten rajoituksia jatkettiinkin, ja pääsykoe ei enää olekaan maahantuloperuste, harmittelee Sofia.

18-vuotias Sofia Kazekina haaveilee kansainvälisen liiketalouden opinnoista Haaga-Heliassa, mutta pelkää nyt, ettei pääse koronaepidemian takia pääsykokeisiin. Kuva: Софья Казекина/Sofia Kazekina

Tällä hetkellä hän on epätietoinen, miten pääsykokeiden kanssa käy. Sofian oli tarkoitus tulla Suomeen voimassa olevalla Schengen-viisumilla.

17-vuotias Anna Pashina tiesi jo viidennellä luokalla, että haluaa lähteä opiskelemaan Suomeen.

- Olen opiskellut sillä ajatuksella, että jos teen kovasti töitä, saavutan unelmani. Toistaiseksi en ole törmännyt esteisiin, siihen etteivät kaikki haaveet toteudu tai että kaikki ei riippuisi minusta. Haaveilen, että pääsen opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon, kertoo Anna, jonka pitäisi saapua Suomeen pääsykokeeseen 31. toukokuuta. Viisumi myönnettiin nimenomaan sillä perusteella.

Miksi pääsykoe ei ole maahantuloperuste?

Onko pääsykokeisiin osallistuminen maahantuloperuste venäläisten opiskelijoiden kohdalla? Päätimme kysyä asiaa suoraan Rajavartiolaitokselta.

– Pääsykokeisiin osallistumista ei ole erikseen mainittu maahantulon perusteena voimassa olevissa matkustusrajoituksissa, kertoo Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksen esikunnan Rajatarkastusyksiköstä.

Hänen mukaan maahantulosta on näissä tapauksissa tehty tapauskohtainen harkinta henkilökohtaisen välttämättömän ja pakottavan syyn perusteella rajanylityspaikalla. Hän kommentoi Ivanin kaltaista tapausta yleisellä tasolla.

– Lentoliikenteessä lentoyhtiöt ovat todennäköisesti verranneet esitettyä maahantulon perustetta voimassa oleviin matkustusrajoituksiin, eivätkä ole kaikissa tapauksissa ottaneet näitä matkustajia lennolle. Matkustusrajoitusten osalta ei ole eroa käytettävällä matkustusmuodolla.

Finnair vakuuttaa, että yhtiö noudattaa aina viranomaisten, kuten Rajavartiolaitoksen, ohjeistuksia maahantuloon liittyvissä asioissa.

– Tällä hetkellä ainoastaan Suomen kansalaiset ja maassa pysyvästi asuvat henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä voivat saapua Suomeen. Lisäksi välttämätön matkustaminen sallitaan erityistapauksissa ja näihin liittyvien ehtojen täyttyessä, selvitti tilannetta Finnairin osalta viestintäpäällikkö Mari Kanerva.

Hän vakuuttaa, että epäselvissä tilanteissa lentoyhtiö varmistaa Rajavartiolaitokselta matkustajan maahanpääsyn ennen lennolle hyväksymistä.

Tomi Kivenjuuri puolestaan kertoo, että Rajavartiolaitokselle on tullut muutamia kyselyjä ja tiedusteluja liittyen maahantuloon pääsykokeen perusteella. Laitoksen tiedossa ei kuitenkaan ole tarkkaa lukumäärää ihmisistä, jotka ovat jo tulleet tai yrittäneet tulla maahan tällä perusteella.

– Tulleiden tiedusteluiden ja saadun palautteen perusteella olemme valmistelemassa tarkentavaa ohjeistusta pääsykokeisiin tulevien osalta.

Alkuperäisen venäjänkielisen jutun on kääntänyt suomeksi Heli Jormanainen.