1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle

Ylen 146-metrinen ikoninen linkkitorni jää Pasilaan, vaikka se on käymässä tarpeettomaksi

Yleisradio on päättänyt säilyttää ikonisen 146-metrisen Pasilan linkkitornin, koska se on yhtiön ja kaupungin merkittävä maamerkki. Tornin ylläpito nykyisellään maksaa noin 75 000–100 000 euroa vuosittain.

Yle
Pasilan linkkitorni altaalta Ylen pihalta kuvattuna.
Tällä hetkellä linkkitornissa on kaksi Ylen maisemakameraa ja jakeluyhtiö Digitalla on muutama kaupallisten radioiden antenni. Sara Salmi / Yle

Yleisradio on päättänyt säilyttää ikonisen 146-metrisen Pasilan linkkitornin. Rakennuksen kohtalo oli pohdittavana, sillä alueelle suunnitellaan uutta asemakaavaa.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

TV-lähetystekniikka ei perustu enää antenneihin vaan kuituyhteyksiin, ja torni on sikäli käymässä tarpeettomaksi.

– Linkkitorni on Yleä Pasilaan ankkuroiva ja brändin kannalta tärkeä maamerkki, sanoo Yleisradion toimitilapalveluiden päällikkö Matti Uotinen.

Tällä hetkellä linkkitornissa on kaksi Ylen maisemakameraa ja jakeluyhtiö Digitalla on muutama kaupallisten radioiden antenni. Isot lautasantennit riisuttiin viitisen vuotta sitten pois.

Säilyttämisellä on hintalappunsa. Tornin ylläpito nykyisellään maksaa noin 75 000–100 000 euroa vuosittain. Tornille on tehtävä myös hissin, huoltosiltojen ja pintojen peruskorjaukset.

Uotinen arvioi, että linkkitornin betonirakenteella on elinkaarta vielä ainakin 30–40 vuotta jäljellä.

Pasilan linkkitorni, TV-torni
Vuonna 1983 rakennetun tornin on suunnitellut Mikko Armanto.Derrick Frilund / Yle
Näkymä Ylen linkkitornista 13.10.2020.
Hyvällä säällä linkkitornista näkee Tallinnaan saakka.Sara Salmi / Yle
Kuvassa on aamun hämärässä kuvattu valaistu Pasilan linkkitorni 30. lokakuuta 2020.
Linkkitorniin on jo asennettu uudet valot, joilla torni voidaan juhlapyhinä valaista halutulla värillä.Silja Viitala / Yle

Torniin on kaavailtu näköalatasannetta, kiipeilykeskusta ja valotaideteosta

Linkkitornille on ajateltu uusiokäyttöä eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden vanhojen linkkitornien esikuvan mukaan. Muualla torneihin on tehty kahviloita, näköalatasanteita, kiipeilykeskuksia ja valotaideteoksia.

Uotisen mukaan uusiokäytön lähtökohtana tulisi olla se, että torni palvelee ja ilahduttaa yleisöä. Näköalatasanne olisi hänen mukaansa mahdollista avata Pasilan torniin, joskin se edellyttäisi muutostöitä. Linkkitorniin on jo nyt asennettu uudet nykyaikaiset valot, joilla torni voidaan juhlapyhinä valaista halutulla värillä.

Vuonna 1983 rakennetun tornin on suunnitellut Mikko Armanto. Se on Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitosten savupiippujen jälkeen Helsingin kolmanneksi korkein rakennelma. Hyvällä säällä linkkitornista näkee Tallinnaan saakka.

Suomen arkkitehtiliitto Safa lausui julkisesti, ettei linkkitornilla ole rakennustaiteellista arvoa. Sen merkitys osana kaupunkikuvaa on kuitenkin laajasti tunnustettu.

Lue myös:

Puretaanko Pasilan maamerkki, Ylen Linkkitorni, vai muuttuuko se esimerkiksi kiipeilytorniksi? Aalto-yliopiston professori puoltaa säilyttämistä

Pasilan linkkitorni valaistiin ystävänpäivän kunniaksi vaaleanpunaiseksi

Pasilan linkkitorni tyhjeni, mihin katosivat maankuulun maamerkin lautasantennit? – Katso video

Tältä se näyttää! Kuvasimme dronella, kuinka Ylen linkkitorni sai harvinaisen juhlavalaistuksen, jossa se puettiin Viron väreihin