1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työmarkkinapolitiikka

Ylen kysely: Ay-pomot ennustavat työtaistelujen täyteistä syksyä ja kevättä – "Nyt ollaan ytimessä, mihin työntekijät ovat liittonsa perustaneet"

Ammattiyhdistysjohtajat uskovat, että ensi keväänä ja syksynä nähdään viime vuosia enemmän lakkoja. Ay-johtajat perustelevat näkemystään työnantajien irtaantumisella valtakunnallisista työehtosopimuksista. Iso osa työnantajista ei taas ymmärrä, miksi työtaistelumäärät kasvaisivat.

Ammattiyhdistysjohtajat epäilevät, että työtaisteluiden määrät kasvavat ensi syksyn ja kevään aikana. Arkistokuva SAK:n järjestämästä hallituksen vastaisesta suurmielenosoituksesta syyskuussa 2015 Helsingissä. Kuva: Milla Vahtila / Yle

Ammattiyhdistysjohtajat ennustavat merkittäviä häiriöitä työmarkkinoille ensi syksynä ja keväänä.

Ylen työmarkkinakyselyyn vastanneista ammattiyhdistysjohtajista lähes yhdeksän kymmenestä arvioi, että ensi syksynä nähdään viime vuosia enemmän työtaisteluita.

Näkemyksen taustalla on metsä- ja teknologiateollisuudessa nähdyt muutokset. Metsäteollisuus ilmoitti viime vuoden lokakuussa, ettei se enää solmi valtakunnallisia työehtosopimuksia.

Teknologiateollisuus puolestaan kertoi maaliskuussa 2021, että osa sen jäsenyrityksistä irrottautuu valtakunnallisista työehtosopimusneuvotteluista.

Alakohtaisten sopimusten sijaan työehdoista neuvotellaan entistä enemmän yrityksissä. Tämän lisäksi metsäyhtiö UPM on ilmoittanut, että se tekee jatkossa toimihenkilöiden kanssa yksilökohtaisia työsopimuksia.

– Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus ovat ratkaisuillaan ainakin vaikeuttaneet työmarkkinaneuvottelujen lähtöasetelmaa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo.

– Mitä enemmän neuvottelupöytiä on, sitä todennäköisempää on, että ratkaisuun ei päästä ilman työtaistelujen uhkaa tai toteutusta. Nyt ollaan sen ytimessä, mihin tarkoitukseen työntekijät ovat liittonsa perustaneet, Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Kuntonen ajattelee, että työehtojen vähimmäistasot ovat nyt uhattuina. Hän ei ole ajatustensa kanssa yksin.

Ammattiyhdistysjohtajien vastauksissa toistuu ajatus, että neuvotteluiden hajautuminen entistä useampaan liittoon ja yritykseen kasvattaa työtaisteluiden riskiä.

Osa työntekijöiden edustajista sanoo myös, että muutosten läpiviemiseen on tiukka aikataulu.

– Neuvotteluita tulee olemaan huikea määrä ja aikaa vähän. Tämä jo lähtökohtaisesti lisää konfliktien määrää, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo.

Yle lähetti kyselyn 41 työmarkkinajohtajalle, joista 33 vastasi kyselyyn. Vastaajista 16 edustaa työnantajia ja 17 työntekijöitä.

Työnantajat eivät usko työtaisteluihin

Työnantajilla on toisenlaiset odotukset ensi syksyn ja kevään työehtosopimusneuvotteluista kuin työntekijöillä.

Työnantajista vain kuusi prosenttia uskoo, että seuraavalla neuvottelukierroksella nähdään enemmän työtaisteluita kuin viime vuosina.

Puolet eivät ole varmoja asiasta ja 44 prosenttia ilmoittaa, etteivät he usko työtaisteluiden lisääntyvän.

Useiden työnantajien vastauksissa toistuu viesti, että lakkoilu ei olisi koronakriisin jälkeen kenenkään etu.

– Valitettavasti äänenpainot ovat työntekijäjärjestöissä nyt hyvin kovat ja enteilevät rauhattomuuksia. En näe mitään fundamentaalista syytä, miksi työehdoista ei voisi sopia ilman mittavia työtaisteluita, Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoo.

Osa työnantajista ajattelee, että tilanne ei voi muuttua nykyistä kovinkaan paljon huonompaan suuntaan.

– Vaikea edes kuvitella suurempia määriä kuin nykyiset suuret työtaistelumäärät. Keskeinen syy valtakunnallisesta työehtosopimuksesta luopumiseen on se, että sillä ei saa Suomessa työrauhaa kuitenkaan, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola ei usko, että ainakaan Teknologiateollisuuden ratkaisu murentaisi työehtosopimusten yleissitovuutta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Hirvola viittaa siihen, että työnantajia on jo pitkään harmittanut laittomien lakkojen määrä työpaikoilla.

Työnantajat ovat perinteisesti ostaneet uudella työehtosopimuksella työrauhan sen voimassaoloajaksi.

Lakot ovat laittomina silloin, kun työehtoja pyritään muuttamaan työtaistelutoimilla työehtosopimuksen voimassaolon aikana.

Työntekijät: Vientiala ei enää määritä palkankorotuskattoa

Ammattiyhdistysliikkeellä ja työnantajien etujärjestöillä on erilainen näkemys siitä, millainen vaikutus Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden ratkaisuilla on neuvotteluihin työehdoista jatkossa.

Lähes kahdeksan kymmenestä ammattiyhdistysjohtajasta ajattelee, että vientialat eivät enää jatkossa määritä palkankorotuskattoa muille aloille.

Kuusi prosenttia ammatityhdistysjohtajista ei lukitse kantaansa, ja 18 prosenttia ajattelee, että nykyinen malli voi päteä myös jatkossa.

– Jos ja kun yrityskohtaisen sopimisen tavoitteena ja lopputulemana on ratkaisujen erilaistuminen yritysten välillä, niin on vaikea nähdä, miten tämä toimii niin sanottuna esimerkkinä muille aloille, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.

Työnantajien edustajista lähes seitsemän kymmenestä sanoo, että vientialat määrittävät myös jatkossa palkankorotuskaton muille aloille. Noin 12 prosenttia on toista mieltä ja 19 prosenttia ei lukitse kantaansa.

– Suomi on vientivetoinen maa ja kilpailukyvystä huolehtiminen edellyttää, ettei työvoimakustannukset muualla ylitä viennin kantokykyä. Ratkaisut on tehtävä vientikärjellä myös jatkossa, eikä lisääntyvä paikallinen sopiminen muuta tätä asetelmaa, Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto sanoo.

Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto ajattelee, että kaikkien alojen palkankorotukset pitää noudattaa vientialojen neuvottelutulosta. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Osa työnantajien edustajista muistuttaa myös siitä, että tilanne teknologiateollisuudessa on yhä epäselvä. Teknologiateollisuus ilmoitti maaliskuussa, että se jakaantuu kahdeksi eri järjestöksi.

Nykyinen Teknologiateollisuus irtaantuu valtakunnallisista työehtosopimuksista, ja sen jäsenet alkavat sopia asioista yrityksissä.

Sen sijaan maaliskuussa perustettu Teknologiateollisuuden työnantajat jatkaa valtakunnallisten työehtosopimusten tekemistä. Alalla voidaan siis saada kattava valtakunnallinen työehtosopimus aikaiseksi.

Osa työnantajista sanoo, että vientivetoisen mallin jatko riippuu siitä, kuinka kattavasti teknologiateollisuuden työnantajat liittyvät vasta perustettuun järjestöön.

Työnantajien piiristä myös muistutetaan, että vientialoihin kuuluu myös Kemianteollisuus, jonka palkankorotuksesta voidaan hakea mallia.

Työnantanajat: Yleissitovuus säilyy myös jatkossa

Ammattiyhdistysliikkeen yksi suurimmista peloista työmarkkinoilla liittyy yleissitovuuden purkautumiseen.

Yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki alalla toimivat yritykset noudattavat vähintään työehtosopimusten minimivaatimuksia.

Työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta määrittää sen, mitkä työehtosopimukset ovat yleissitovia.

Perinteisesti yleissitovina on pidetty niitä sopimuksia, joiden piiriin kuuluvista työntekijöistä vähintään puolet työskentelee liittoon liittyneissä yrityksissä.

Seitsemän kymmenestä ammattiyhdisliikettä edustavasta vastaajasta pitää lisääntyvää sopimista yrityksissä uhkana yleissitovuudelle.

Lähes kaksi kymmenestä on toista mieltä ja noin yksi kymmenestä ei lukitse kantaansa.

– Se ei ole enää mikään uhka yleissitovuudelle, jos alan työnantajaliitto ei suostu tekemään alalle valtakunnallista työehtosopimusta. Se on kyseisen alan yleissitovan työehtosopimuksen loppu, Suomen elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen sanoo.

Osa ammattiyhdistysjohtajista epäilee, että yleissitovuuden lopettaminen on viimeaikaisten muutosten motiivi työnantajien parissa.

– Uskon, että eräät tahot ajavat paikallista sopimista tuolla motiivilla. Suurin ongelma on minimipalkka. Siihen on oltava joka tapauksessa järjestelmä, ja joidenkin tahojen ajama lainsäädännöllinen sääntely on nykyistä järjestelmää huomattavasti jäykempi tapa, Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan suurin ongelma yleissitovien työehtosopimusten purkautumisessa olisi minipalkan määrittäminen. Se pitäisi jatkossa tehdä lainsäädännön kautta. Kuva: Mikko Koski / Yle

Työnantajat ovat toista mieltä. Yli puolet vastaajista ei usko, että Metsäteollisuuden ja Teknologiateolllisuuden ratkaisut rapauttaisivat yleissitovuutta.

Noin kolmannes ei ole asiasta varma ja 15 prosenttia sanoo, että lisääntyvä paikallinen vie pohjaa yleissitovuudelta.

– Jos valtakunnallinen työehtosopimus on sisällöltään kilpailukykyinen, enemmistö teknologiateollisuuden yrityksistä valinnee sen jatkossa. Näytönpaikka ammattiyhdistysliitoille, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.

Osa työnantajien edustajista pitää hyvänä, että yleissitovuuden asema heikkenee Suomessa.

– On ilmeistä, että moni ala tulee siirtymään pois työehtosopimusjärjestelmän ja yleissitovuuden piiristä. Se on hyvä asia Suomen taloudelle ja yritysten kilpailukyvylle sekä työntekijöiden palkkakehitykselle, Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Iso osa työnantajien edustajista sanoo, että nyt on liian aikaista arvioida muutoksen vaikutusta yleissitovuuteen.

Työnantajat: Palkkaerojen kasvu on hyvä asia

Työnantajien ja työntekijöiden edustajat pääsevät lähimmäksi toisiaan, kun heiltä kysytään palkkaerojen kasvusta.

Yli 60 prosenttia kaikista vastaajista pitää hyvänä asiana, että palkkaerot voivat kasvaa jatkossa saman alan yrityksissä.

Noin viidennes on vastustaa tällaista kehitystä ja lähes yhtä moni ei lukitse kantaansa.

Työnantajat kannattavat palkkaeroja useammin kuin työntekijät. Työnantajista peräti 75 prosenttia pitää palkkaerojen kasvua toivottavana kehityksenä.

– On päästävä paremmin suoriteperusteiseen palkkaukseen, jossa voi neuvotella joustoa joka suuntaan, Muoviteollisuuden toimitusjohtaja Vesa Kärhä sanoo.

Muoviteollisuuden toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan työnantajien pitäisi pystyä nykyistä paremmin palkitsemaan työntekijöitä hyvistä suorituksista. Kuva: Mikko Koski / Yle

Työnantajien vastauksissa toistuu kaksi ajatusta. Korotuksia olisi annettava yritysten palkanmaksuvaran mukaan ja niiden pitäisi perustua tuottavuuden kasvuun.

Työntekijöiden edustajat eivät ole yhtä innostuneita palkkaerojen kasvusta, vaikka heistäkin lähes puolet ilmoittaa kannattavansa niitä.

– Palkkaeroja on tälläkin hetkellä saman toimialan yrityksissä. Tilanne on mainio, jos yrityksillä on tarve kilpailla hyvän työnantajan maineesta, huomioiden myös palkkataso, Ylempien toimihenkilöiden YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki sanoo.

Useat työntekijöiden edustajista näkevät uudessa tilanteessa vaaroja. He pelkäävät, että alipalkkauksesta tulee nykyistä yleisempi ilmiö, jos työehtosopimukset eivät enää jatkossa ole yleissitovia.

Työntekijöiden edustajat muistuttavat, että mikään ei ole estänyt työnantajia tähänkään asti maksamasta työntekijöille korkeampaa palkkaa kuin mikä työehtosopimuksissa on määritelty.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella jutusta 9.5.2021 kello 23:een asti.

Tarkennus 8.5.2021 kello 23.33: Laittomien lakkojen määritelmää on tarkennettu.

Lue lisää:

Teknologiateollisuus irtautuu osittain työehtosopimustoiminnasta – antaa jäsenyrityksilleen mahdollisuuden valita, ollako TES-pöydässä mukana vai ei

Yle seurasi: Metsäteollisuuden Hämälä A-talkissa: "Meidän täytyy monella sektorilla uusiutua"

Analyysi: Teknologiateollisuuden uusi "kahden järjestön malli" lisää painetta syksyn liittokierrokselle