1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Eurooppa-päivä

Analyysi: EU kysyy nyt ensi kertaa kansalta, mitä me haluamme, ja se on paitsi kömpelöä kosiskelua myös aito kädenojennus

Jätti-ideaprojekti Euroopan tulevaisuuskonferenssi avattiin Eurooppa-päivänä Strasbourgissa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhui Euroopan tulevaisuuskonferenssin avajaisissa Strasbourgissa. Kuva: Jean-Francois Badias / EPA

Tänään Eurooppa-päivänä tapahtuu historiallinen asia.

EU kysyy ensimmäistä kertaa laajasti sinulta ja minulta, onko jotain mitä EU:n pitäisi tehdä.

Kun EU kumartuu kansan puoleen, tilanne on lähtökohtaisesti vaivaantunut. Vähän kuin silloin kun lukiolainen kutsutaan kunnanvaltuustoon esittämään "raikkaita ideoita" – kutsuttu on ympäristössä, jonka kulttuuri ja toimintatapa on vieras.

Sanopa siinä sitten suorat sanat tai koeta uskoa että ideoitasi ihan oikeasti halutaan.

EU kyllä yrittää aika ajoin saada kosketuspintaa kansaan. Jonkinlainen onnistumisen hetki tulee lähinnä joka viides vuosi eurovaaleissa, ja silloinkin kansa on mukana laiskahkosti.

Unioni toimii pääosin valtioiden tekemien sopimusten pohjalta. Isossa kuvassa läpinäkyvyyttä ei ole: kompromissit kerrotaan julkisuuteen, kun niistä on sovittu. Poikkeus on Suomen eduskuntaakin avoimempi Euroopan parlamentti.

Katso alta Euroopan tulevaisuuskonferenssin avajaisten taltiointi:

Tulevaisuuskonferenssi on vuoden mittainen ideamylly

EU:n tänään virallisesti starttaavaa ideamyllyä kutsutaan tulevaisuuskonferenssiksi. Mahtipontisesti nimetty aloite on – yllätys yllätys – mahtipontisen EU-maan eli Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kynästä.

Tulevaisuuskonferenssin starttilaukaus ammutaan tänään Ranskan Strasbourgissa kello 15 Suomen aikaa.

Tilaisuuden pääpuhujana on Macron, ja Euroopan tilasta pääsevät ääneen myös komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, parlamentin puhemies David Sassoli ja EU-puheenjohtajamaa Portugalin pääministeri António Costa.

Konferenssista on kaavailtu vuoden mittaista rutistusta. Sen on määrä edetä pääpiirteissään näin:

Itse asiassa konferenssi alkoi jo kolme viikkoa sitten. Silloin avattiin nettisivusto (johon pääset tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun)), jonne kuka tahansa kansalainen voi käydä jättämässä ajatuksensa ja käydä kommentoimassa muiden ideoita.

Perjantai-iltapäivään mennessä sivustolle oli jätetty runsaat 1 500 ideaa siitä, mitä EU voisi tehdä.

Toistetaan vielä: kuka tahansa voi käydä jättämässä sivustolle minkä tahansa idean. Jottei sivusto täyty trollipuheella, alustalle on luotu säännöt joiden mukaan muun muassa rasistinen tai syrjivä puhe on kiellettyä.

Ideoita on tarkoitus kerätä kesän aikana myös erilaisissa kansalaistapahtumissa. EU on varautunut myös siihen, että ulkovallat yrittävät vaikuttaa keskusteluun ja vyöryttää sivustolle manipuloituja ajatuksia.

Ideoista todeksi miten – siitä ei olla vielä selvillä

Sitten alkaa hankalampi osuus.

Ideoita kertynee vähintään tuhansia. Millaisen siivilän läpi ne puristetaan, jotta esiin saadaan halutut tai käyttökelpoiset?

Sitä järjestävä tahokaan ei vielä tiedä. Unionin on ollut vaikea päästä itsensä kanssa sopimukseen siitä, mitä nyt oikein on tarkoitus tehdä ja miten.

Vaikka konferenssin alku venyi koronan vuoksi vuodella, monista käytännön asioista päästiin sopuun vasta pari päivää sitten, ja osa on vieläkin auki. Jopa avajaistapahtuma oli vaarassa, ja tähtipuhujaksi kaavailtu israelilaishistorioitsija Yuval Noah Hararikin putosi pois.

Karkealla tasolla koko hankkeen ajatus menee kuitenkin näin: kun ideat ovat kasassa, niitä seulotaan ympäri Eurooppaa edelleen kansalaisten voimin jonkinlaisissa kansalaispaneeli-tapahtumissa.

Sitten seulottua ideamassaa käsittelee täysistunto, joka koostuu muun muassa europarlamentaarikoista ja kansallisten parlamenttien edustajista. Suomen eduskunnasta mukana olisi alustavien tietojen mukaan neljä edustajaa. Kokonaisuutta valvoo johtokunta, jossa on tasaedustus komissiosta, parlamentista ja neuvostosta.

Täysistunto jalostaa massasta jollain metodilla omat esityksensä, minkä jälkeen ne etenevät vielä komission, parlamentin ja neuvoston mankeliin.

Tämän kaiken on määrä päättyä tasan vuoden kuluttua Eurooppa-päivänä. Ei ole sattumaa, että Ranska on silloin EU-puheenjohtaja ja Macron kamppailee huhtikuussa jatkostaan presidentinvaaleissa.

Lähtökohtaisesti uusien ideoiden tulisi toimia EU:n nykyisen toimivallan rajoissa.

Mutta on vielä auki, voivatko uudistukset olla niin perustavanlaatuisia, että EU:n perussopimuksia pitäisi avata. Osa jäsenmaista, mukana Suomi, vastustaa tätä. Parlamentti puolestaan kannattaa kaikkien vaihtoehtojen pitämistä avoimina.

Kansalaisideoiden lisäksi mukaan voi nousta valmiita ideoita EU:n uudistamisesta: etukäteen on mainittu muun muassa määräenemmistöpäätösten käyttöönotto yksimielisyyden sijasta EU:n ulkopolitiikassa ja eurovaalien ylikansalliset ehdokaslistat.

Kömpelö kurkotus, mutta vilpitön sellainen

Idea on kirkas: otetaan eurooppalaiset ihmiset mukaan pohtimaan, mitä EU:n tulisi olla.

Toteutus on hähmäinen: EU-toimielinten kuukausien mittaista kissanhännänvetoa ja ripaus Ranskan sisäpolitiikkaa hankkeessa, jonka tulisi olla vapaa kaikesta painolastista.

EU kompastelee kohti kansaa, mutta Suuren Ideapalaverin tarkoitus on myös vilpitön: avata tavallisille eurooppalaisille kanava kertoa, mitä saisi olla.

Siksi tulevaisuuskonferenssiin kannattaa suhtautua vailla liikoja ennakkoluuloja. EU on muuttunut 1980-luvun kabinettikerhosta kohti demokraattista instituutiota. Toimivallan lisääntyminen on pakottanut siihen.

Ideoiden ei tarvitse olla akateemisia. Kaikilla on ainakin koko kesä aikaa kirjautua nettisivuille ja muotoilla rauhassa ajatuksensa siitä, mitä konkreettista EU:n pitäisi tehdä esimerkiksi ilmastonmuutoksessa, terveydenhuollossa tai muuttoliikkeessä.

Teemoja ei ole valittu sattumalta vaan sen mukaan, mikä kansalaisia tutkitusti kiinnostaa tai huolestuttaa eniten.

Voi olla, että hyvätkin ideat hukkuvat matkan varrella. Tai sitten homma toimiikin.

Koelaboratorio on avattu.

Voit keskustella aiheesta alla olevan linkin kautta. Keskustelu on avoinna klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Sana on vapaa ja kansalaiset keskiössä – eurooppalaiset kutsutaan keskustelemaan unionin tulevaisuudesta "uudessa somessa"