1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Analyysi: Miksi kotimainen rokotehanke ei näytä toteutuvan, vaikka kaikki oli lupaavaa? Taustalla on monta syytä

Suomalaisella koronarokotehankkeella on vaikeuksia löytää rahoitusta, koska rokotekehitys on monin verroin muuta lääkekehitystä riskialttiimpaa. Peliä ei ole kuitenkaan vielä menetetty, kirjoittaa taloustoimittaja Antti Parviala.

Koronarokotteita on kehittetty valmiiksi useissa maissa, muun muassa tämä Sputnik-rokote Venäjällä. Kannattaako Suomen panostaa omaansa? Kuva: Grigori Vorobjov / Yle

Koko maailman puhutuin tuote juuri nyt on koronarokote. Mutta miksi rahahanat eivät aukea sellaisen kehittämiselle suomalaislaboratoriossa?

Suomalaisen koronarokotteen kehitystyö on edennyt hyvin. Eläinkokeet (siirryt toiseen palveluun) on saatu päätökseen ja tutkijat ovat valmiita kokeilemaan rokotteen tehoa ja turvallisuutta ihmisiin.

Voisi luulla, että sijoittajatkin olisivat vähintään innoissaan rokotteesta, jolla voitaisiin taltuttaa nykyistä koronavirusta ja ehkä sen tulevia muunnoksia.

Mutta hiljaista on ollut. Ja nyt näyttää hiljentyvän entisestään.

Rokotetta vauhdilla kehittänyt Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela arvelee Ylen MOT:lle, että alustavasti hankkeesta kiinnostuneet sijoittajat todennäköisesti vetäytyvät. Syynä on se, että vieläkään ei ole mitään varmuutta siitä, että hankkeeseen saataisiin tukeva valtion rahoitusosuus.

Halvalla tehty – tähän saakka

Ilman valtion panostusta yksityiset sijoittajat eivät uskalla laittaa rahojaan peliin, sillä varoittavia esimerkkejä riittää.

Tammikuussa amerikkalainen lääkejätti Merck kertoi keskeyttävänsä oman koronarokotehankkeensa. Merckin tutkimuslaboratorion johtaja totesi, että testeistä saadut tulokset olivat "pettymys, hiukkasen yllätys" (siirryt toiseen palveluun). Nämä ovat juuri niitä sanoja, joita sijoittajat eivät halua kuulla edes painajaisunissaan.

Rokotekehityksessä pelissä on suuret rahat, vaikka suomalaishanke on onnistuttu tähän saakka tekemään pääosin Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen normaalin rahoituksen puitteissa. Sen lisäksi on saatu vasta kaksi, yhteensä noin kolmen miljoonan euron apurahaa muun muassa eläinkokeiden tekemistä varten.

Suhteellisen edullisen alun jälkeen meno muuttuu. Saksela on arvioinut, että rahoitusta tarvittaisiin seuraavassa vaiheessa kymmenisen miljoonaa. Sen jälkeen vielä 50–60 miljoonaa euroa lisää, kun edetään ihmisillä tehtäviin koevaiheisiin. Katse kääntyy valtion suuntaan.

Rokotetta saa parilla eurolla – kannattaako enää käyttää veromiljoonia?

Muun muassa koronasta kärsiville yrityksille tukia jakava Business Finland saattaisi MOT:n mukaan antaa rokotehankkeelle lainaa enintään muutamia miljoonia. Se ei riitä rakentamaan sijoittajien luottamusta.

Käytännössä rahoitusta hakee kolmen professorin Sakselan, Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alitalon sekä diplomi-insinööri Pasi Kemppaisen perustama Rokote Laboratories Finland -yhtiö.

Helsingin yliopiston virologian professori, rokotehankkeen vetäjä Kalle Saksela pelkää yksityisten sijoittajien kaikkoavan ilman valtion selvää rahoitusosuutta. Kuva: Jani Saikko / Yle

Kymmeniä miljoona valtion rahaa on kuitenkin vaikea luvata puolen vuoden ikäiselle yritykselle, jolla on vain nelihenkinen hallitus, eikä yhtään työntekijää. Nettisivu on varsin niukka (siirryt toiseen palveluun).

Hakijalla pitää olla uskottava oma pääoma ja muutakin kuin hallitus, kiteytti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) maaliskuussa.

Samaan aikaan valmista rokotetta ostetaan Suomeen parin euron kappalehintaan.

Ministerit saavat siis punnita, kannattaako valtion käyttää kymmeniä miljoonia euroja suomalaiseen rokotteeseen, vaikka se huoltovarmuutta parantaisikin.

Lääke- ja rokotekehitys ovat eri lajia

Suomessa on aloittamassa syksyllä kansallinen lääkekehityskeskus (siirryt toiseen palveluun). Sen tehtävänä on edistää kilpailukykyistä lääkekehitystä. Onko siis rokotekehittäjien ja Rokote Laboratoriesin hätään vastattu?

Eipä juuri. Lääkekehityksen rahoittaminen ja tutkimuksen vieminen valmiiksi tuotteeksi saakka on vaativa operaatio, mutta rokotteiden kohdalla tehtävä on, jos mahdollista, vielä vaikeampi.

Lääke- ja rokotekehityksen välillä on noin tuhatkertainen ero vaikeuskertoimessa.

Rokotetutkimusta tehdään terveillä ihmisillä ympäristöissä, joissa he saattavat altistua tutkittavalle virukselle. Siksi ihmisjoukon on oltava suuri, tyypillisesti esimerkiksi 30 000 henkilöä.

Muussa lääketutkimuksessa valitaan tutkivaa sairautta potevia ihmisiä. Harvinaisien sairauksien kohdalla koehenkilöiden määrä voi olla satoja tai joskus jopa vain kymmeniä.

Kokeiden laajentaminen maksaa paljon ja silti tuotto voi jäädä nollaan, jos tutkimuksessa tuleekin pettymys tai pieni yllätys.

Sijoittajille on selittämistä siinäkin, miksi laittaa rahat yhtiöön, jonka kehitystyö perustuu tekijänoikeusvapaaseen tietoon, joka voitaisiin mahdollisesti vasta myöhemmin patentoida.

Biontechin laboratoriossa Saksan Marburgissa aiotaan valmistaa kaksi ja puoli miljardia rokoteannosta tänä vuonna. Laitoksella tehtiin testejä 29. maaliskuuta. Kuva: Abdulhamid Hosbas / AOP

Suomessa yksityisissä pääomasijoituksissa alkuvaiheen yrityksiin ei puhuta kymmenistä miljoonista, eikä edes miljoonista euroista. Keskimäärin niin sanotussa siemenvaiheessa pääomasijoitus on 300 000 euroa.

Rokote Laboratoriesin tarvitsemaa 50–60 miljoonaa euroa voi suhteuttaa myös vertaamalla sitä 35 miljoonan euron leikkauksiin, joita ollaan mahdollisesti tekemässä Suomen tiederahoitukseen. Summasta on noussut poru.

Mutta ei suomalaisen koronarokotteen kehittäminen ole vielä seinään törmännyt.

Ulkomaisen rahoituksen saaminen ja suurtuotannon aloittaminenkaan ei ole mahdotonta, kunhan löytyy oikea yhteistyökumppani. Siitä kertoo kaikille tuttu esimerkki.

Saksalainen syöpälääkekehitysyhtiö Biontech perustettiin vasta vuonna 2008, mutta nyt tämä lääkejätti Pfizerin kumppani tunnetaan maailman jokaisessa kolkassa.

Lue lisää:

Suomalaisen koronarokotteen kehitys vaarantui – hanke on jäämässä ilman toivomaansa avustusta Business Finlandilta

Suomalainen koronarokotehanke voisi saada kymmeniä miljoonia euroja valtion tukea, mutta hakemusta ei kuulu

Suomalainen koronarokote lähellä toteutumista: Rahoitushakemus jätetty ja rahoitusmalli valmistunut – loppu on poliitikkojen käsissä