1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vapaaehtoistyö

Lapset alkoivat ottaa kuvia läksyistään ja tehdä niitä vieraiden aikuisten kanssa – arvosanat paranivat heti

Mannerheimin lastensuojeluliitto on vuoden aikana kouluttanut kolmisenkymmentä läksykummia Kaakkois-Suomessa. Kummitoiminnasta on saatu positiivisia kokemuksia, ja se on herättänyt kiinnostusta eri puolilla Suomea.

Läksykummitoiminnassa on ollut mukana kolmisenkymmentä kummia ja lasta. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Moni lapsi on saanut uudenlaista tukea koulunkäyntiinsä ja arkeensa.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri on viime keväästä lähtien kouluttanut kolmisenkymmentä läksykummia, jotka toimivat peruskouluikäisten lasten tukena. Läksykummit voivat esimerkiksi auttaa lapsia kotitehtävissä, lukea lasten kanssa kirjoja tai vain vaihtaa kuulumisia.

Ajatus läksykummitoiminnasta syntyi viime keväänä, kun oppilaat olivat koronatilanteen takia etäkoulussa. MLL ryhtyi pohtimaan keinoja lasten ja perheiden auttamiseen ja tukemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.

Läksykummitoiminnan tavoitteena on antaa tukea koulunkäyntiin ja edistää lasten lukutaitoa ja lukemisen sujuvuutta sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaitoa.

Nyt toiminnan positiiviset vaikutukset ovat alkaneet näkyä.

Parempia arvosanoja

Tavoitteisiin on päästy, sillä läksykummien tuen myötä esimerkiksi lasten kouluarvosanat ja maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaito ovat parantuneet. Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat myös käyttäneet suomen kieltä aiempaa rohkeammin.

MLL:n mukaan läksykummitoiminta on myös ylläpitänyt ja lisännyt lasten koulu- ja lukumotivaatiota sekä vähentänyt lasten yksinäisyyden kokemusta.

Hyvää palautetta on tullut niin perheiltä, vapaaehtoisilta kuin opettajiltakin.

– Perheiden mukaan lapset ovat saaneet kokeista parempia numeroita ja jaksaneet keskittyä läksyihin paremmin. Myös vanhempien arki on helpottunut, kun yhtenä päivänä viikossa ei välttämättä tarvitse olla niin paljon kiinni lapsen auttamisessa, koordinaattori Henna Karhu MLL:n Kaakkois-Suomen piiristä sanoo.

Korona-ajan hengessä läksykummit ja lapset ovat olleet yhteyksissä pääasiassa etäyhteyksien avulla. Kuvituskuva. Kuva: Yle

Läksykummit puolestaan ovat kiitelleet sitä, että toiminta ei ole paikkaan sidottua, vaan siinä voi ajan hengen mukaisesti olla mukana etänä.

– Läksykummitoiminta on mahdollistanut vapaaehtoistyön tekemisen eri tavalla kuin on normaalisti totuttu. Läksykummina voi toimia vaikka kotisohvalta tai mökiltä käsin. Meillä on yksi läksykummi, joka asuu Alankomaissa.

Läksykummit ja lapset ovat toistensa kanssa yhteydessä viikoittain. Kullakin kummilla ja lapsella on yhteydenpidolle etukäteen sovittu viikonpäivä ja aika. Tarpeen mukaan lapsi voi esimerkiksi pyytää apua koulutehtäviin myös muulloin.

Lapsia on ohjeistettu lähettämään kummilleen kuvan kotitehtävistään etukäteen, jotta kummilla on aikaa perehtyä niihin etukäteen.

Pääasiassa läksykummit ja lapset ovat tavanneet toisiaan videopuheluiden kautta, mutta osa samalla paikkakunnilla asuvista kummeista ja lapsista tapaa välillä myös kasvotusten.

Myös opettajat ovat antaneet läksykummeista hyvää palautetta ja toivoneet, että toiminnasta tulee pysyvää.

Koordinaattori Henna Karhun mukaan hyviä tuloksia osattiin odottaa, mutta osittain ne myös yllättivät.

– Ajattelimme, että tuloksia alkaa näkyä nopeasti. Lasten saama yksilöllinen tuki on aina plussaa siihen, mitä koulun kautta tulee. Se on kuitenkin yllättänyt, miten suuri vaikutus toiminnalla on ollut. Se ei näy vain lapsen koulumenestyksessä, vaan sillä on iso vaikutus myös perheen tilanteeseen ja vapaaehtoisille, Karhu sanoo.

Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan läksykummitoimintaa on tarkoitus jatkaa vuoden loppuun asti. Jatko riippuu rahoituksesta.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka ei ole aiemmin kuullut läksykummitoiminnasta. Hänestä tällainen toiminta on tervetullutta lisäapua perheille, sillä korona-aikana perheet ovat olleet todella kovilla.

– Monilla perheillä voi olla voimat lopussa. Tässä otetaan vastuuta myös yhteisöllisesti. Annetaan viesti siitä, että on tärkeää, että koulutehtävät saadaan tehtyä, kukaan ei putoa kelkasta ja läksyihin tarjotaan apua, sanoo Misukka.

Läksykummit kiinnostavat muuallakin

Läksykummeja on koordinaattori Henna Karhun mukaan nyt sopiva määrä. Uusia lapsia ja vapaaehtoisia on kuitenkin edelleen tulossa mukaan toimintaan. Uuden lukukauden alkaessa kummien tarve voi kasvaa.

– Kun on kesä tulossa, koulutehtäviin ei ehkä tarvita niin paljon apua. Toivomme, että syksyllä mukaan löytyisi uusiakin kummeja, Henna Karhu sanoo.

Läksykummitoimintaa on eri puolilla Kaakkois-Suomea. Toiminta pyörii pitkältä etäyhteyksien varalta, ja kaakkoissuomalaisten lasten läksykummeina onkin vapaaehtoisia aikuisia myös esimerkiksi Helsingistä ja Turusta.

Yli puolet läksykummeista on kasvatus- ja opetusalan tai sosiaalialan ammattilaisia, opiskelijoita ja eläkeläisiä.

Kaakkois-Suomen läksykummitoiminta on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa.

Henna Karhun mukaan Mannerheimin lastensuojeluliitolla on vastaavaa toimintaa tällä hetkellä ainakin Lapissa ja Hämeessä. Toiveena on saada toimintaa myös muualle Suomeen.

Lue lisää:

Lapsille koulutetaan apujoukkoja läksyjen tekoon: "Kaikki oppilaat eivät välttämättä saa kotoa tukea"

Koululaisille etsitään vapaaehtoisia läksykummeja Kaakkois-Suomessa – tarkoituksena edistää lasten luku- ja kielitaitoa