1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työelämä

Joka kolmas työntekijä kokee, ettei ehdi tehdä työtään riittävän hyvin – Sairaanhoitaja: ”Viidessä minuutissa ei ehdi kysyä kuulumisia"

Kiireestä ja liiasta työmäärästä kärsivät potilaat, minuuttiaikataulu estää tekemästä töitä riittävän hyvin, sanoo sairaanhoitaja. Tuore tutkimus kertoo, että moni työntekijä haluaisi tehdä työnsä paremmin kuin mitä ehtii ja kärsii siitä.

Esimerkiksi hoitoalalla osa kokee, että potilaille ei jää riittävästi aikaa. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Päivi Rantanen on sairaanhoitaja psykiatrisella päihdepuolella Turun seudulla. Hänen työnsä on kiertää ihmisten kodeissa ja auttaa heitä hoidossa ja arjessa. Rantanen tukee työssään potilaita päihteettömään elämään ja pärjäämään omien sairauksiensa kanssa.

Välillä työtä on kuitenkin liikaa. Kaikkea ei ehdi tehdä sille annetussa ajassa.

– Monella kollegalla kentällä on minuuttiaikataulu niin tiukka ettei ehdi tekemään yhtään mitään. Suurin piirtein viidessä minuutissa annat lääkkeet ja kirjaat ja katsot ainoana kontaktina sille asiakkaalle asiakkaan hyvinvoinnin ja teet sillä kartoitukset ja kaikki mahdolliset, Rantanen sanoo.

Hän työskentelee mielenterveyspuolella ja saa enemmän aikaa per asiakas kuin esimerkiksi moni vanhusten parissa työskentelevä.

Kun työtä ei voi tehdä riittävän hyvin, se kuormittaa. Ne, jotka kokivat, etteivät ehdi tehdä töitään riittävän hyvin sairastivat enemmän mutta olivat myös muita useammin olleet sairaana töissä. Arkistokuvaa. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Hän sanoo, että kirjaukset ja digitaaliset järjestelmät vievät aikaa potilastyöstä.

– Uuden oppiminen on aika haastavaa, kun on kaikenlaisia mittareita. Samalla pitää tehdä yhteistyötä omaisten ja verkostojen kanssa. Se kuormittaa muun työn ohella, Rantanen kertoo.

Omassa työssään hän kokee pärjäävänsä, mutta kollegoiden työtä hän katsoo kauhulla. Rantasen mukaan osastot toimivat vajaamiehityksellä, hoitajat tekevät tuplavuoroja ja se kuormittaa. Työntekijöitä on liian vähän työmäärään nähden.

– Ja jos on kotihoidossa vanhusten kanssa ja ainoa kontakti koko päivässä, eikä aikaa ole kuin viisi minuuttia, ei siinä ehdi pysähtyä ja kysyä asiakkaalta, mitä sinulle kuuluu. Asiakkailta tämä kaikki on pois, Rantanen sanoo.

Jos joku Rantasen työssä sairastuu, asiakaskäynnit joudutaan peruuttamaan. Esimerkiksi pandemian aikana tätä on tapahtunut paljon. Kärsijöinä ovat asiakkaat, siis hoidettavat.

– Tilanne on ikävä, tietyt asiat eivät voi odottaa seuraavaan viikkoon, mutta minkäs teet, jos ei ole työntekijöitä.

Rantanen on siis huolissaan.

– Turun alueella on paljon osastoja ja hoivakoteja, myös ympäri Suomen, missä on nyt vajaamiehitystä ja niitä joudutaan väliaikaisesti sulkemaan tai toimimaan vajaamiehityksellä. Kauhulla ajattelen, mitä se on vuoden päästä tai puolen vuoden päästä. Tekijöitä ei ole tarpeeksi, kesä tulee ja sijaisia ei ole edes kesäksi.

Kunnianhimoa olisi, mutta työtä ei voi tehdä riittävän hyvin

Lähes joka kolmas työntekijöistä kokee, että ei ehdi tehdä työtään niin hyvin ja huolellisesti kuin haluaisi. Tämä käy ilmi SAK:n työolobarometrista. Vastaavasta kiireestä kertovat myös Tilastokeskuksen tilastot.

Kiire ja riittämättömyyden tunne korostuvat naisilla. Työolobarometrin perusteella ne ovat tavallisia etenkin julkisella sektorilla ja yksityisillä palvelualoilla. Myös vuokratyöntekijät kokivat samaa.

Kun työtä ei voi tehdä riittävän hyvin, se kuormittaa. Ne, jotka kokivat, etteivät ehdi tehdä töitään riittävän hyvin sairastivat enemmän mutta olivat myös muita useammin olleet sairaana töissä.

Vähiten ehtimättömyyden kokemusta esiintyy kuljetusalalla, määräaikaisten sekä muilla järjestelyillä työtä tekevien joukossa sekä yötyötä tekevillä.

Jatkuva kiire, kuormittuneisuus, pelko työn vaikutuksesta terveydelle, työn mielekkyyden väheneminen…

Miltei kolmannes työntekijöistä ei ehdi tehdä töitään riittävän hyvin. Arkistokuvaa. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Tuoreessa laadullisessa tutkimuksessa tutkijat haastattelivat ihmisiä, jotka kokivat, etteivät pysty tekemään työtään riittävän hyvin. Senkin tilaajana on SAK.

Tutkija Mikko Kesä arvioi, että yksi syy kiireeseen on se, että työntekijöitä ei ole riittävästi.

– Se että työvoima ei riitä, ei ole suinkaan ongelman ydin eikä myöskään ratkaisu. Taustalla on paljon muutakin, hän sanoo.

Kesän mukaan työelämään liittyvät muutokset, kiristyvä kilpailu, säästötavoitteet ja esimerkiksi jatkuvat organisaatiouudistukset johtavat siihen, että osa ihmisistä kokee, ettei työtä enää voi tehdä niin hyvin kuin sitä pitäisi tehdä.

Ihmiset haluaisivat vaatia itseltään enemmän ja tarjota asiakkaille parempaa lopputulosta, Kesä sanoo.

– Se että ei ehdi tehdä töitä, kuten haluaisi, voi liittyä töiden määrään tai siihen että työlle on asetettu tavoitteet, joita ei pysty saavuttamaan. Työntekijöillä teetetään myös turhaksi koettuja töitä, jotka vievät aikaa varsinaiselta työltä. Osalla työt valuvat vapaa-ajalle tai työhön liittyvät osaamisvaatimukset hankitaan vapaa-ajalla. Toisilla on koko ajan hengen hätä, ei ehdi keskittyä mihinkään, Kesä kuvailee.

“Työntekijät haluavat olla ylpeitä työstään”

Tutkija Mikko Kesä korostaa sitä, että riittämättömyyttä kokevilla työntekijöillä on korkea moraali. He haluaisivat tehdä työnsä hyvin ja kunnianhimoisesti.

– Kaikilla tutkimukseen haastatelluilla oli riittämättömyyden tunnetta, osa koki myös häpeää. Ihmisillä on työmoraalia ja eettisyyttä, ammattiylpeyttä, mutta heidän halunsa tehdä työnsä hyvin ei toteudu, Kesä sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi työntekijän, joka tekee kodeissa remontteja. Työntekijä haluaisi tehdä hyvää jälkeä, joka näyttää hienolta, tyydyttää asiakkaan tarpeet ja olisi sellaista, jonka voisi jättää ylpeänä taakseen.

– Mutta nyt näin ei koeta, aika on niin kortilla, että täytyy tehdä näennäisesti työnsä tai jopa työnantaja kertoo, että sillä markalla ei saa viiden markan työtä. Tee nyt asiat sinnepäin, kun toimeksianto oli niin pieni. Tästä syntyy ristiriita työntekijän omien arvojen tai työnantajan tavoitteiden tai asiakkaan odotusten väliin, Kesä sanoo.

– Työntekijät eivät halua heikentää työnsä laatua, mutta heidän on pakko, Kesä sanoo.

Moni riittämättömyydestä kärsivä pohtiikin tutkimuksen mukaan alan tai työpaikan vaihtoa.

Kesä muistuttaa, että kiireen ja riittämättömyyden voi myös selättää. Hän sanoo, että esihenkilöt ovat avainasemassa. Jo kuunteleva pomo auttaa.

– Yksi ongelma on, että johto on kaukana itse tekemisestä. Se saa suorittavat työntekijät kokemaan, että johto ei oikeastaan ymmärrä, millaista itse työ on, Kesä sanoo.

"Oikeudenmukainen johtaminen auttaa"

Sote-alan työnantajia edustava Hyvinvointialan (Hali ry) työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri allekirjoittaa hyvän johtamisen tarpeen. Työn hyvä organisointi, oikeudenmukainen johtaminen ja se, miten ihmisten annetaan vaikuttaa omaan työhönsä, vaikuttavat suoraan kuormitukseen ja kiireen tuntuun, hän arvioi.

Mänttäri sanoo, että hoiva-alan ammattiliitot ovat korostaneet kiirettä hoivatyössä.

– Varmaan sinänsä on näitä tilanteita, että on kiirettä. Mutta myös toiseen suuntaan on tapahtunut kehitystä, Mänttäri sanoo.

– Esimerkiksi vanhusten asumispalveluissa on lainsäädännön kautta nousemassa henkilöstömitoitus. Tämä johtaa siihen että todellinen ja koettu kiireen tuntu vähenee.

Kiirettä ja kiireen tuntua voidaan vähentää, Mänttäri muistuttaa. Erilaiset tekniset innovaatiot helpottavat työtä ja kiirettä.

– Ongelma on, että kun vanhuspalvelulakia muutettiin ja henkilöstömitoituksia nostetaan kaavamaisesti, sillä ei ole vaikutusta, käytetäänkö innovaatioita vai ei.

Mänttärin mukaan kiirettä vähentävät innovaatiot voivat olla esimerkiksi laitteita, jotka tunnistavat, jos asiakkaalla on hätä. Tai laitteita, joilla asiakas voi nappia painamalla kertoa, jos hänellä on jotain vikana. Myös lääkärien digivastaanotot mahdollistavat esimerkiksi perussairauksien arvioinnin ilman, että jonkun täytyy mennä paikan päälle.

– Kiire on osin myös psykologinen tunne. Automaattisesti kiireen kokemus ei tarkoita sitä, että työtä on liikaa. Joskus näin voi olla, Mänttäri sanoo.

Aiheesta voi keskustella 11.5. klo 23 asti.