1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. käsikauppalääkkeet

Kipulääkkeitä ja nuhasuihkeita käytetään yhä virheellisesti – tutkija hämmästyi itsehoitolääkkeisiin liittyvistä väärinkäsityksistä: "Oli silmiä avaavaa"

Itsehoitolääkkeiden väärinkäytössä on usein kyse tietämättömyydestä. Neuvonnalla tilanne korjautuu, vaikka joskus apteekin on kieltäydyttävä myymästä lääke. Tutkimuksessa apteekit kirjasivat viikon aikana yli 300 ongelmatilannetta.

Seinäjoen keskusapteekin apteekkari Raija Mattinen seisoo itsehoitolääkehyllyn edessä.
Apteekkari Raija Mattinen muistuttaa, että myös Panadol voi olla hengenvaarallinen myrkky

Apteekista on helppo hakea särkyyn samaa lääkettä kuin ennenkin. Tai sitä, mitä televisiossa mainostetaan.

Yleisimmät itsehoitolääkemerkit ovat nimeltä tuttuja lähes kaikille, mutta niiden ominaisuuksista ja käyttöön liittyvistä riskeistä ei tiedä läheskään yhtä moni.

Apteekkari Raija Mattinen Seinäjoen keskusapteekista tietää, että osa asiakkaista on ottanut selvää esimerkiksi reseptilääkkeidensä ja itsehoitolääkkeiden yhteensopivuudesta ennen ostamista. Osa ei.

Tällöin tarvitaan apteekin henkilökunnan asiantuntemusta ja puuttumista tilanteeseen.

– On meidän tehtävämme tyrkyttää neuvoja ja pyrkiä varmistamaan, että lääkkeitä käytetään oikein ja oikeaan vaivaan, eikä käytetä päällekkäin, Mattinen sanoo.

Itsehoitolääkkeistä tulehduskipulääkkeet ja esimerkiksi nuhasuihkeet ovat niitä, joiden käytössä tehdään toistuvasti virheitä.

– Usein kyse on juuri tietämättömyydestä, Mattinen sanoo.

Nuhasuihkeet on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön, mutta niitä käytetään välillä pitkiäkin aikoja yhtäjaksoisesti. Tällöin Mattisen mukaan suihke alkaakin itse aiheuttaa tukkoisuutta.

– Olen törmännyt varsinkin nuhasuihkeiden kohdalla siihen, että miehet aliarvioivat haittoja enemmän kuin naiset. Ajatellaan, että olen iso raavas mies, ei nämä minuun vaikuta.

On meidän tehtävämme tyrkyttää neuvoja ja pyrkiä varmistamaan, että lääkkeitä käytetään oikein ja oikeaan vaivaan.

Raija Mattinen

Apteekkari muistuttaa, että väärinkäytettynä tavallisetkin tulehduskipulääkkeet voivat olla haitallisia. Kaikki lääkkeet eivät sovi yhteen – ja joskus käyttötapa voi olla virheellinen.

– Moni ottaa esimerkiksi särkylääkettä vain varmuuden vuoksi illalla, sillä ajatuksella, että ei yöllä särje ja ajatellaan myös vähän virheellisesti, että se auttaa unentuloon.

Apteekkifarmasian erikoisproviisori Hanna Ylä-Rautio tutki itsehoitolääkkeisiin liittyviä ongelmatilanteita apteekeissa ja hämmästyi siitä, millaisia ne olivat. Kuva: Petri Koivisto / Suomen Apteekkariliitto

Viikossa yli 300 ongelmatilannetta

Apteekkifarmasian erikoisproviisori Hanna Ylä-Rautio on tutkinut itsehoitolääkkeiden problematiikkaa. Asiakkaiden käsitykset niistä ovat hänelle tuttuja myös työstä Kärkölän apteekissa.

– Itsehoitolääkkeitä pidetään monesti harmittomina, vaikka ne ovat samoja mitä myydään reseptilläkin.

Ylä-Raution tutkimuksen aineisto kerättiin 52 apteekista touko-kesäkuussa 2018. Apteekit kirjasivat viikon ajan kaikki ongelmat, jotka liittyivät itsehoitolääkkeisiin.

Ammattilaisena on joskus vaikea kuvitellakaan, millaisia väärinkäsityksiä lääkkeiden käyttöön voi liittyä.

Hanna Ylä-Rautio

Tapauksia kirjattiin yhteensä 339. Ylä-Rautio kertoo että niiden läpikäyminen oli kiinnostavaa.

– Oli suorastaan silmiä avaavaa lukea oikean elämän tapausselostuksia siitä, millaisiin ongelmiin apteekeissa oli törmätty. Ammattilaisena on joskus vaikea kuvitellakaan, millaisia väärinkäsityksiä lääkkeiden käyttöön voi liittyä, Ylä-Rautio sanoo.

Yli puolessa kirjatuista tapauksista apteekin toimenpide oli luonteeltaan ennaltaehkäisevä eli asiakas ei ollut vielä ehtinyt käyttää lääkettä virheellisesti.

Ratkaisuksi tarjottiin lääkeneuvontaa, kehotettiin vaihtamaan valmiste toiseen tai ohjattiin asiakas lääkäriin. Noin joka viidennessä tapahtumassa apteekki ei lopulta myynyt lääkettä.

Turkimusajankohtana useampi kuin joka viides ongelma koski tulehduskipulääkkeitä. Yleisimmin lääkkeen käyttötarkoitus oli väärä, sitä oli käytetty suositusaikaa pidempään, sillä oli ei-toivottuja yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa tai ongelma oli päällekkäislääkitys.

Neuvonta vaatii sinnikkyyttä

Hanna Ylä-Rautio korostaa apteekkien tarjoaman lääkeneuvonnan merkitystä. Siihen on kiinnitetty viime aikoina huomiota, mutta kipulääkkeen ostajat ovat silti edelleen haastava asiakasryhmä.

– Kipulääkkeitä myydään paljon ja asiakkaat kokevat ne hyvin tavallisiksi ja harmittomiksi lääkkeiksi eivätkä aina ole valmiita vastaanottamaan neuvontaa arjen kiireiden keskellä. Lääkeneuvonnan tarjoaminen vaatiikin apteekkilaisilta erityistä sinnikkyyttä.

Myös Fimealta muistutetaan, että lääkeneuvontavelvoite turvallisen lääkehoidon toteutumiseksi on selkeä.

– Lääkeneuvonta kuuluu lakisääteisesti lääkkeen toimitusprosessiin olennaisena osana kaikilla lääkkeillä, on kysymys sitten resepti- tai itsehoitolääkkeistä, Fimealta vastataan sähköpostitse.

Tietyille itsehoitolääkkeille on asetettu lisäneuvontaehto, mutta Fimean mukaan itsehoitovalmisteiksi hyväksyttävien lääkkeiden pitäisi pääsääntöisesti olla niin turvallisia ja valmisteiden ohjeiden niin selkeitä, että kansalaiset osaisivat valita oikean lääkevalmisteen ja käyttää sitä turvallisesti tarvittaessa myös ilman apteekin neuvontaa.

Itsehoitolääkkeet ovat asiakkaan valittavissa apteekissa. Niidenkin suhteen apteekin tulisi varmistua, että asiakas on saanut ohjeet turvalliseen käyttöön. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Fimea ei siis kannata laajaa valikoimaa itsehoitovalmisteita, joiden toimittaminen apteekista edellyttää erityistä lisäneuvontaa.

– Jos lääkkeen itsehoitokäytössä ilmenee ongelmia, siirto vain reseptillä saatavaksi lääkkeeksi olisi ensisijainen toimenpide, ei lisäneuvontavaatimuksen lisääminen, Fimealta vastataan.

Lähtökohtaisesti turvallisia

Hanna Ylä-Raution mukaan itsehoitoläkkeet ovat lähtökohtaisesti turvallisia, kun niitä käyttää suositusten mukaisesti.

Pahimmillaan niilläkin voi väärinkäytettynä aiheuttaa itselleen jopa hengenvaaran. Neuvoja on tarjolla ja niitä kanattaa sekä ottaa vastaan että kysyä itse aktiivisesti.

– Ongelmana on, että asiakkaat eivät aina osaa kysyä ja tiedä tarvitsevansa apua. Esimerkiksi parasetamolia ei tarvitse ottaa kovinkaan suurta annosta, kun käytöstä voi aiheutua maksavaurio, Ylä-Rautio sanoo.

Nuhasuihkeiden liian pitkään jatkuva käyttö on yleisimpiä itsehoitolääkkeiden vääriä käyttötapoja. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Fimean mukaan yksi haaste on se, että itsehoidossa lääkkeen käyttöaiheen arviointi perustuu usein henkilön omaan arvioon oireistaan ilman lääkärin tutkimusta tai diagnoosia. Samankaltaisia oireita voi kuitenkin liittyä erilaisiin sairauksiin.

– Helposti saatavilla oleva itsehoitolääke voi houkuttaa jatkamaan hoitoa suositeltua pidempään, vaikka pitkään jatkunut oireilu edellyttäisi jo lääkärin arviota ja jatkotutkimuksia. Tällöin pitkäaikaisen tai vakavan sairauden diagnosointi voi viivästyä, mikä voi heikentää hoitotuloksia ja ennustetta jatkossa, Fimealta vastataan.

Lue seuraavaksi: Syötkö turhia tai yhteensopimattomia lääkkeitä? Tee lista kaikista käyttämistäsi lääkevalmisteista, ja ota se mukaan lääkäriin sekä apteekkiin

"Lääke, joka on sopinut, ei enää sovikaan"

Asiakas saattaa kokea tunkeilevana sen, jos apteekkihenkilökunta pysäyttää hänet tai tarjoaa lääkeneuvontaa.

Ylä-Raution mukaan kyse ei suinkaan aina ole väärinkäyttöepäilyistä, vaan esimerkiksi aivan tavallisesta ikääntymisen vaikutusten huomioimisesta.

– Elimistö muuttuu ihmisen ikääntyessä ja lääke, joka on sopinut, ei enää sovikaan. Samoin voi tulla uusia reseptilääkkeitä eikä itsehoidon vanha kipulääke sitten enää sovikaan sen kanssa käytettäväksi.

Ylä-Rautio toivoisi esimerkiksi, että jokainen ikääntyvä asiakas ohjattaisiin apteekissa lääkeneuvonnan piiriin. Viimeistään apteekin kassalla voitaisiin varmistaa, että asiakas on saanut neuvontaa ja on tarkistettu, että ostettu kipulääke sopii yhteen reseptilääkkeiden kanssa.

– Asiakkaan itsemääräämisoikeutta pitää kunnioittaa, mutta joka kerta myös informoida siitä, mitä haittavaikutuksia tuotteen käyttämisellä voi olla.

Lisäksi hän toivoo, että reseptilääkkeitä käyttävät asiakkaat ottaisivat ajantasaisen lääkityslistan mukaan asioidessaan apteekissa. Näin lääkkeiden yhteisvaikutusten tarkistaminen olisi helpompaa.

– Usein lääkkeiden nimiä on vaikea muistaa varsinkin, kun reseptivalmisteen nimi voi vaihtua lääkevaihdon yhteydessä.

Fimean sivuilla on ohjeet lääkityslistan tekemiseen. Ohjeet löytyvät täältä (siirryt toiseen palveluun).

Itsehoitolääkkeiden yleisimmät merkit tunnetaan nimeltä, mutta niiden yhteiskäytön ja muiden riskien tuntemus on vähäisempää. Kuva: Birgitta Vuorela / Yle

Vaikeasti valvottavaa

Raija Mattinen ja Hanna Ylä-Rautio muistuttavat molemmat, että apteekilla on velvollisuus olla myymättä lääkettä, jos on syytä epäillä esimerkiksi sen väärinkäyttöä.

Aukottomasti sitä ei kuitenkaan voida valvoa.

– Monilla itsehoitolääkkeillä on maksimimäärä, mitä voi kerralla ostaa. Tietenkään me emme pysty sanomaan, kiertääkö joku kaikki apteekit tai käykö asioimassa aamulla ja illalla, kun meillä on eri henkilöt töissä, Mattinen sanoo.

Myös Fimean mukaan yksi turvallisen lääkehoidon haasteista on se, että itsehoitolääkkeet eivät kirjaudu terveydenhuollon tietojärjestelmiin eivätkä potilastietoihin, jolloin tiedot niistä eivät ole lääkärin tai apteekin käytettävissä. Hoitoon hakeutuessaan potilas ei välttämättä muista kaikkia käyttämiään itsehoitolääkkeitä tai huomaa kertoa niistä, jos ne eivät hänen mielestään liity hoitoon hakeutumisen syyhyn.

Hanna Ylä-Rautio kertoo asiakkaiden suhtautuvan yleensä vakavasti henkilökunnan huoleen tahattomasta lääkkeiden väärinkäytöstä, kehotuksiin vaihtaa lääkettä tai keskustella sen käytöstä lääkärin kanssa.

– Kyse on kuitenkin jokaisen omasta terveydestä.

Hanna Ylä-Raution englanninkielinen tutkimusjulkaisu löytyy täältä (siirryt toiseen palveluun).

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 8.5. kello 23 saakka.

Lue seuraavaksi:

Viranomainen haluaa vapauttaa itsehoitolääkkeiden myyntiä Suomessa – Tutkimusjohtaja: “Kilpailun pitää tulla myös apteekkien ulkopuolisesta myynnistä”