1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Recep Tayyip Erdogan

Turkki syyttää tamperelaismiestä presidentti Erdoğanin kunnian loukkaamisesta – perää sinnikkäästi oikeusapua Tampereelta jo toista kertaa

Tampereella asuvaa suomenturkkilaista miestä ei ole saatu oikeuteen Turkissa, joten turkkilainen tuomioistuin on pyytänyt jo kahdesti apua Pirkanmaan käräjäoikeudelta.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti puheen Ankarassa 5. huhtikuuta. Kuva: Adem Altan / AFP

Pirkanmaan käräjäoikeus on kieltäytynyt antamasta oikeusapua Turkille – jo toista kertaa samassa asiassa. Jutussa on kyse rikosasiasta, jossa tamperelaismiestä syytetään Turkissa maan presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kunnian julkisesta loukkaamisesta.

Turkkilaisen tuomioistuimen oikeusapupyynnön mukaan rikokset ovat tapahtuneet helmikuussa 2016. Turkkilainen syyttäjä nosti maan oikeusministeriön luvalla syytteen asiassa saman vuoden joulukuussa.

Vastaaja on sekä Turkin että Suomen kansalainen. Hän on asunut Suomessa kymmeniä vuosia.

Oikeusapupyynnön mukaan miestä syytetään siitä, että hän on julkaissut Facebookissa presidentistä kuvia, jotka on muokattu halventaviksi ja varustettu alatyylisillä kuvateksteillä.

Vastaaja kiistää syytteen ja sanoo, ettei ole julkaissut kuvia. Hän myös vastustaa oikeusavun antamista Turkille.

Pirkanmaan käräjäoikeus kieltäytyi antamasta oikeusapua ensimmäisen kerran marraskuussa 2019.

Käräjäoikeus ei ottanut kantaa siihen, onko mies tehnyt väitetyt teot vai ei. Käräjäoikeus ei edes voinut arvioida asiaa, sillä sille ei ole toimitettu epäillyn rikoksen esitutkintamateriaalia.

Syyllisyyskysymys oli joka tapauksessa käräjäoikeuden ratkaisun perusteella epäolennainen.

Pirkanmaan käräjäoikeus totesi, että asiassa tuli sovellettavaksi kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 12. pykälän mukainen ehdoton kieltäytymisperuste. Oikeusavun myöntäminen olisi ollut ristiriidassa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa.

Kunniastaan tarkka presidentti

Erdoğanin presidentiksi valinnan jälkeen vuonna 2014 Turkissa on käsitelty useita juttuja presidentin kunnian loukkaamisesta.

Rikoslain pykälän perusteella kyse on presidentti-instituution kunnian suojaamisesta. Useat jutut ovat lähteneet liikkeelle presidentille uskollisten kansalaisten ilmiannoista.

Syytteen nostamiseen presidentin kunnian loukkaamisesta tarvitaan Turkin oikeusministeriön lupa, joten käytännössä syytteiden eteenpäin vieminen on itsevaltaisen presidentin käsissä.

Toinen yritys virka-avun saamiseksi

Turkki lähetti tamperelaismiehen asiassa uuden virka-apupyynnön kesäkuussa 2020. Asiasisältö oli pääosin sama, mutta sanamuodot erosivat jonkin verran edellisestä.

Oikeusapupyynnössä pyydetään Suomea muun muassa lukemaan miehelle syyte ja kuulemaan häntä, jotta oikeudenkäynti Turkissa voitaisiin käydä loppuun.

Tamperelaismiestä syytetään Turkissa nimenomaan presidentin kunniaa suojaavan rikoslain pykälän perusteella. Tällainen pykälä on oikeusvaltionäkökulmasta ongelmallinen.

Oikeusvaltioissa katsotaan yleisesti, että valtionpäämiehen tulee sietää ankarampaa kritiikkiä kuin tavallisen kansalaisen. Turkin rikoslain pykälä kiepauttaa asetelman ylösalaisin ja tarjoaa presidentille erityistä suojaa.

Turkissa presidentin kunnian julkisesta loukkaamisesta tuomitaan vuodesta neljään vuotta vankeutta.

Alatyylistä mutta poliittista

Pirkanmaan käräjäoikeus antoi ratkaisun toiseen virka-apupyyntöön tammikuun lopussa 2021.

Käräjäoikeuden mukaan tamperelaismiehen julkaisemiksi väitetyt Facebook-päivitykset ovat alatyylisiä mutta selvästi suunnattu Turkin hallintoa ja voimassaolevaa poliittista järjestelmää vastaan. Oikeuden mukaan kirjoituksia voi arvioida poliittisiin erimielisyyksiin liittyvänä provokatiivisina tuotoksina ja siten pitää ymmärrettävinä.

Turkin rikoslain presidenttipykälän perusteella ei voi tuomita Suomessa. Suomalaisen tuomioistuimen on arvioitava tekoa ja oikeusavun antamista suomalaisten kunnianloukkauspykälien mukaisesti.

Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan kokonaisuutena arvostellen teko ei olisi Suomessa törkeä. Perusmuotoisen kunnianloukkauksen syyteoikeus puolestaan vanhenee Suomen rikoslain mukaan kahdessa vuodessa.

Pelkästään syyteoikeuden vanhentuminen riitti epäämään virka-apupyynnön.

Käräjäoikeus piti myös uskottavana tamperelaismiehen väitettä siitä, että teon poliittisen luonteen takia hänen mahdollisuutensa saada oikeudenmukainen oikeudenkäynti Turkissa on lähtökohtaisesti heikompi kuin tavanomaisessa rikosasiassa. Käräjäoikeus katsoi, että tekoa on pidettävä poliittisena rikoksena.

Käräjäoikeus totesi, että oikeusavun antaminen Turkille tässä tapauksessa olisi ristiriidassa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevien periaatteiden kanssa sekä vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusperiaatteita.

Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi toisen virka-apupyynnön 29. tammikuuta.

Lue lisää:

”Presidentti yrittää vaientaa arvostelijansa” - Turkissa joutuu herkästi oikeuteen Erdoğanin kunnian loukkaamisesta

Yllätyskäänne: oikeus kieltäytyy kuulemasta Erdoğanin kunnianloukkauksesta syytettyä kaksoiskansalaista – perusteena ihmisoikeudet ja sananvapaus

Yltääkö Erdoğanin pitkä käsi Suomeen? Turkki haluaa kuulla Suomessa asuvaa kaksoiskansalaista etänä – "Kuulemisesta kieltäytymiseen liittyy riski"

Turkissa oppositiopoliitikolle pitkä vankeusrangaistus muun muassa presidentti Erdoğanin arvostelusta