1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. radio

Lyhytaikaisten radioiden määrä on kasvussa – Radio Jauhon nuoret tekijät pohtivat voisiko radiotyöstä tulla jopa ammatti

Vuosittain Suomessa toimii kolmisensataa radiota lyhytaikaisella radioluvalla. Näitä pyörittävät tapahtumat, opiskelijat ja uskonnolliset yhteisöt. Nuoret kokeilevat radion tekemistä hyväntekeväisyysjärjestön nuorisotyön projektissa Hauholla.

Henrietta Korvenoja ja Jere Virolainen ovat juontaneet Radio Jauhossa reilut kaksi kuukautta. Kuva: Kati Turtola / Yle

On air -valo syttyy. Henrietta Korvenoja korjaa kuulokkeiden asentoa ja huikkaa yhdessä Joonas Heinosen kanssa hyvät huomenet kuulijoille. Vieressä Mika Wielert seuraa nettistriimin ulosmenoa. Tiimin neljäs jäsen Jere Virolainen hakee vielä kahvia. Tavallinen aamu Radio Jauhossa (siirryt toiseen palveluun).

Reilu vuosi sitten nettiradiona aloittanut Radio Jauho on ollut maaliskuusta lähtien kuunneltavissa myös FM-taajuudella 101,3 MHz lyhytaikaisena radiona. Radio Jauho on osa hämeenlinnalaisen hyväntekeväisyysjärjestö Hämeen Mokian nuorisotyön (siirryt toiseen palveluun) projektia, jossa nuoret pääsevät kokeilemaan radion tekemistä. Lyhytaikainen radiolupa jatkuu tällä erää toukokuun loppuun asti.

Tänä aamuna Heinonen, Virolainen ja Korvenoja keskustelivat muun muassa tosielämän Ryhmä Hausta, naapurikyttäämisestä ja arvuuttelivat yhdessä kuulijoiden kanssa vanhoja tv-sarjojen tunnareita. Yksi vakioelementeistä on karaokehaaste, johon tällä kertaa otti osaa Mika Wielert esittämällä oman versionsa Movetronin ysärikappaleesta Romeo ja Julia.

Hämeen Mokian ohjaaja Joonas Heinonen sanoo, että FM-radio tuo näkyvyyttä koko nuorisotyölle, jota hyväntekeväisyysjärjestö tekee. Heinonen huomasi, että FM-taajuus toi heti lisää kuulijoita myös nettiradion puolelle.

– Kun paikallisradio tärähti, niin striimiä oli saman tien seuraamassa lähemmäs sata ihmistä, eli määrä tuplaantui. Nettiradiota ja striimiä seuraa nuorempi sukupolvi. FM-radio on ajaton ja sillä on isompi kuulijakunta, sanoo Heinonen.

Lyhytaikaiset radiot ovat tapahtumille tärkeitä

Lyhytaikaisella radioluvalla toimii vuosittain noin kolmesataa radiota. Lupia on varsin erilaisilla toimijoilla: muun muassa uskonnollisilla yhteisöillä ja opiskelijoilla, mutta myös kaupallisilla radiotoimijoilla. Esimerkiksi kertausharjoituksilla ja isoilla partioleireillä on usein lyhytaikainen radio. Toimilupa myönnetään enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Lakimies Eliisa Reenpää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kertoo, että suuri osa luvista on hyvin pienitehoisia ja koskee esimerkiksi urheilutapahtumia, joissa äänentoisto tai selostus toteutetaan kaiuttimille langattomasti FM-taajuudella.

– Suurimmat yksittäiset lyhytaikaiset radiot ovat kesäisin Suviseurat ja joulun aikaan Jouluradio. Ne ovat tuttuja myös suurelle yleisölle, sanoo Reenpää.

Lyhytaikaisten radiokanavien määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2020 lupia myönnettiin noin 250, määrä jäi hieman tavallista pienemmäksi koronan vuoksi.

Kati Turtola tapaa radion tekijöitä suorassa lähetyksessä. Paikalla olivat radioäänet Henrietta Korvenoja, Jere Virolainen sekä Joonas Heinonen, joka toimii hankeessa ohjaanana.

Äänitorvi vapaalle kansalaistoiminnalle

Journalistiikan yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta sanoo, että lyhytaikaisilla radioluvilla on suurin merkitys vapaalle järjestö- ja harrastustoiminnalle.

– Lisäksi nämä kasvattavat uusia tekijöitä, jotka saattavat myöhemmin olla mukana radiokuvioissa ja journalismin tekemisessä. Siinä mielessä on hyvä juttu, että tällaisia taajuuksia on edelleen tarjolla, sanoo Ala-Fossi.

Hän lisää, että lyhytaikaisilla luvilla on kaupallinen merkitys.

– Tiedän useampiakin radioasemia, jotka ovat hakeneet lyhytaikaisia lupia laajentaakseen omia kuuluvuusalueitaan varsinaisen lupamenettelyn ulkopuolelta.

Lyhytaikainen radiolupa saattaa olla taloudellisesti helpompi tapa päästä kiinni radiotoimintaan, muun muassa alhaisempien viranomaismaksujen takia.

– Sen lisäksi esimerkiksi Helsingissä olisi radion lähettämisestä kiinnostuneita enemmän kuin pitkäaikaisia taajuuksia on tarjolla. Pääkaupunkiseudulla on siis mahdollisuus päästä ääneen lyhytaikaisille luvalla, sanoo Reenpää.

"Siistiä päästä jakamaan omia ajatuksiaan"

Radio Jauhon aamulähetyksen nuoret tekijät pohtivat, voisiko radiosta tulla jatkossa heille ammatti. Jere Virolainen päätyi Radio Jauhoon oltuaan työkokeilussa nuorten työpaja Stagella Hämeenlinnassa. Muutaman audiovisuaalisen keikan myötä Joonas Heinonen kysyi Virolaista työkokeiluun radioon.

– Minulle on aika luontaista olla koko ajan äänessä. Sitä en tiedä, että onko puhe aina välttämättä asiaa. Siistiä päästä jakamaan omia ajatuksiaan ja tätä juttua, sanoo Jere Virolainen.

Henrietta Korvenojaa ilahduttaa mahdollisuus päästä näkemään oikeaa radiotyötä, vaikka aikaisempaa kokemusta siitä ei ole.

– En olisi ikinä uskonut, että pääsisin höpöttämään radioon.